keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Se toimii sittenkin!

Eilen en ehtinytkään kirjoittaa, joten tänään on vähän enemmän asiaa.
Eilen hoitelin joitakin työasioita päivällä, lähinnä työnhaun merkeissä. Piristystä päivän keskelle toi lupaava postiluukun kolina, joka saattoi merkitä vain valtaisaa postikasaa minulle. No, eteisen lattialla oli kuitenkin vain uusin Olivia-lehti (jonka mukana sain taas yhden shampoo+hoitoaine-näytekombon, näistähän olikin jo puhetta...) ja lisäksi pieni paketti Book Depositorysta. Suosittelen tätä kirjakauppaa kaikille, huokeita kirjoja varmasti tuhansia nimikkeitä ja lähettävät ilman postikuluja. Paketti piti sisällään tämän:


Itselleni en tätä opusta valitettavasti ollut hankkinut (mieli kyllä teki pitää tämä), vaan tilasin sen veljelleni synttärilahjaksi, tässä tapauksessa hieman myöhäiseksi sillä veljen syntsät olivat jo viikko sitten.


Ja kuinka ollakaan, olimmekin sopineet, että katsomme illalla Dexterin uusimman kauden 3 viimeisintä jaksoa veljeni luona, joten pääsin luovuttamaan lahjan velipojalle samana päivänä. Tältä se näytti ennen matkaan lähtöä:




Noo, pieni källi Ricky Martin-kortin muodossa, kääreenä valkoista silkkipaperia ^^

Dexterin uusimmat jaksot olivat koukuttavia, seura ja naposteltavat olivat hyviä ja muutenkin ilta oli antoisa. Bussimatkalla kotiin juttelin ystäväni kanssa henkeviä ihmissuhteista ja luulen, että maailma on taas hieman parempi paikka. Kotiin päästyäni katsoin telkusta jakson Hoardersia, josta jo myös puhuin täällä. Se oli taas hyvin terapeuttista ja antoi uutta intoa minullekin. Jakson loputtua sain yllätyskutsun naapuriin ystäväni luokse yömyssylle. Paikalle saapui myös toisesta naapuritalosta toinen ystäväni ja tämä iltainen yömyssy-hetki venyi tietenkin maailmanparantamisen merkeissä 1.30 asti... Ihmissuhteet on siitä jänniä, että niistä aina riittää puhuttavaa. Eilen opin, että joitain ihmisiä on vain parempi ilman. Joskus on myös syytä katsoa tarkasti peiliin ja miettiä pitääkö siitä mitä näkee. Joidenkin ihmisten kanssa on pakko haastaa riitaa, ennen kuin heidän kanssaan tulee toimeen. Joskus se, joka suree, päätyy lohduttamaan.

Aamu valkeni, no harmaana, sateisena ja tekisi melkein mieli sanoa ettei valjennut. Olin vieläpä huonovointinen ja epäilen sen johtuneen siitä yhdestä yömyssystä! Helpostipa se krapula nykyisin tulee. (Ja huomautuksena vielä, että maistamani kaneliviina, jossa on seassa kultahippuja, oli superhyvää. Ihanaa sellaisenaan, varmasti loistavaa glögin terästeenä. Ostoslistalle meni, check).

Minulla ei ollut lainkaan leipää kaapissa ja olisin halunnut aamupalaksi voileipää, joten aloitin aamupäiväni leipomalla sekaleivän. Minulla on hyvä ohje, ja erityistä huomiota kiinnitän leipomisessa siihen, että kuoresta tulee rapea ja maukas. Onnistuin hienosti ja sain nauttia tuoretta leipää <3 Harmi, etten huomannut ottaa valokuvaa, mutta nätti tuli ja hyvää on. Trust me.

Sain aikaan muutamia työhön liittyviä paperihommia ja luovutin kaverille myytäväksi kirjakirppikselle vanhat italiankirjani.

Valitettavasti kirjani jäivät kirjakirppiksellä myymättä, pitänee harrastaa enemmän kohderyhmälle suunnattua mainontaa ja viedä lappu italian kurssin pitopaikan ilmoitustaululle, että nyt lähtis hyvät kurssikirjat halvalla.

Sain sitten iltapäivällä pienimuotoisen hermoromahduksen, kun jo luulin, että tämä onkin ihan hyvä päivä ankeasta säästä huolimatta. Olin saanut muutamia asioita aikaan ja ajattelin, että en anna minkään masentaa itseäni. Huomasin kuitenkin, että eräs hoitamani asia oli mennyt täysin mönkään erään toisen, minulle työskentelevän henkilön virheen takia. Olin aivan kiehumispisteessä ja olisin halunnut vain vetää hirvittävät itkupotkuraivarit ja huutaa suoraa huutoa. Ilmoitin henkilölle virheestä ja pyysin korjausta, mutta en ole vielä tähän mennessä kuullut hänestä mitään. Kiukuttaa todella paljon, sillä eräs tärkeä projekti viivästyy nyt entisestään tämän virheen takia. ÄRR ja MURR.

Jotenkin kaikki sitten vaan kasautui sellaiseksi p*skavyöryksi, että päätin, että jotain on pakko tehdä. Niinpä päätin sulkea muun maailman ulkopuolelle, mennä lämpimään suihkuun ja antaa Lushin tehdä tehtävänsä. Syväpesin hiukseni, kuorin ja naamioin kasvoni, muhitin hoitoainetta hiuksissani ja pesin itseni Lushin Rockstar-saippualla nitisevän puhtaaksi. Ulkoinen puhdistautuminen, lämmin vesi ja keskittyminen omaan napaan saikin mieleni rauhoittumaan. Suihkun jälkeen nappasin kissan kainaloon, menin peiton alle ja luin ainakin tunnin tullutta Olivia-lehteä. Otin omaa aikaa :)





Puhdistautumisen ja lepohetken jälkeen oli aika kosteuttaa. Tässä yllä olevassa kuvassa tällä hetkellä käytössä oleva voidearsenaali; mildnessin milk&honey vartalovoide (joka on melkein loppu jo), glamour of swedenin skin care käsivoide, doven jätettävä hoitoaine värjätyille hiuksille (myös melkein loppu jo!), lumenen vitamin c+ yövoide ja yves rocherin laventelijalkavoide (huomenna loppuu!).

Ajattelin tässä vielä hetkisen katsella telkkarista CSI:tä ja Kumman kaata, sitten nukkumatti saa kantaa minut näkemään kauniita unia. Huomenna saa luvan olla Uusi Parempi Päivä, jolloin saan asioita aikaan ja ongelmat ratkotaan.

5 hyvää asiaa tänään:
1. läheisyysriippuvainen kissa, jolta saa rakkautta
2. ystävä, joka auttaa
3. lämmin tuore leipä
4. Lushin tuoksuinen lämmin suihku
5. jalkavoidetuubi, josta saa tiristettyä voidetta enää kerran

Ei kommentteja: