Hullut Päivät "haul"

Rohkelikkona uskaltauduin tänään Stockmannin Hulluille päiville, vaikka tiesin jokusen muunkin ihmisen olevan liikkeellä yhtä aikaa.

Onneksi oli aika selvä strategia koitoksesta selviämiseen: runsaasti aikaa, ruokaa massuun ennen liikkeelle lähtöä ja selvä lista siitä, mitä aion ostaa.

Koska olen muutenkin vähentämässä tavaroita asunnostani, oli selvää, että mihinkään kodin tavaroiden osastolle en edes astu.

Lisäksi inhoan vaatteiden ostamista. Se ei vaan millään tavalla ole mun lempparipuuhaa. Oli siis selvää sekin, että Hullareiden aikaan en tosiaankaan aio mennä menettämään hermojani normaalioloissakin piinallisen touhun pariin.

Keltaisesta kuvastosta tutustuin ennakkoon vain kosmetiikka- ja ruokaosaston tarjouksiin. Näistä sitten muodostin oman himotuslistanikin.

Kosmetiikkaosastolta oli lupa ostaa nämä kaksi:

John Friedan Brilliant Brunette on mun tukan tykkäämä huippuhoitsikka, jota ostin nyt siis tuon ison 500ml pönikän. Hurmaava tuoksu ja hyvä selvityskyky. Hullareilla 16,50e.
Lisäksi Burt's Bees essentials kit, joka sisältää tavallisen kokoisen huulivoiteen sekä minikoot käsi-, jalka- ja vartalovoiteesta sekä kasvoputsarista. Kiinnostava merkki ja olen tosi iloinen, että nyt pääsee kokeilemaan pienet koot eri tuotteista. 13e.

Sitten kipaisin vielä ruokaosastolle hankkimaan muovikassillisen ruokaa. Jos mun pitäisi syödä yhtä ruokaa loppuelämäni, se olisi caesar-salaatti. Ostinkin tiskistä mukaan rasian sekä jokirapu- että pekonicaesar-salaattia. Lisäksi legendaarisista Hullujen Päivien euron maustepurkeista otin mukaan yhden, sipulijauheen, ja juustotiskistä vuohenjuusto ja tuhkaraitajuusto. Myös Innocentin smoothiet olivat tarjouksessa ja vielä piti ottaa yksi tarjous-Ed ja paketti tarteletteja herkuksi. Siinähän sitä!

Olin suunnitellut ottavani myös Fazerin Kiss-Kiss-karkkeja peltirasiassa, jo pelkän kauniin peltirasian vuoksi, mutta lopulta nuukuus iski: se olisi maksanut 8,95.

Tämän jälkeen oli hyvä käydä suorittamassa kävelykadulla yhdet vaihtokaupat (Ikean sisustustaulusta sain 1,5l pullon zero cokista) ja kipittää kotiin silittelemään uusia hankintojani.

Musta saattaa vielä näin vanhalla iällä tulla Hullari-intoilija!

Kävikö joku muu Hulluilla päivillä?

Itku pitkästä ilosta

Ihanan aurinkoiset perjantai ja lauantai vaihtuivat sadesunnuntaihin. Onneksi ehdin toteuttaa keväthinkujani kahdessa päivässä mukavasti, muuten olisi voinut tämän päivän säätila harmittaa enemmänkin.

Perjantaina lähdin työpäivän jälkeen haukkaamaan happea ja yleisesti nauttimaan keväästä. Kiipesin viereiselle vuorelle (nimeltään vuori, korkeudeltaan 7.kerroksisen kerrostalon korkuinen) ja bongailin muutaman hyvän piknik/iltaviinipaikan kesää ajatellen. Kyllä kelpaisi kalliolla kölliä vailla huolia, eilen iltapäivälläkin jo aurinko niin lämmitti.

Kuljeskelin lenkkipolkuja etsien kevään merkkejä ja melkein jo luovutin. Kunnes sitten yksi ojanpenkka täytti odotukseni ja toi hymyn huulille.

Ja pajunkissoja niin paljon!

Illalla oli niin reipas olo ja energiaa, että tyhjensin eteisestä ison komeron, jonne olen säilönyt turhaa roinaa. Takaisin laitoin vaan tärkeät ja melkein tyhjäksihän se jäi. Mistä tuota rompetta niin onkin kertynyt? Kuvailin isoimmat Vaihtorinkiin ja onnekseni sainkin varauksen jo kaikkiin tavaroihin! Huomiselle ja ylihuomiselle on taas vaihtokauppoja sovittu. Jes!

Eilen lauantaina hyvä ja energinen fiilis jatkui. Päätin lähteä poikkeuksellisesti merta edemmäs kalaan ja kävelin kauppareissulle vähän kauemmas kuin naapuri-Prismaan. Hiki tuli auringonpaisteessa kävellessä ja bongasin pienen nokkosperhosen, joka muutaman metrin liihotteli kanssani samaa matkaa.

Tavaraprojektia edistin kuvaamalla 20 tavaraa lisää Vaihtorinkiin. Ne laitan tyrkylle, kun perjantaina sovitut kaupat ovat selvät, toivottavasti tiistai-iltaan mennessä. Kävin myös vihdoin viemässä vuokraisännän tavaroita asunnon kaapista kellariin ja iskin munalukon varaston oveen. Neljättä vuotta vasta asun tässä, että jo on kumma kun nyt jo sain aikaiseksi...

