Party hard

Heippa partysentraalista!

Vapusta ja viikonlopusta on selvitty ja mun ajatukset pyörii ihan täysin jo seuraavissa kemuissa.
Nythän on niin, että meitsie täyttää ensi viikolla pyöreitä ja against all odds, mulla ei ole kriisinpoikasesta tietoakaan! Päinvastoin, en malttaisi enää odottaa näitä vajaata paria viikkoa.

I have no more excuses for myself. I have got to figure these things out. 

Tajusin näiden synttäreiden lähestymisen jo 1,5 vuotta sitten marraskuussa, kun olin serkkuni 50-vuotisiltakemuissa. Siinä pienissä viineissä serkkujen kanssa höpöteltiin vanhenemiseen liittyviä juttuja ja toisiksi nuorimman serkkutytön kanssa (itse olen meistä serkuksista nuorin) todettiin, että voitais olla vaikka ikuisesti 29 - kunhan vaan se ikä ei alkaisi kolmosella.

Niihin aikoihin tuli varmaankin eniten mietittyä, että onko mun elämä yhtään semmoista, kuin nuorempana kuvittelin, että se kolmeenkymppiin mennessä olisi. Nyt kun se hetki on käsillä, että elämä kiepsahtaa seuraavalle vuosikymmenelle - ei sen ole mitään väliä, minkälaisia odotukset oli verrattuna siihen, mitä tämä elämä todellisuudessa on. Life goes on. Elämä on just hyvää tämmöisenä ja jos ei ole, niin itse olen vastuussa sen muuttamisesta.

Synttärikemuja olen miettinyt osa-aikaisesti varmaan saman 1,5 vuotta ja vuoden alusta ihan tosissani. Lähtökohtaisesti olisin halunnut pitää juhlat jossain muualla kuin kotonani (ettei tarvitse siivota ennen ja jälkeen) ja ruoka olisi tullut pitopalvelusta (ettei tarvitsisi kokata ja tiskata ennen ja jälkeen), mutta koska tilanne elämässä nyt on se, mikä se on, piti ottaa käyttöön plan B.

Ja ihan hyvältä, joskin täyteen buukatulta, näyttää Suuri Juhlapäiväni. Aamulla ensimmäiseksi käyn lähikampaamossa teettämässä kampauksen, että on kerrankin tukka nätisti. Jotakin trendikästä lettikampausta haetaan. Sieltä ehtinen juuri parahiksi kotiin, ennen kuin ns. opiskelukaveriporukkani saapuu synttäribrunssille luokseni. Ohjeeksi annoin kutsussa, että pukekaa fatpantsit jalkaan - nyt syödään! Iltapäivästä luokseni saapuu sitten perhe ja valikoima sukulaisia kakkukahville. Alun perin piti kutsua ihan vaan kummitäti ja paikkakunnalla asuvat yksi täti ja yksi serkku... Erinäisten tapahtumasarjojen jälkeen paikalle on valumassa koko tätikatras 200 kilometrin säteeltä. Toivottavasti sana ei ole levinnyt, en ole varma riittääkö kakkua jos kaikki 15 serkkua perheineen pelmahtaa paikalle. ;) Illalla sitten nappaan vielä matkaani kaksi kouluaikojen kamua ja on Suuren Synttärimatkan vuoro. Valitettavasti ajan ja varallisuuden rajallisuuden vuoksi matka typistyi tällä kertaa risteilyyn, mutta eiköhän me tytöt Itämerelläkin saada Suuren Synttärireissun tunnelma kattoon! ;)

Nyt alkaa näyttää jo aika hyvältä ja suunnitelmat on hiottu likimain täydellisiksi. Äiti on ollut tässäkin asiassa tuki ja turva ja ollaan puhelimitse käyty läpi ajatuksiani, joihin äiti sitten on antanut arvokkaita kommenttejaan. Onneksi äiti myös tuntee lapsensa niin läpikotaisin kuin tuntee! :) Mun on nimittäin maailman vaikeinta pyytää apua ja vaivata toisia ihmisiä, vaikka tietäisin itse, etten selviä. Ihan omasta tahdostaan äiti esitti, että voitaisiin siivota tämä kämppä ennen juhlia yhdessä lattiasta kattoon. Sen lisäksi äiti on tarjonnut apuaan pikkuyksityiskohtien kanssa jo monesti - missähän olisin, jos äiti ei hankkisi mulle voileipäkakkua vaan yrittäisin tehdä sen itse? Miten hakisin Ikeasta lisää astioita ja muita tarvikkeita, ellei äiti tarjoaisi autokyytiä? Lapsuudenkodista on tulossa kuohuviinilaseja, koska eihän mulla ole niitä riittävästi omassa kaapissa, ja oli äiti innostunut ostamaan mustavalkoisen tarjottimenkin, kun olin aiemmin kertonut, että synttäribrunssin tarjoiluastioina käytän mustaa Teemaa. Lahjaksi Äiti lupasi reissun Plantageniin. Kukkia joka puolelle, siitä juhlien koristeluteema! Unelmoin parista isosta hortensiasta ja leikkokukista maljakoissa.

Ihan kaikki ei kaadu äidin niskaan, sillä lukemattomien listojeni avulla olen jo jäsennellyt to do ja to buy -listat selviksi. Tigeriin täytyy jonakin päivänä matkata ostamaan koristelujuttuja, siellä kun on yhtä sun toista hassua sälää pikkurahalla ja mulla on nyt sellainen fiilis, että kaipaan synttäreilleni serpentiiniä ja ilmapalloja! Ruokakauppaan on olemassa kaksi ostoslistaa, "tuoreet" ja "säilyvät", joista jälkimmäistä voi jo alkaa katsoa sillä silmällä... Tallinnasta sain kestolakatut synttärikynnet ja bongasin brunssipöytään jo valkkaritonkan, mutta harmikseni en löytänyt mitään kivoja synttärivaatteita - pitää siis jalkautua myös vaateostoksille joku päivä. Tänään muistin viimein kysyä ihanalta isoveljeltä, voisiko hän tulla auttelemaan valmisteluissa juhlia edeltävänä iltana eli varsinaisena synttäripäivänäni ja hän lupasi. <3 Pitää hankkia sille illallekin jotain hyvää synttäri-/valmistautumisnaposteltavaa ja veljelle pari vehnäolutta, niin hän pysyy tyytyväisenä ja tekee, mitä käsken. :D

Suunnitelmia lukuun ottamatta kaikki on varsinaisesti vielä tekemättä. On kuitenkin niin hyvän mielen touhuja kaikki, että mielellään puuhastelee näiden synttärikemujen parissa. Meitsie aatteli täyttää 30 vaan kerran. ;)

Vaihtorinki - mikä ihana keksintö

Kuka onkaan keksinyt facebookin paikkakuntakohtaiset vaihtoringit, ansaitsis kukituksen ja oman liputuspäivän.

Kipeenä ollessani olen viihdyttänyt itseäni tekemällä oman kansion tavaroille, joista haluan eroon, sopimalla vaihtokauppoja niistä ja selailemalla muiden kansioita siltä varalta, että jos kuitenkin löytyy jotain huikeeta. Luulin, että tää olis rentoa ja rauhallista koneella oleilua, mutta vielä mitä - tämä vaan lisää bensaa kuumeen liekkeihin kun malttamattomana säntäilen kuvaamassa, viemässä ja hakemassa tavaraa.

Kun mä hyppään vaihtorinkitouhuihin mukaan, mä hyppään kokonaan ja pää edellä.

Viime yönä valvoessani huomasin ilmoituksen näistä:

Naapurikaupunginosassa asuva rouva ilmoitti, että nämä viisi Arabian Teema-mukia vaihtuvat neljään rullaan eli yhteen pakettiin talouspaperia. Jestas sentään! Sovin kiireesti vaihtokaupat tälle päivälle meidän molempien lähikaupan eteen. Maksoin talouspaperista 2,50e ja rouva vaikutti oikein tyytyväiseltä, kun roskistuomion saaneet mukit pääsi mulle ja hän sai paperinsa ja lisäksi multa vuolaat kiitokset.

Olin sopinut samalle ajankohdalle lähikaupalle myös ekat omat vaihtarit, joissa mun piti saada palapelistä vessapaperia. Ei se henkilö sitten koskaan saapunut paikalle. :(

Loppuviikolle olen sopinut vaihtarit vielä siemenistä, kukkaruukuista, kissanleluista ja vedenkeittimestä. Toivottavasti noiden kanssa on parempi tuuri ja vaihtajat saapuvat paikalle! :)

Muita vaihtokauppoihin hurahtaneita?

Joulupukin asialla

Neiti Pian 6v. toivoi tontulta

• englanninkielisiä kirjoja
• pikkuneitien hajuvettä
• tukkapompuloita yms.
• Disney prinsessoja
• Lego Friendsejä
• Angry Birdsejä

Disney prinsessat ja hajuvedet on omiakin suosikkeja,

siksipä päädyin hankkimaan sekä Ariel-barbin (oma suosikki!)

että prinsessapakkauksen, jossa tukkajuttuja ja prinsessahajuvesi.

Toivon hirmuisesti, että lahjojen vastaanottaja tykkää näistä yhtä paljon kuin kummatätinsä :D

Ravintolapäivä Tampereella 18.8.13

Meidän Luonnonhelman Leivonnaiset niminen pop-uppimme osallistui toista kertaa ravintolapäivään.

Minä köröttelin Tampereelle toverin luo jo perjantaina illansuussa ja valmistautuminen alkoi Lidlissä kyynärvarren mittaisen ostoslistan kanssa - sen lisäksi, että mukana oli urheilukassillinen leivontatarvikkeita.

Enempää ei perjantai-iltana jaksanut ja viitsinyt. Lauantaiaamuna ravintolakumppanilla oli kirppisbisneksiä, joten mun oli sillä välin oikein hyvä valloittaa keittiö ekana ja leivontarupeamani alkoi aika tarkalleen aamukymmeneltä.

Ei siinä oikein edes huomannut ajan kulumista ja ihan supernopeasti toverikin palasi, tai siltä se ainakin tuntui, vaikka oli ollut pari tuntia poissa. Ihan kaikkea en siihen mennessä ollut vielä saanut tehtyäkään! Ruuhkaa keittiössä, siis.

Ekana valmistui kahden suklaan keksit, sitten vadelma-valkosuklaamuffinsit. Sen jälkeen valmistin pullataikinan kohoamaan ja sitä seurasi vegaanisen suklaakakun valmistus. Jotta ei olisi aika käynyt pitkäksi, keitin seuraavaksi maitosuklaafudgea, jonka annostelin pieniin karkkivuokiin jääkaappiin jähmettymään, leivoin pullataikinasta voisilmä- ja rahkapullia ja viimeiseksi oli aika kruunata kaikki mehevän porkkanakakun valmistuksella. Kello oli jotakuinkin kaksi, kun alkoi homma olla paketissa, ja kaveri pääsi todenteolla omiin leivontahommiinsa.

Koko lauantain satoi kuin aisaa ja mua kyllä jännitti ihan hitosti, että mitä sunnuntain ravintolapäivästä tulee. Leivonnaiset onnistui ihan niin hyvin, ettei niiden menestyksen suhteen ollut yhtään epäilyksiä, mutta säätila sen lopulta ratkaisisi, lähtisikö ihmiset liikkeelle ja menisikö mikään kaupaksi.

Toverilta maistoin viikonlopun aikana 3/4 piiraasta. Herkullisia kaikki! Lohi parasta, feta-tomsku täydellistä, kana makoisaa.

Onneksi tapahtumaa edeltänyt noin 72 tunnin jännitys oli kokonaisuudessaan turhaa! Vältyttiin viime kerran parkkisakko/parkkipaikan etsintä -episodilta, sillä sunnuntaina sai parkkeerata ilmaiseksi suoraan puiston reunaan. Siirrettiin kojua ehkä 4 metriä edellisestä ja intuitiivinen myyntipaikan valinta hieman lähempää jalkakäytävää osoittautui hyväksi - ihmiset poikkesi nurmikolle helpommin. Unohdettiin ottaa matkaan roskis, mutta oltiin superajoissa paikalla ja koju pystyssä, joten kipitin Ärrälle ostamaan elämäni kalleimman muovikassin roskistarkoituksiin.

Oltiin luvattu avata kymmeneltä kahdellesadalle asiakkaalle, mutta reippaasti ennen kymmentä ensimmäiset ihmiset jo kävi kyselemässä, että mitäs täällä tapahtuu? Jaa joko taas on ravintolapäivä? Jos ensimmäinen myynti ei tapahtunut jo ennen kymmentä, niin aivan todella pian sen kellonlyömän jälkeen. Ja niin, se päivän eka asiakas. Se oli ehkä maailman suloisin.

- Ottaisin voisilmäpullan.
- Joo, siitä voit itse valita. Haluatko lautasliinan?
- En mä tartte, kun se menee tälle. Vähän erikoisherkkua.
Herra tai Rouva Nelijalkainen sai aamulenkillä sunnuntaiherkun ja voi juku. Katselin, kuinka kiltisti, mutta samalla innokkaasti tyyppi vouhkasi omistajansa parhaan ystävänsä kintuissa, kun sai pullanpalasia. Ja voiko päivästä tulla mitään muuta kuin superhyvä, jos karvakaveri aloittaa päivän myynnit? I don't think so.

Ilmojen herra oli suosiollinen ja saatiin osaksemme miellyttävää lämpötilaa, suoraa auringonpaistetta, puolipilvisyyttä ja puuskittaista tuulta. Mikään myyntipöytä ei onneksi tällä kertaa kaatunut (vrt. Somerniemen Kesätori). Meillä kävi osittain samoja asiakkaita kuin viimeksi ja suurimmaksi osaksi kaiketi uusia kasvoja. Porkkanakakku oli suosittua ja sitä kehuttiin paljon, ja sepä loppui jälleen ensimmäiseksi. Yksi kiva tuli Sorsapuistossa käytyään vielä uudelleen kojullemme kehumaan kakkua ja sanoi, että Sorsapuistossa myivät kolmasosan kokoisia hiukan kalliimmalla. Mun kakku oli kuulemma ihanan mehevää ja kiitosta sai myös meidän "asiakaspalvelu" ja ilmainen santsikuppi kahvia. Yksi, joka osti toverilta suolaista piirakkaa, kysyi yhtäkkiä "Olitteko te viimeksikin? Teiltä sai maailman parasta porkkanakakkua!" Että ihan maailman parasta!

Hetki ennen loppua.

Päivän viimeiset leivonnaisasiakkaat, kolme nuorta tyyppiä (jotka ostivat kolme viimeistä piiraspalaa), kehuivat että oltiin ravintolapäivän parasta antia ja että pitävät meidät mielessä ensi kertaa ajatellen, tulevat uudestaankin! Julkkisbongauksia tein myös, sen enempää nyt nimiä mainitsematta, ja tosi hyvä fiilis oli kyllä päivän onnistumisesta.

Ja jos luulitte, että päivä oli paketissa näillä kertomuksilla, niin ei siinä vielä kaikki! Meillä oli suuri kunnia olla osa yhden polttariseurueen viikonloppua, ja tuleva rouva saapui yhdessä vaiheessa päivää tarjoilemaan ihmisille aiemmin tekemäänsä leipäkonepullaa. En ihan kovin paljon ehtinyt ja tajunnut omaan bisnekseen keskittyessäni kiinnittämään huomiota polttarihommiin, mutta eipä semmoistakaan kovin usein tapahdu, että pääsee polttariseurueeseen kuulumattomana osaksi sen ohjelmaa! :) Toivotan täten hyvää naimaonnea pariskunnalle!

En ihan tarkalleen pannut muistiin, mihin aikaan omat makeat leivonnaiseni oli myyty, mutta joskus klo 14-15 välillä se tapahtui. Sen jälkeen keskityin chillailemaan ja pikniköimään meidän myyntikatoksen alla nurmikolle levitetyllä kankaalla. Aurinko paistoi, kaffetta oli, toverilta ostin palan feta-tomaattipiirakkaa ja raapustelin omaan suunnittelumuistikirjaan tärkeitä faktoja päivän kulusta ylös. :) Oltiin luvattu, että 10-16 välillä ruokitaan 200, ja kello oli 15.55 kun kolme viimeistä piiraspalaa oli myyty.

Tekstailin illalla kotimatkalla äidin kanssa.

Lähettäjä:
Äiti
Vastaanotettu:
20:59:29
18.08.2013

Jäikö hyvä mieli.

No arvaa vaan, äiti, jäikö.

Kikkailua

Hei sinä!
Käytätkö joskus hileistä glitterkynsilakkaa ja taistelet juurikin näitä ikuisiksi ajoiksi kynsiisi asumaan jääneitä pikkuhippusia vastaan, jotka eivät lähde irti hyvällä eikä pahalla? Joita saa hinkata kynsilakanpoistoaineeseen kastetulla vanulla iät ja ajat ja jotka leviävät lopulta sormiin, käsivarsiin, kasvoille ja seuraavana päivänä löydät niitä vielä jääkaapista, postilaatikosta ja naapurin koiran turkista?

Livboxin blogissa oli älyttömältä kuulostanut kikka, jota kuitenkin päätin kokeilla, sillä eihän se ota jos ei annakaan.

1. revi tai leikkaa vanusta 10 kynsillesi sopivaa palaa sekä alumiinifoliosta 10 sormenpäihisi kiedottavaa palaa
2. kastele vanupalat lakanpoistoaineella ja asettele ne kynsillesi
3. kiedo jokaiseen sormenpäähäsi pala foliota
4. voit muhitella näitä hetken ja hieroa kynsiäsi folion päältä
5. vedä tupot sormenpäistäsi napakasti, vanua kynsiin samalla painaen

Itselläni toimi kuin unelma ja taisin joutua poistamaan lakkaa vielä kahden kynnen reunasta inansa. Näin helpolla ei ole koskaan glitterlakka irronnut.

Ei ole minun asiani mitä teet lakanpoiston jälkeen, mutta yleisen hyvän nimissä suosittelen käsienpesua (kynsilakanpoistoaine on myrkkyä iholle) ja käsien rasvausta.

Tsekit aut jou.

Kesäjuhlaa, kesän juhlaa

 Tänään vietettiin äidin puolen suvun kesken serkkuni tyttären rippijuhlaa, joka samalla toimi kesäjuhlana ja tekosyynä koota kerrankin sukua yhteen kivoissa merkeissä. Varsinainen ripillepääsy ja juhlinta on tapahtunut jo aiemmin kesällä toisaalla toisien vieraiden kanssa, joten ihan mikään hirmuvirallinen tilaisuus ei todellakaan ollut kyseessä :)

 Peltolan siirtolapuutarha on musta tosi kiva paikka ja sinne kävi tiemme tänäänkin, ekaa kertaa tosin juhlamielellä - aiemmin oon ollut maalaustalkoissa ja marjanpoiminta-apuna ym. työhommissa yhden serkun mökillä, ja joskus toki ihan pihakaffevierailullakin! :D Ei aina orjatyövoimana...

 Omasta puutarhasta centerpiece, tiettykin!

 Hirmu idyllisiä vanhoja rakennuksia kuului juhlapaikan pihapiiriin, erityisesti ihailin vanhoja ikkunoita :)

 Juhannussalko oli kuiva korppu. Tänä kesänä ei ole satanut kuin yhtenä päivänä ja esim. nurmikot rutisi kuivina jalkojen alla, aivan kulottuneita oli ne. Koivut oli nyt jo keltaisia ja niin kuivia, että lehdet putoaa... Puutarhurit on hätää kärsimässä ja lorottaa tiluksilleen kaupungin vesijohtovettä puutarhaletkulla, kun muuten kaikki kuolee ja sato jää haaveeksi. Tosi kurjaa :(

Kalliolta, ylempää, oli niin hienoa tiirailla yhteen suuntaan puutarhamökkien yli! Mulle tulee tästä jostain syystä ihan Ruotsi mieleen. On niin idyllistä ;) Tuskin voi uskoa, että ollaan kaupungissa ja yhteen suuntaan aluetta reunustaa korkeat, modernit kerrostalot.

Kuvia en tämän enempää julkaise, kun niissä esiintyy lähinnä sukulaisia ja ruokatarjoilutkin menin täysin sivuuttamaan valokuvaustarkoituksissa! Vaan oli niin maan hyvät kalatarjoilut, lämpimät ruuat ja kakkukaffet. Alan olla jo niin vanha, etten enää edusta juhlissa nuoriso-osastoa, vaan serkkujen lapset alkaa olla murkkuikäisiä! Näitä (esi)teinejä ei juur paljon näkynyt, paitsi ruokatarjoilujen ajan ;) Onneksi yhden serkun kolmevee pikkuneiti oli matkassa mukana ja pienen alku-ujostelun jälkeen sai seurata neidin touhuja ja hihitellä juttuja. Tuossa iässä ne taitaa höpötellä parhaita ja kyllä se neiti kolmevee vei voiton siinäkin, että koko päivän täytekakkua odotettuaan ja oman lautasellisen ekana popsittuaan hän kajautti ensimmäisenä niin komean kiitoksen tarjoilusta, että ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. :) Hyvänmielen juttuja!

What's up?

JoJo-landiassa on pitänyt kiirettä. Töitä ja ihmisiä ja menoja ja puuhattavaa. Tänään viimeinen päivä kakskasina, huomenna alkaa 365 päivän countdown tasavuosiin. Ai herrajjee.

Syntsäruusut tuli jo pari viikkoa sitten. Kyseinen kimppu on jo kuivattu ja koristaa makkaria toisen kuivatun kimpun kanssa samassa maljakossa.

Tämmöistä Strömsömäistä leipomista tapahtui vapun jälkeen. Jääkaapissa sulaneet pakasteleivonnaiset tosiaan kyseessä.

Olkkarin siluettikokoelmaan vaihdoin valkoisten taustapaperien tilalle värikkäät koristepaperit. Ilme muuttui kokonaan!

Hyvä herkkusalaatti, parempi mieli.

Äidin liinavaatekaapilta etsin pois käytöstä jääneitä lakanoita ravintolapäivän tarpeisiin. Silmiin osui samalla kerralla nämä, joista ilmoitin, että perinnönjaossa nämä tulee sitten mulle. Sain heti mukaani. Vihreitä pussilakanoita 2kpl, vaal.pun. oranssikukallisia aluslakanoita 2kpl, keltaisia ruusulakanoita 2kpl. Ei yhtään mun tyylisiä, ja silti jotenkin ihan mua. Kai sitä kesällä edes voi nukkua kukkakedolla? Tänään tulin tilanneeksi äidiltä isoäidinneliöistä virkatun sängynpeitteen, kun olen nähnyt sellaisen hiljattain sekä The Big Bang Theoryssa että Northern Exposuressa ja himoitsen! Mustaa siihen tulee pääväriksi tottakai ja toinen väri luultavasti vaaleanpunainen. Enemmänkin olisin halunnut siihen värejä, mutta äiti oli sitä mieltä, ettei rupea vaihtelemaan lankoja niin paljon. Katsotaan, mitä tästäkin tulee...

Ravintolapäivä on muuten _kolmen_ päivän päästä. Ja sitähän on tohistu Sinisen Siiven Satujen Annan kanssa jo viikkokausia. Paniikki alkaa olla käsinkosketeltavaa. Perjantaina lähden mm. essuni, servettieni ja kertsilautasteni kanssa Tampereelle ja panikoin vähän lisää. Mitä tästä vielä tulee? Pelkkää mainetta ja kunniaa ja hyvää fiilistä kuissit, mutta kyllä jo jännittää. Ravintolapäivästä luulisin tulevan oman postauksensa ensi viikolla, jos huvittaa sitten lukea tunnelmia.

Itämeren Prinsessa

Maaliskuisen Viking Grace -risteilyn jälkeen vanha ystäväni 17 vuoden takaa laittoi mulle viestiä. "Hei, meidän pitäis mennä laivalle yhdessä!". Laitettiin tuumasta toimeen ja varattiin kilpailevan yrityksen M/S Baltic Princessiltä hytti huhtikuun puolivälille.

Risteily meni hirmu hyvin ja oli yllättävänkin hauskaa. Tietty se, ettei kyseisen ystävän kanssa nähdä kuin parin vuoden välein, takasi, että meillä riitti juteltavaa ja kuulumisten vaihtoa. Viikonlopun ollessa kyseessä alus oli täynnä nuorta bilekansaa ja kemutusta siellä riittikin ihan aamun tunneille asti. Meidän supersäästöhytti sijaitsi yökerhon yläpuolella, joten kuultiin nukkumaan kaaduttuamme ihan joka ikinen viimeinenkin tahti bilebändin setistä ja sen jälkeen hyttikäytävällä vasta kinkerit alkoivatkin. :D

Itse laivastakin tykkäsin ja bilebändikin oli ihan mainio. Lisäksi siellä oli jonkun drag-taiteilijaryhmän Eurovision-aiheinen show, joka oli näyttävä ja taitavasti tehty, joskaan itse Eurovision aiheena ei ole mulle henkilökohtaisesti kovin läheinen juttu!

Mutta hei. Se syy, miksi aloin edes kirjoittaa tästä risteilystä, oli se, että tuli vähän shopattua. By "vähän" I mean a lot. Mutta syytän kaveriani! Se aloitti, ja mä sain tartunnan. Ja sitten sille ostamiselle ei tullut loppua :D

Check it out:

 Lady Gagan Fame-tuoksua oon halunnut jo siitä asti, kun sain näytteen ensimmäisessä LivBoxissani.

 Ja tämän olin päättänyt ostaa ensin Teneriffan lentokentältä, sitten Gracelta. Kolmas kerta toden sanoo ja tuoksun kotiuttaa?

 Joku pullo piti saada. Vaihtoehtona oli Absolut Raspberry -vodka. Vodkan kohdalla näin visioissani konttaamista, oksennusta ja örveltämistä. Tämän kohdalla näin Baileys-kahvia ja Baileys-juustokakkua. Valitsin tämän.

 Tämä piti saada, koska se oli kullan värinen. Tietenkin.

 Prismasta ostetun 1. tuotantokauden rinnalle piti saada 2. tuotantokausi ja olihan se fiksumpaa ostaa laivalta (35,90) kuin naapuri-Prismasta (44,95).

 The London Tea Companyn teet oli tarjouksessa ja olisin halunnut kaikki viisi eri makua. Ja kaikki 7 eri Kusmi-teetä myös. Raja oli vedettävä johonkin, joten tuliaisteeksi kotiin valikoitui tämä, seljalla ja aprikoosilla maustettu valkoinen tee.

 Karkkiaaaaa! Itselle ostin Lion-suklaata ja Rollo-toffeeta, isoveli saa tämän Barca/jalkapalloaiheisen namipussin ja jrernalle toin samanlaisen ManU-aiheella ^^

Ja puhelinkin sai jotain. Kaveri osti ensin kaksi, taisi olla pupu ja pöllö, ja sitten keksin, että munkin pitää saada blingiä puhelimeen. Mukaan valikoitui sitten tämä nukkuva kissa, joka kiinnitetään puhelimen kuulokereikään. Vuoden turhake? Mutta on se söpö. Ja muistuttaa joka päivä Muskauksesta <3

Shop, shop. Ostolakkovuosi koki pahan takaiskun, mutta sovittaisko vaikka, että ostolakkovuosi ei oo voimassa merillä? Jooko?

Show must go on?

Kulunut viikonloppu oli oikein show-viikonloppu. Sattui nimittäin Adam Lambertin keikka ystävien kanssa ja Cirque du Soleilin Alegria perheen kanssa kolmen päivän sisään.

Perjantaina junailin itseni Pasilan asemalle ja kipitin siitä Hartwall Areenalle. Olin paikalla klo 18 ja ovet avattiin 18.30. En tiedä paljonko oli pakkasta, mutta puolessa tunnissa olin varma, että varpaat olivat menneet kuolioon. Aivan käsittämätöntä, että kiihkeimmät (teini-ikäiset) Lambert-fanit olivat olleet paikalla jopa yön tai pari, makuupusseissaan siellä pakkasessa. Propsit heille, musta ei näin vanhana enää olisi vastaavaan minkään asian puolesta. :D

Vanha ystäväni 17 vuoden takaa saapui seurueineen paikalle vähän myöhemmin, kun ovet oli jo avattu ja tavattiin sisällä. Kivasti ehti jutella, jonotella narikat ja vessat ja pööpöillä ympäriinsä, ennen kuin siirryttiin permannolle, jonne meillä oli liput. Lämppäri Jannika B. (never heard...) välkkyi jo diskopallona lavalla ja Lambertin keikan alkua odotellessa bongasin sekä Frontside Ollie-Robinin, Teuvo Lomanin poikaystävineen että Esko Eerikäisen. Voi Suomi ja Suomen superjulkkikset.

Lambertin keikka alkoi 20.30 ja täytyy sanoa, että tykkäsin kovasti. Iloista ja energistä show-meininkiä, hyvää fiilistä. Bändi oli oikeinkin rock-uskottava särökitaroineen, taustalaulajat ja -tanssijat olivat tietenkin huipputaitavia ja Adam Lambert on jotenkin niin symppis ja ystävällisen oloinen. Lambert vaihtoi vaatetusta neljä kertaa shown aikana, niin kuin kunnon diiva ainakin, ja suurimman vaikutuksen minuun teki jampan ääni, joka pääsi todella oikeuksiinsa. On se vaan taitava! Jorailin läpi keikan, joka sisälsi myös covereita mm. Queenilta ja Lenny Kravitzilta, ja sisältyi siihen rauhallisempi ja tunnelmallisempi slovariosuuskin.

Kaiken kaikkiaan oikein nappivalinta lähteä kerrankin jollekin pop-keikallekin, yöjunassa kotimatkalla oli oikeinkin hymyileväinen ja onnellinen olo! :)

Eilen sunnuntaina sitten pakkauduttiin äidin ja veljen kanssa autoon ja kurvailtiin HK Areenalle. Tammikuussa jo hankittiin liput Cirque du Soleilin Alegria-näytökseen. Olin marraskuussa ystäväni kanssa katsomassa Cirque du Soleilin Michael Jackson-teemaista Immortal World Touria ja siitäkin pidin, vaikka se ei ollutkaan niin sirkuspitoinen esitys, kuin toivoin.

Tämä asia korjaantui eilen, sillä Alegria oli sirkusta täydellisimmillään. Välillä katsoin suu ammollaan, kuinka taitavasti ihminen voikaan vartaloaan käyttää ja kuuntelin, kun vieressä äiti haukkoi henkeään, kun trapetsitaiteilija näytti putoavan päistikkaa korkeuksista, mutta saikin "viime hetkellä" kiinni puomista tai köydestä, johon koko ajan olikin tähdännyt. Esitykseen kuului mm. akrobatiaa, voimistelua, tanssia, musiikkia, jonglööri, sekä suosikkini, klovnitrio. Esityksen aikana monet esiintyjistä liikkuivat yleisön seassa ja ottivat jopa ihmisiä yleisöstä mukaan esitykseen. Vaikka meidänkin paikat olivat permannolla, oltiin "turvassa" kun istuttiin rivin keskellä! :D