Loppuviikonloppu onkin mennyt sisätiloissa. Lauantai-illan leffatarjonnasta vastasi Netflix, josta valikoin katsottavaksi ystäväni T.n suositteleman Piin elämän. Ihan hullun hyvä ja kaunis elokuva, mutta myös niin pelottava! Liikaa villieläimiä maalla, vedessä ja ilmassa... Hrrr. Suosittelen silti, kaikille!

Tänään on tullut jaoteltua loput komerosta alas vedetyt tavarat Vaihtorinki-, Kirppisralli-, retrokirppis- ja en-tiedä-minne-pinoihin. Tuntuu pääkin kirkastuvan, kun turhille tavaroille on muodostumassa tulevaisuuden sijoituspaikka. Ruuaksi paistoin eilen ostamani kreikkalaisen gyrospannun, jollaista en ollutkaan koskaan ennen syönyt. Varsin miellyttävää liha-riisi-vihannessotkua, vaikka epäilinkin hetken mielenterveyttäni, kun syödessäni valitsin Netflixistä samalla katsottavaksi World War Z:n. Varsin suositeltava zombiepläjäys, erilainen kuin zombijutut yleensä ja Brad Pitt oli mielestäni myös melko erikoinen valinta päärooliin. Ei se gyroskaan lopulta näyttänyt liikaa zombin aivoilta. ;)

Lupsakan sunnuntain kruunuksi kävin vielä kylvyssä lojumassa ja hoitamassa itseäni. Akut täysinä ensi viikkoon, joka on tulvillaan työtuurauksia Tanskan suuntaan ja noita hehkuttamiani vaihtokauppoja. Aivan hyvä mieli on ihmisellä nyt.

6 asiaa juuri nyt

 1. olipa kerran kirppiskierros (jo helmikuun tokana vkonloppuna) Sinisen Siiven Satujen Annan kanssa. Tiukkaa kirppistelyä lähestulkoon pitkin maakuntaa, la+su ja yhteensä noin 13 paikkaa (ei oikein enää pysy laskuissa). Pokkareita on jo niin paljon, mutta taikasanat Neil Gaiman ja -50%, oli pakko ottaa tämä American Gods omaksi hulppeaan 50 sentin hintaan. Ja pahvissaan kiinni oleva Vallilan tyynynpäällinen oli 3,90 ja sopii hyvin mun väreihin... Annoin periksi.

 2. Kirppiskierroksella bongasin tällaisen kulhon myynnissä ja siinä samassa tajusin, että a) mulla on tämmöinen ja b) en ole nähnyt sitä vuosiin. Kotona piti heti kurkkia keittiön kaappeihin, ja siellähän se oli, harvoin käytettävien astioiden kaapin perimmäisessä nurkassa parin tarjottimen ja muffinssivuoan alla. Nostin esiin, kun on nätti ja kiva, josko tulisi käytettyä. Edellisellä kirppiskierroksellahan bongasin päiväpeiton, josta muistin myös, että "mullahan on tämmöinen, en ole nähnyt vuosiin". Kotona tongittuani löysin sen vaatehuoneen hyllyn perälle tungettuna.

 3. Töitä on ollut heikonlaisesti helmikuussa, niinpä pitäisi kai panostaa kankaiden kirppiskauppaan tekemisen puutteessa. Tossahan noita on, vino pino myytäviä. Lainavaakaa ja rullamittaa tarvitaan kauppahommissa jatkuvasti. Kirjekuoria oli pakko ostaa, kun kaikki mulle postissa tulleet kirjekuoret, joita olen uudelleenkäyttänyt myynneissä, pääsivät loppumaan. Järkyttävän hintaista - 3,95e/15 kirjekuorta. Jestas. Pitää nostaa kankaiden kirppishintoja.

 4. Ruokafiksaatio. Maailman helpoin/halvin/nopein ruoka, jota olen vedellyt hieman varioiden viime viikot. Pääasia, että tulee syötyä jotain kunnollista. Karkkipäivä-kosmeblogista napattu resepti: sipuli (0,15) + jotain lihaa (olen tehnyt naudan suikaleista, sika-nautajauhelihasta ja nyt tämänkertainen satsi hevosta, kun oli tarjouksessa 1,99/400g) + tölkki herkkusieniä (n.1,05) + pakastevihanneksia (oma suosikkini broccolimix 1,09/450g) + tölkki tomaattimurskaa (lähikaupasta saa neljällä eri tavalla maustettua Rainbowta, joten silläkin pystyy varioimaan ruuan makua, 0,91e). Wokkipannussa tulee vartissa valmista. Sipsiaddiktina en ole mitenkään karppaaja, mutta kiva silti, että tässä ruoassa ei ole perunaa/riisiä/pastaa.

 5. Ystävänpäivä. Askarreltiin ystävien kanssa taas yhteistuumin ystiskortteja mun luona jo helmikuun alussa ja katsottiin samalla Sotshin olympialaisten avajaisia. Muutama kortti tipahtikin sitten ajankohtaisesti postiluukusta.

 6. Keittiön seinää ahnaasti ylöspäin kasvanut muratti päätti toisena kevättalvenaan, että on aika kuihtua ja kuivua ja kuolla...

...onneksi mullasta puskee kaksi uutta vaaleanvihreää vartta seinää pitkin kohti kattoa.

Mitäs muille kuuluu?

Kasviskevennyksestä

Mua taas vähän ärsyttää. Arvatkaa mikä? No se, että ihmiset jaksaa aina vaan yllättää mut typeryydellään ja sallitteko, että sanon, perseilyllään.

Nythän on käynnissä Docventuresin alulle panema Lihaton Lokakuu, josta itsekin sain kimmokkeen jättää taas lokakuun ajaksi lihat pois ruokavaliosta ja keventää ihan vain 31 päivän ajan. Tykkään lihasta enkä koe huonoa omatuntoa lihansyönnistä, enkä silti koe olevani paska ihminen. Olen ajatusmaailmaltani muutenkin "Do your thing and let me do my thing"-ihminen, enkä yleensä koe tarvetta repiä persaustani sen takia, mitä joku toinen ihminen tekee elämässään - samalla tietenkin odotan, että kukaan muu ei kokisi myöskään tarvetta puuttua minun tekemisiini.

Tänään lueskelin sitten kaverin FB:iin linkkaamaa Hesarin kolumnistin kirjoitusta, jossa jos nyt ei suoraan vittuiltu Lihattoman Lokakuun osallistujille, niin ainakin rivien välissä pilkattiin koko hanketta. Hymähtelin mielessäni kirjoitukselle, mutta pystyin sivuuttamaan sen ilman ragekohtausta. Siitä päädyin kurkkaamaan Lihattoman Lokakuun FB-eventtiä, jonne kiitettävän moni osallistuja onkin kirjoitellut kuukauden sujumisesta, linkannut omia reseptejään ja postannut valokuvia omista herkkuannoksistaan.

Sitten on tämä perseilyosasto, joka saa minulla aikaan aivoaneurysman. Tietenkin Facebookiin on eksynyt muutama todella hauska koomikkokin, jonka mielestä on hauskaa postata tapahtuman seinälle kuvia rasvaa tirskuvista kebab-annoksista, ja sepäs se vasta hauskaa onkin, kun voi kommentoida tyypille, joka kysyy halpoja, opiskelijabudjetille sopivia kasvisreseptejä, että "Halvimmaks tulee kun vedät ittes jojoon". Seriously?

Siis jotakuta ihmistä harmittaa jonkun toisen ihmisen lihattomaan lokakuuhun osallistuminen niin paljon, että pitää Facebookissa kommentoida, että tapa ittes. Mikä. **ttu. Ihmisiä. Ja. Tätä. Maailmaa. Vaivaa? Mun on maailman vaikein sulattaa tuon kaltaista typeryyttä. En voi missään tajuntani sopukassa käsittää, miksi jotkut ihmiset kokevat tarvetta tuollaiseen käytökseen: kun joku tekee jotain, mistä itse saa iloa ja mistä ei aiheudu kenellekään ulkopuoliselle mitään haittaa, ja sitten kuitenkin jonkun ulkopuolisen pitää mennä siihen väliin härkkimään, "olet idiootti ja ansaitsisit kuolla, koska et kuukauden ajan syö lihaa!"

No, siitäkin huolimatta ja silläkin riskillä, että joku anonyymi jättää kommentteihini tappouhkauksen, mä olen tämän lihattoman lokakuun aikana syönyt seuraavasti:

1. laiskuutta. ristikkoperunoita ja fetaa uuniin.
2. ystävä kokkaili. syötiin ihanaa linssikeittoa.
3. iso kattilallinen kasvissosekeittoa, jonka höysteenä joko raejuustoa tai fetaa.
4. pizzaperjantain pizza (pesto, mozzarella, kananmuna)
5. pinaattilasagne
6. pinaattilasagne
7. jämälasagnea, jämäsosekeittoa
8. ravintolassa ruokalistaa tarkemmin lukematta natural caesar salaatti, jossa yllätyksekseni olikin pekonia. söin pääosin sen ympäriltä.
9. ravintolassa fantasiapizza (sipuli, herkkusieni, aurajuusto, rucola), illalla kotona fetasalaatti.
10. linssikeitto
11. leipäjuustosalaatti
12. linssikeitto, iltapalaksi makaronia oivariinilla.
13. täsmälleen samat kuin eilen.
14. lounaaksi instant-pussimisokeitto, illalliseksi falafelia, riisiä ja tsatsikia. NAM!
15. savuporokeitto. Poro on kasvis, right? Jäkälää, you know? En koe huonoa omatuntoa tästäkään, sillä ei ollut lipsahdus tai repsahdus, vaan tietoinen päätös.
16. laiskuus! ristikkoperunat uuniin ja illalla herkkuhetkeen sipsiä <3
17. lounaaksi loput ristikkoperunat, illemmalle kaapissa kahdetkin eri salaattiaineet, joista valita.

Että semmoista! Kaksi viikkoa virallista suoritusaikaa jäljellä ja aivan hyvä fiilis. Mua ei harmita yhtään, toivottavasti ketään lukijaakaan ei harmita, että täällä pistetään kasvista poskeen!

Lihattoman lokakuun linssikeitto

Täällä Jojolandiassa on vietetty lihatonta kevennystä ruokavaliossa nyt kolmasosa kuukaudesta. Heti kärkeen kuun alussa ystäväni Jernuschka teki meille hyvää linssikeittoa ystävänsä Jodien bloggaaman reseptin mukaan ja kokkailin sitä tänään uudestaan sateisen ja harmaan syyspäivän iloksi.