Pidin esityksestä ihan älyttömän paljon, tunteet vaihteli hämmästyksestä kuplivaan iloon ja kuten mainitsin, eniten pidin huipputaitavista klovneista. Erilaiset eleet, ilmeet, äännähdykset ja hyvin vähäinen määrä rekvisiittaa riitti siihen, että kikatin lähes jokaisen klovninumeron aikana samalla tavalla kuin Teneriffalla valasshowssa, kun valas ruiski vettä yleisöön. Klovnit olivat niin hauskoja! Tälläkin kertaa yleisö sai jotain päälleen, sillä ennen väliaikaa lavalla tuivertanut lumimyrsky, jossa yksi klovneista tarpoi, puhalsi yleisön niskaan tuhansia ja tuhansia palasia valkoista paperisilppua. Se oli mahtavaa! Kikatin! Paperisilppua oli joka paikassa, jopa paitani sisällä. Hih.

Klovneista pitää mainita vielä sekin, että yhdessä kohdassa kahdella klovnilla oli riita ja toinen yritti saada toisen leppymään, mm. sanomalla tälle suomeksi "Rakastan sinua". Miltä kuulostaa, kun tuhatpäinen yleisö sanoo yhteen ääneen "AWWW!" ja alkaa taputtaa? Sen pääsin kuulemaan eilen.

LivBox

Joulukuusta saakka odottamani päivä koitti viimein, sillä äsken ovikello soi ja posteljooni ojensi käteeni pienen mustan paketin, helmikuun LivBoxin. Jos olet lukenut blogiani aiemmin, olet saattanut nähdä aiheesta hehkutusta jo ennenkin.

Taitaa olla jokin rintasyöpätietoutta levittävä Roosa Nauha-kamppis meneillään :)

Sisältä paljastui lisää pinkkiä :)

Kaksipuolinen tuotetietokortti kertoi sekä kuukauden teemasta että kaiken oleellisen itse tuotteista.

Tässä kohtaa jo hihkuin ja nauroin ääneen ja jännitti, että mitä siellä oikein on!

We Care Icon vartalovoi. Nauratti ihan hirveästi, että taas on universumi balanssissa. Eilen loppui yksi body lotion ja tänään unkkari järjesti mulle heti uuden. Nämä butterit on yleensä niin paksua jankkia, etteivät imeydy ihooni, kun se ei kuitenkaan ole mitään rutikuivaa laatua. Melko varmasti käytän tämän jalkavoiteena :) Mulla on tehokäytössä nyt Body Shopin mustikkavoi, sen jälkeen jonossa Body Shopin acaimarjavoi, mutta tää pääsee käyttöön sitten sen jälkeen... Ovh tällä on 6,90€.

Essien hurjan söpö kynsilakka. Hihkuin, kun luin facebookissa, että essie on liittynyt LivBoxin yhteistyökumppaniksi ja silloin spekuloin, että ei varmaan helmikuun pakettiin ehdi, mutta niin vaan oli lakka jo tässä paketissa. Oon lukenut kosmetiikkablogeista pelkkää kiitosta essien lakoille, joten tosi kivaa päästä kokeilemaan :) Mulla ei ennestään ole tuollaista Barbie-vaaleanpunaista, kiva bonari. Ovh 13,90€ (tämä tuote yksistään kattaa koko paketin ja postikulujen hinnan).

3 tuoksunäytettä muutaman millilitran näytepulloissa. Hauskaa päästä kokeilemaan pieniä määriä eri tuoksuja! Love, Chloé kiinnosti jo ennestään, ja kyllä vaan tuollainen Lady Gagan musta Fame-tuoksu sopii mulle kuin nenä päähän ;) Calvin Kleinin Encounter on miesten tuoksu ja lahjoittanen sen vaikka veljelle, jos kelpaa.

Lopuksi, vaan ei vähäisimpänä, Olayn 7 ml:n näytetuubit seerumia, hoitovoidetta ja yöseerumia. Ihan huippua, koska toivoinkin saavani jonkin seerumin kokeiluun tätä kautta! Noista varmaan riittäisi viikon kuuriin ja voisikin ottaa sellaisen asialistalle piakkoin :) Näiden kokeilukokojen hinnaksi laskin nopeasti 3-4€/kpl, eli ihan kelpo setti tämäkin arvon kannalta.

Olen huippuonnellinen tästä paketista ja kaikki tuotteet ovat mieluisia ja pääsevät käyttöön. Jes!

Lopuksi vielä yksi video, kun rintasyöpäaihetta jo sivusin alussa. Jos huvittaa pari minuuttia tiirailla tiukkoja vatsalihaksia samalla kun kuulee ohjeita siihen, miten omat rinnat kannattaisi tutkia, katsopa tämä video. Itse en pettynyt:

Hyvää torstaita kaikille murusille!