Omaan linssisoppaani tuli

• 1,5 sipulia
• 4 pientä valkosipulinkynttä
• keltainen paprika
• n. rkl raastettua tuoretta inkivääriä
• vajaa tl Aromatia, chiliä, currya ja kanelia kutakin
• 2 pikkupurkkia tomaattipyreetä
• n. litra vettä
• puoli litraa punaisia linssejä eli kokonainen Go Greenin punaisia linssejä -laatikko
• tölkki kookosmaitoa
• puolikkaan limetin mehu

Kuullotin kattilassa öljytipassa pilkotut sipulit, paprikan ja raastetun inkiväärin ja lisäsin mausteet.
Kaadoin perään vettä ja lisäsin tomaattipyreen.
Huuhdoin linssit ja aloin hämmennellä niitä mukaan soppaan. Paksulta vaikutti, joten piti lisätä vettä. Harmitti, kun lävikössäni on niin suuret reiät, että osa linsseistä huuhtoutui ensin viemäriin ja sitten putosi kolosista hellalle!
Olisi voinut odotella hetken, mutta olin kärsimätön ja kaadoin perään lähes samantien kookosmaidon ja limettimehun. Annoin kattilan olla liedellä noin kolmos-nelosella 15 minuuttia.

Otin kuvan santsilautasestani, mutta koska lautasen reunat näytti likaisilta ekan soppakierroksen jäljiltä, ei luonto antanut periksi lisätä kuvaa sopasta tänne. Trust me, kauniin punaista on. Hyvää myös! Kannattaa maistella ennen tarjoilua, kaipaisiko se vielä jotakin maustetta lisää vai onko maut tasapainossa. Itse pyöristäisin oman soppani makua vielä tilkalla kookosta tai ehkä limettiä, mutta nautin tästä myös näinkin. Voin vain kuvitella miltä soppa maistuu oltuaan yön yli jääkaapissa...Voi nam!

5 asiaa juuri nyt

5 asiaa juuri nyt:

1. Kolme kuukautta jouluun, onhan nyt 25. syyskuuta. Kolme kuukautta menee älyttömän nopeasti, pitäisiköhän aloittaa jo suunnittelu ja valmistelut? :)

kuva valohoito.com

2. Jyväskyläläinen tuttu kirjoitti hetki sitten FaBoon, että ovat juuri saaneet tämän vuoden ensilumen... tai ainakin ensihiutaleet. Ei vielä, mä en ole vielä ehtinyt valmistautua! Eilen kauppareissulla olisi pitänyt olla sormikkaat, oli niin kylmä. Syystakki jo sentään löytyi naulakkoon.

kuva kaleva.fi / sanna myllykangas

3. Kuukausia kestänyt verhokriisi on selätetty. En lopultakaan löytänyt uusia unelmieni Valliloita, joten kävin nappaamassa sivuverhot H&M:n Home-osastolta. 24,90 kustansi kaksi sivuverhoa, melko edukasta. Eilen pesin sekä uudet verhot että ikkunassa pitkään olleet Vallilan Tiikerililjat, ja illalla oli niin orpoa ilman verhoja, että ripustin uudet hieman kosteina. Siinähän ne kuivuu, ikkunassa? Onko sattumaa, että uusien henkkamaukkaverhojenkin kuosissa on liljoja?

kuva hm.com

4. Viikonloppuna on Tampereen Tallipihan suuri käsityöläistapahtuma, jonne ollaan suuntaamassa Sinisen Siiven Puodin kanssa. Mulla on myynnissä villasukkia, muutamia huiveja, kangaskasseja ja vetoketjupussukoita. Lähden perjantai-illaksi jo Tampereelle ja tapahtuma on la 10-17 ja su 10-18. Luvassa raporttia ensi viikolla.

Käykääpäs uteliaimmat tutustumassa Tallipihaan ja avaamassa Tapahtumat välilehti auki, jossa Käsityöläistapahtuman ohjelmakin nähtävillä.

5. Päätin osallistua Docventuresin Lihattomaan Lokakuuhun. Aiemminkin olen osallistunut kasvishaasteeseen ja nyt päätin, että vedetäänpä tähän syksyyn nyt myös tällainen kuukauden kestävä kevennys. Viimeksi oli ihan helppo nakki, enkä usko tälläkään kertaa haasteen tuottavan mitään ongelmia. Aloin jo listata omia suosikkiruokalajeja ylös vihkoon, että muistaa lokakuussa varmasti kokkailla niitä. Pinaattilasagne, pestopasta, oma suosikkipizza (mozzarella, pesto, kananmuna), erilaiset salaatit, keitot ja tolkuttoman hyvä vegaaninen kylmä kastike esim. riisille ja kasviksille jo löytyvät listalta. Uutuutena aion kokeilla lokakuussa misokeittoa, jota on tehnyt mieli maistaa jo hyvin pitkään. Näistä mun pikkuprojekteista tulee aina niin hyvä mieli, että tätäkin jo odottelen innolla!

kuva ylex.yle.fi / docventures

Täältä lukemaan lisätietoja Lihattomasta lokakuusta

5 hyvää asiaa tänään

5 hyvää asiaa tänään:

1. Ystävältä alkuviikolla saadut liljat, jotka ovat auenneet kokonaan täyteen loistoonsa ja tuoksuvat huumaavalta maljakossaan olkkarissa.

2. Kuuma kylpy. Rutistin kylpyveteen viimeiset pisarat magnolialta tuoksuvaa nestesaippuaa, johon teki ihan kivan vaahtokylvyn.

3. Uusi vedenkeitin pöhisee oikein hyvin! Tänään nautin viimeiset kupilliset neilikkateetä ja nyt vieressä on kupillinen kirsikkaa. Myös viime viikolla asiakkaalta saadut mainosmukit ilahduttavat - ovat läpikuultavaa lasia ja mainosteksti ja logo ovat hyvin hienovaraisia. Jos ei tietäisi mainosmukiksi, niin ei välttämättä hoksaisi. Läpikuultavasta lasisesta mukista on mukava juoda. :)

4. Äidiltä saadulla ohjeella tehty savulohipasta. Ai herramunjee, että jokin ruokalaji voi olla taivaallista. (kuullota öljyssä puolet purjosta, lisää 3rkl currya. lisää 3dl kermaa ja keitä kokoon. lisää 400g savulohta ja sopivasti tuoretta tilliä. lisää sitruunamehua, suolaa ja pippuria, tarkista maku. esim. tagliatelle tai gnocchi sopii hyvin pastaksi.)

5. Tongin tänään mun teekaappia neilikkateen loppumisen kunniaksi. Ylähyllyllä odottaa vuoroaan vaikka mitä unohdettuja helmiä, mutta ensin pitää nautiskella pois näitä vanhempia hankintoja, kuten tämä kirsikka. Ei yhtään harmita tämäkään. :) Syksyllä alkaa teekupposistakin nauttia uudestaan eri tavalla, kun kesähelteillä ei aina kuuma juoma maistu.

Ravintolapäivä Tampereella 18.8.13

Meidän Luonnonhelman Leivonnaiset niminen pop-uppimme osallistui toista kertaa ravintolapäivään.

Minä köröttelin Tampereelle toverin luo jo perjantaina illansuussa ja valmistautuminen alkoi Lidlissä kyynärvarren mittaisen ostoslistan kanssa - sen lisäksi, että mukana oli urheilukassillinen leivontatarvikkeita.

Enempää ei perjantai-iltana jaksanut ja viitsinyt. Lauantaiaamuna ravintolakumppanilla oli kirppisbisneksiä, joten mun oli sillä välin oikein hyvä valloittaa keittiö ekana ja leivontarupeamani alkoi aika tarkalleen aamukymmeneltä.

Ei siinä oikein edes huomannut ajan kulumista ja ihan supernopeasti toverikin palasi, tai siltä se ainakin tuntui, vaikka oli ollut pari tuntia poissa. Ihan kaikkea en siihen mennessä ollut vielä saanut tehtyäkään! Ruuhkaa keittiössä, siis.

Ekana valmistui kahden suklaan keksit, sitten vadelma-valkosuklaamuffinsit. Sen jälkeen valmistin pullataikinan kohoamaan ja sitä seurasi vegaanisen suklaakakun valmistus. Jotta ei olisi aika käynyt pitkäksi, keitin seuraavaksi maitosuklaafudgea, jonka annostelin pieniin karkkivuokiin jääkaappiin jähmettymään, leivoin pullataikinasta voisilmä- ja rahkapullia ja viimeiseksi oli aika kruunata kaikki mehevän porkkanakakun valmistuksella. Kello oli jotakuinkin kaksi, kun alkoi homma olla paketissa, ja kaveri pääsi todenteolla omiin leivontahommiinsa.

Koko lauantain satoi kuin aisaa ja mua kyllä jännitti ihan hitosti, että mitä sunnuntain ravintolapäivästä tulee. Leivonnaiset onnistui ihan niin hyvin, ettei niiden menestyksen suhteen ollut yhtään epäilyksiä, mutta säätila sen lopulta ratkaisisi, lähtisikö ihmiset liikkeelle ja menisikö mikään kaupaksi.

Toverilta maistoin viikonlopun aikana 3/4 piiraasta. Herkullisia kaikki! Lohi parasta, feta-tomsku täydellistä, kana makoisaa.

Onneksi tapahtumaa edeltänyt noin 72 tunnin jännitys oli kokonaisuudessaan turhaa! Vältyttiin viime kerran parkkisakko/parkkipaikan etsintä -episodilta, sillä sunnuntaina sai parkkeerata ilmaiseksi suoraan puiston reunaan. Siirrettiin kojua ehkä 4 metriä edellisestä ja intuitiivinen myyntipaikan valinta hieman lähempää jalkakäytävää osoittautui hyväksi - ihmiset poikkesi nurmikolle helpommin. Unohdettiin ottaa matkaan roskis, mutta oltiin superajoissa paikalla ja koju pystyssä, joten kipitin Ärrälle ostamaan elämäni kalleimman muovikassin roskistarkoituksiin.

Oltiin luvattu avata kymmeneltä kahdellesadalle asiakkaalle, mutta reippaasti ennen kymmentä ensimmäiset ihmiset jo kävi kyselemässä, että mitäs täällä tapahtuu? Jaa joko taas on ravintolapäivä? Jos ensimmäinen myynti ei tapahtunut jo ennen kymmentä, niin aivan todella pian sen kellonlyömän jälkeen. Ja niin, se päivän eka asiakas. Se oli ehkä maailman suloisin.

- Ottaisin voisilmäpullan.
- Joo, siitä voit itse valita. Haluatko lautasliinan?
- En mä tartte, kun se menee tälle. Vähän erikoisherkkua.
Herra tai Rouva Nelijalkainen sai aamulenkillä sunnuntaiherkun ja voi juku. Katselin, kuinka kiltisti, mutta samalla innokkaasti tyyppi vouhkasi omistajansa parhaan ystävänsä kintuissa, kun sai pullanpalasia. Ja voiko päivästä tulla mitään muuta kuin superhyvä, jos karvakaveri aloittaa päivän myynnit? I don't think so.

Ilmojen herra oli suosiollinen ja saatiin osaksemme miellyttävää lämpötilaa, suoraa auringonpaistetta, puolipilvisyyttä ja puuskittaista tuulta. Mikään myyntipöytä ei onneksi tällä kertaa kaatunut (vrt. Somerniemen Kesätori). Meillä kävi osittain samoja asiakkaita kuin viimeksi ja suurimmaksi osaksi kaiketi uusia kasvoja. Porkkanakakku oli suosittua ja sitä kehuttiin paljon, ja sepä loppui jälleen ensimmäiseksi. Yksi kiva tuli Sorsapuistossa käytyään vielä uudelleen kojullemme kehumaan kakkua ja sanoi, että Sorsapuistossa myivät kolmasosan kokoisia hiukan kalliimmalla. Mun kakku oli kuulemma ihanan mehevää ja kiitosta sai myös meidän "asiakaspalvelu" ja ilmainen santsikuppi kahvia. Yksi, joka osti toverilta suolaista piirakkaa, kysyi yhtäkkiä "Olitteko te viimeksikin? Teiltä sai maailman parasta porkkanakakkua!" Että ihan maailman parasta!

Hetki ennen loppua.

Päivän viimeiset leivonnaisasiakkaat, kolme nuorta tyyppiä (jotka ostivat kolme viimeistä piiraspalaa), kehuivat että oltiin ravintolapäivän parasta antia ja että pitävät meidät mielessä ensi kertaa ajatellen, tulevat uudestaankin! Julkkisbongauksia tein myös, sen enempää nyt nimiä mainitsematta, ja tosi hyvä fiilis oli kyllä päivän onnistumisesta.

Ja jos luulitte, että päivä oli paketissa näillä kertomuksilla, niin ei siinä vielä kaikki! Meillä oli suuri kunnia olla osa yhden polttariseurueen viikonloppua, ja tuleva rouva saapui yhdessä vaiheessa päivää tarjoilemaan ihmisille aiemmin tekemäänsä leipäkonepullaa. En ihan kovin paljon ehtinyt ja tajunnut omaan bisnekseen keskittyessäni kiinnittämään huomiota polttarihommiin, mutta eipä semmoistakaan kovin usein tapahdu, että pääsee polttariseurueeseen kuulumattomana osaksi sen ohjelmaa! :) Toivotan täten hyvää naimaonnea pariskunnalle!

En ihan tarkalleen pannut muistiin, mihin aikaan omat makeat leivonnaiseni oli myyty, mutta joskus klo 14-15 välillä se tapahtui. Sen jälkeen keskityin chillailemaan ja pikniköimään meidän myyntikatoksen alla nurmikolle levitetyllä kankaalla. Aurinko paistoi, kaffetta oli, toverilta ostin palan feta-tomaattipiirakkaa ja raapustelin omaan suunnittelumuistikirjaan tärkeitä faktoja päivän kulusta ylös. :) Oltiin luvattu, että 10-16 välillä ruokitaan 200, ja kello oli 15.55 kun kolme viimeistä piiraspalaa oli myyty.

Tekstailin illalla kotimatkalla äidin kanssa.

Lähettäjä:
Äiti
Vastaanotettu:
20:59:29
18.08.2013

Jäikö hyvä mieli.

No arvaa vaan, äiti, jäikö.

Vapaa viikonloppu

Kesäviikonloput on yleensä aina buukattu täyteen ohjelmaa - en rehellisesti edes muista, koska viimeksi sain viettää viikonloppua ilman ohjelmaa ja aikataulua.

Tähän kuluneeseen viikonloppuun kuuluikin perjantaisen illanvieton ja yhdellä drinksulla keskustassa käymisen jälkeen paljon nukkumista, syömistä, juomista, kotoilua ja omien suosikkijuttujen puuhailua. Inspector Lynley Mysteriesiä, Lutheria ja Breaking Badia (Netflixin ilmainen kokeilu oli loppumassa ja piti sämplätä mahdollisimman montaa sarjaa).

Lauantain välipalana rypäleitä, nektariini ja kotimehua punaherukoista. Perjantaina töiden lomassa keittelin tuon mehun, yhdestä puolen litran pakastusrasiallisesta punaherukoita. Toinen jäljellä ollut pakastusrasiallinen marjoja oli jo ehtinyt mennä pilalle :( No, sain kuitenkin vajaan puoli litraa lantrattavaa mehua aikaan ja yllätykseni oli suuri, sillä mehu oli herkullista - hyvää ja makeaa. Mietin, että kun itse laitoin sokeria keitokseen todella vähän, on äitini varmaan lapsuudessani jättänyt sokerit kokonaan pois. Lapsuuden kotimehu oli aina hapanta :)

Välipalan kyytipoikana luin loppuun Puhdistuksen. Oli aivan älyttömän hyvä, kirjanakin. Elokuvan näin silloin, kun se pyöri teattereissa. Pitänee tutustua Oksasen muuhunkin tuotantoon, jos olisi yhtä nautinnollista lukea. :)

Little pieces of Britannia

Kävin torstaina isoveljeni ja yhden kaverinsa kanssa leffassa katsomassa Pacific Rim -elokuvan, josta pidin kovasti. Leffan näytös oli aikainen, joten poistuessani teatterista kaupat olivat vielä auki ja bussini lähtöön 25 minuuttia. En tiedä mistä ajatus sillä hetkellä tuli mieleeni, mutta jalkani veivät minut Little Britannia Corner Shopiin. Tarkoitukseni oli vain ikkunashopata ja ihmetellä mitä valikoimissa on, mutta...

Samalla tavalla kuin tuoksut usein herättävät muistoja tietystä paikasta, ihmisestä tai tilanteesta, jokin niin yksinkertainen ja pieni asia kuin suklaapatukka tai keksi voivat aiheuttaa mieleen muistojen tulvan.

• Dairy Milkin caramel, kuinkahan monta tällaista patukkaa nautin sinä aikana, jonka asuin Coventryssa, Englannissa?

• Nestlen Aero! Vuoden 2005 kesällä tein ensimmäisen matkani Englantiin, Lontooseen, muutaman (silloin) uuden opiskelukaverini kanssa. Samalla reissulla ostin Notting Hillin katumarkkinoilta parilla punnalla käytetyn The Wind in the Willows eli Kaislikossa suhisee -kirjan. Ellen ole erehtynyt, on ensimmäisen Aero-patukkani käärepaperi edelleen kirjan välissä kirjanmerkkinä. :)

• Skottilaisen Walkersin shortbread-keksiin pääsin tutustumaan ensimmäisellä mannerten välisellä lennollani, kun matkustin vuonna 2006 New Yorkiin. American Airlines tarjosi lennon loppupuolella välipalan, joka tarjoiltiin salkkumaisesta pahvilaatikosta. Paketissa oli jokin leivos, näitä Walkersin keksejä, suolapähkinöitä, jotakin muuta suolaista ja sen semmoista pientä. En oikein muista välipalan koko sisältöä, mutta Walkersit, ne tulen yhdistämään mielessäni juuri siihen lentoon ja Amerikkaan.

Suomessahan tämmöiset harvinaisuudet ovat ihan törkyhintaisia, mutta nyt olin jotenkin niin nostalgian äärellä, kun muistot matkoista palasivat mieleeni, että eihän näitä voinut kauppaankaan jättää. On taas syömistä iltapäiväteen kaveriksi ;)

Kiltti täytyy aina olla

Nythän on niin, että tätini mies on kova jalkapallofani ja erityisesti fanittaa Englannin Valioliigaa. Hän käy ihan paikan päällä Lontoossa katsomassa Arsenalin otteluita ja minä aina kilttinä apurina käännän sähköposteja, joita member club tädin miehelle lähettää.

Keskiviikkona oli siitä harvinaislaatuinen tilanne, että täti miehineen oli kesälomamatkalla kotikaupungissani ja samaan aikaan tuli myyntiin Arsenal v Tottenham otteluliput - ja kuinkas kävikään, istuttiin tädin miehen kanssa ripirinnan mun tietokoneella vähän reilu tunti ja jonotettiin, että päästiin läpi Arsenalin lippukauppaan. Vaan lopussa se kiitos seisoo! Liput tuli hankittua koko tädin miehen seurueelle ja mies oli huomattavan helpottunut asioiden lopputulemasta.

Kiltti apuri kun olen, seurasi palkkio! Köröteltiin keskustaan, treffattiin kaksi tätiäni ja mentiin syömään! Amarillon Diablo's chevre steak, iso tuoppi juomaa ja vielä jälkkäriksi Bailey's-kahvi. Kiitos! Lupasin, että kun palkkiot on tätä luokkaa, mulle saa jatkossakin laittaa sähköposteja käännettäväksi. ;)

Syömisen jälkeen vein vielä tädit tutustumiskäynnille Tiger-kauppaan. Tädit ei olleet koskaan ennen käyneet tässä tanskalaisessa ihanien tavaroiden kaupassa, joten ihmeteltävää riitti sekä valikoimissa että hintatasossa. Taisin hankkia Tigerille ainakin yhden, ellen peräti kaksi uutta fania :D Itse en ollut käynyt kyseisessä puodissa hurjan pitkään aikaan, joten itsekin nappasin matkaan ihan muutaman, huipputärkeän jutun:

Uusilla kuoseilla kuviopaperilehtiö, pussi tillidippijauhetta, lasiviila kynsille sekä kynsilakanpoistoainelappuja rasiassa. Varsin maltillista ja näkisin, että tarpeellista: papereita on aiemmista lehtiöistä kulunut hyvää tahtia, tillidippi on suosikkiani ja ainakaan lähikaupassani en ole nähnyt enää Taffelin tillidippiä, joten kokeilen tätä. Lasiviila on ensimmäiseni koskaan ja lakanpoistoainelaput on käteviä pitää mukana käsilaukussa, kun aina huomaan jossain reissun päällä, että hupsis kuinka vanhat lakat repsottaa enkä huomannut kotona ollessa poistaa. :)

Huippuhyvällä mielellä sujui keskiviikko, onkos muilla ollut huippuhyviä päiviä viime aikoina?

Tein hilloa!

 Oon luullut, että hillon tekeminen on jonkinlaista voodoota, joka vie hillittömästi aikaa. Vielä mitä! Rasiallinen eli 260g mustaherukoita, 0,5dl vettä ja n.80g hillo-marmeladisokeria, joka maksoi 0,89e per paketti. Tän hillopurkin hinnaksi tuli siis jotakuinkin 23 senttiä :D

 Kattilaan iskin marjat ja veden, kuumensin kiehuvaksi ja lisäsin sokerin. Sitten hämmentelin seoksen kiehuessa ehkä 5min. Ohjeessa luki, että kuori vaahto, vaan ei ollut kuorittavaa.

Nacholastujen juustokastiketta on ollut tässä purkissa. Pesin sen hyvin ja irrotin etiketin. Tapoin bakteerit kiehuvalla vedellä, pitäisi olla siis hygieeninen purkkikin. Ja kas vain, kuinka täydellinen määrä hilloa tuli! Sitä on purkki piripintaan, eli ilmaa jää aivan minimaalinen määrä sisään, niin kuin pitäisikin. Jotenkin tulin tästä ihan tosi hyvälle mielelle :) Mun ihka eka omatekemä säilöke. Keittiössä tuoksuu ihan mieletön hyvä mustaherukkainen tuoksu. Trophy wife -pisteitä 1000. ;)

Resepti vielä kerran: helppo ja hyvä marjapiirakka

Tällä reseptillä valmistuu todella helposti pellillinen piirakkaa 40 minuutissa. Paljon on kiitelty, joten uskallan jakaa. :)

 1. kulhossa sekoitetaan (ei vatkaamista, jes!) 4 munaa ja 3dl sokeria

 2. seokseen lisätään 2dl maitoa ja 2dl öljyä

 3. jälleen sekoitetaan, hyvin löysää on tässä kohtaa seos

 4. lisätään 6dl jauhoja, 4tl leivinjauhetta ja 2tl vaniljasokeria

 5. sekoitettu taikina on tymäkkää mutta sen pystyy kaatamaan leivinpaperille, syvälle uunipellille

 6. päälle ripotellaan puolisen litraa marjoja ja niiden päälle inaus sokeria. itse jätän taikinasta sokeria pois jonkin verran, jopa desin, joten päälle uskallan ripotella 1-2 ruokalusikallista.

 7. uuniin 200 asteeseen, n. 25min

8. valmis! iltapäiväkahvin/teen kanssa aivan bueno. myös hyvä mökkipiirakka. :)

Resepti! Taas! Taivaan mannapuuroa

Sain viime viikolla serkun puutarhalta mukaani vähän mustia ja enemmän punaisia herukoita. Koska en omista pakastinta, on keksittävä herukkaherkkuja, joihin marjat käyttää.

Siispä: Taivaallinen mannapuuro

 Tarvitset 1l vettä, 4-5dl marjoja, 1,5dl mannasuurimoita, 1,5dl ruokosokeria, ripauksen suolaa sekä purkin vaahtoutuva vaniljakastiketta

 1. kun litra vettä kiehuu, lisätään marjat ja keitetään 10min

 2. marjojen kiehuessa (yllä) voi vatkata vaniljakastikkeen valmiiksi (alla)

 3. lisätään vähitellen samalla vatkaten 1,5dl suurimoita, varo kokkaroitumista. keitetään 10min.

 4. puuro on valmista kun lisätään vielä 1,5dl ruokosokeria ja ripaus suolaa. itse käytin vajaan desin valkoista sokeria, mutta parempaa tulee ruskealla sokrulla. mulla ei ollut. puuro jäähdytetään hyvin.

 5. jäähtynyt puuro vatkataan kuohkeaksi.

6. mukaan sekoitetaan vaniljakastike. Ei vaadi hillitöntä vispaamista enää, sekoitus riittää.

Valmis! Koska kikkailin aineiden ja määrien kanssa, en saanut yhtä hyvää aikaan kuin äitini tekemä, mutta tuolla antamallani reseptillä valmistettu on kuin taivaan mannaa. Vaniljavaahto sopii tähän puuroon niin loistavasti!

Resepti! Jo'n kaalipata

 Hei, olen Jo ja mäkin teen sentään joskus itselleni ruokaa. Aika usein se on kaalipataa.
1. ekana ruskistetaan paketti sika-nautaa, jos ollaan sekasyöjiä.

 2. tokana otetaan kattila ja täytetään siitä noin kolmasosa vedellä. mä teen aina kolmen litran kattilassa, joten mulla on noin litra vettä. se vesi kun alkaa kiehahdella, lisätään liemen mausteet: liemikuutio, laakerinlehdet, kokonaiset mustapippurit.

 3. kaalipataan laitetaan kasviksia! yleensä mulla on vaan kaalia, sipulia ja porkkanaa siinä, mutta nyt kun olen saanut kesäkurpitsoita useita kappaleita, laitan yhden sellaisenkin.

 4. sitten pilkotaan ne ihan oman maun mukaan. porkkanat viipaloin aina kolikoiksi, muut "kuutioin".

 5. lisätään kattilaan yleensä kovuusjärjestyksessä: porkkanat eka, sipulit yleensä vimppana. paistettu jauheliha sitten kasvisten päälle.

 6. yleensä huomaan, että nestettä on vähän liikaa pataruokaan. lisään siksi riisiä, joka ruokavoittaa pataa ja imee ylimääräistä nestettä. yleensä huomaan myös, että en ole lisännyt ruokaan suolaa, joka kuitenkin olis ihan kiva mauntuoja/korostaja.

7. sit voi pitää kattilaa levyllä 1-3 asteella niin kauan kuin huvittaa ja muhitella pataa. itse pidän välillä jopa tunnin kun on jotain tärkeetä FaBossa tai telkkarissa. joskus jos on jo kova nälkä, mielestäni 10min on riittävä haudutusaika padalle... Valmis!