Kolikolla on kaksi puolta

Pikainen minikirjoitus tälle päivälle.
Elämä se taas muistuttelee, että kaikissa päivissä on hyvät ja huonot puolensa.

Minä kirmasin intoa piukassa tavaralastini kanssa kirppikselle aamutuimaan, vain todetakseni, että minulle luvattu pöytäpaikka oli täynnä tavaraa. Kävin sanomassa asiasta kassalle ja kas, olikin tapahtunut virhe.

Se kuuluisa Joku oli antanut pöydän edelliselle vuokraajalle lisäaikaa ja Joku Toinen oli vuokrannut saman pöytäpaikan minulle. Diplomatian nimissä minulle annettiin toinen pöytäpaikka (joka oli tosin jo myös luvattu jollekin toiselle), eli en jäänyt ilman kirppispöytää, mutta jouduin vaihtamaan kaikkien sadan hinnoittelemani tavaran hintalappuun alkuperäisen pöytänumeron tilalle uuden saamani pöydän numeron... Viiden minuutin tavaran kippaamiskeikasta tulikin melko paljon pitempi ja hikisempi talvivaatteissa.

Nyt jännitän ihan sairaasti, onnistuuko tilitykset ym. paperihommat, sillä kirppiksen väki tuntui pohtivan, miten pöytänumeron vaihto ynnä muu kirjataan tietokoneelle. Ja toki kaikissa heidän papereissaan lukee minun nimeni kohdalla ihan eri paikkanumero kuin todellisuus on. *huokaus*

Jotain tosi kivaakin kuitenkin, sillä aiemmin koin mielipahaa siitä, että en mahtunut koulussa tukiviittomien peruskurssille, jolle halusin ihan todella kovasti. Jäin varasijalle. Nyt kuitenkin oli tullut sähköpostia, että kurssin osallistujamäärää on laajennettu ja pääsen mukaan viikon päästä alkavalle kurssille! Jes!

Huomenna sitten kutsuu koulutie ja uudet vihkot on pakattu koululaukkuun taas. Voisin vielä lomailla lisää, mutta ihan kiva nähdä kavereita, syödä halpaa koululounasta ja kirjoittaa uusiin vihkoihin mielenkiintoisten luentojen muistiinpanoja. Kyllä se siitä taas, aamuherätykset ja kaikki.

2016

Moi! Mitä kuuluu?

Bloggailu on jäänyt lähes kokonaan, mutta toivoa aina voi, että jonkinlainen käänne aktiivisuuteen tapahtuu tänä uutena vuonna 2016.

Ihan miellyttävä on ainakin jo alku ollut, sillä 10.1. mennessä olen ehtinyt
- viettää Supernatural-uuttavuotta
- vierailla Tampereella ja Nokialla yhden viikonlopun verran
- pakkasulkoilla posket punaisina
- tehdä hurjan paljon töitä
- käydä aleshoppailemassa ystävän kanssa
- vuokrata kirppispöydän ja hinnoitella jättiläiskasan kaapeista poimittuja ylimääräisiä tavaroita huomenna kirppikselle vietäväksi
- käydä yhdessä asuntonäytössä ja laittaa siitä hakemuksen vetämään.

Rakkain harrastukseni, kosmetiikka- ja meikkihömppäily, jatkuu vahvasti ja koulukin starttailee ihanan pitkän joululoman jälkeen taas tiistaina. Kaipa siihenkin osaa taas asennoitua pikkuhiljaa, nyt käynnistyvät suuntaavat - ja tutkimustoiminnan opinnot kuitenkin alkavat jo olla itse sitä asiaa.

Kommentoipa alle, miten vuosi siellä on lähtenyt käyntiin?
Mikäli pääsen piakkoin muuttamaan, lupaan kirjoittaa kevään aikana jotain raivauksesta ja tavarapoistoista, niitä kun ainakin T. on kaivannut.

 

Ai moi! Ja purkkeja taas...

Heipähei taas pitkästä aikaa!

Mietiskelin tuossa äsken, mitä iltani ratoksi puuhailisin. Kirjoittaisko vähän lisää uusiin opiskeluihini liittyvää oppimispäiväkirjaa? Panikoisko vähän työjuttuja? Siivoaisko kämppää? Koittaisko kuvata pilkkopimeässä kämpässä tavaroita Vaihtorinkiin? Käviskö kaupassa ostamassa jääkaappiin täytettä? Tekiskö jonkun muun asian mittavalta to do -listaltani?

Sitten muistin blogin ja äskettäin kuvaamani lokakuussa loppuneet kosmetiikkapurkit. Jaa, kattoisko mitä tänne kuuluukaan? Oon nähtävästi viimeksikin kirjoittanut loppuneet-jutun. Ja oon saanut kommentinkin! Kiitos T., huomasin kommenttisi vasta äsken, mutta vastasin kuissit, myöhässä!

Kosmetiikkaelämäni lokakuussa oli hiukan poikkeava kuin aikaisemmin, mutta se liittyy olennaisesti elämässä tapahtuneeseen muutokseen. Aloitin näet tosiaan uudet opinnot elo-syyskuun taitteessa ja se on muuttanut kaiken. Opiskelijaelämä on kokonaisvaltaisesti parantanut elämänlaatua: aamulla on syy nousta sängystä ja lähteä liikkeelle. On ollut kiva vaihteeksi aamulla vilkaista peiliin, sutia ripsaria silmiin ja lähteä ovesta ulos. Iltapäivällä voi tulla hymy huulilla takaisin kotiin ja alkaa tyytyväisenä tehdä töitä, koulutehtäviä ja muita juoksevia asioita. Illalla on kiva mennä suihkuun pesemään päivän pölyt pois ja on kiva mennä nukkumaan, kun pieni väsymys oikeasti painaa silmäluomilla.

Niinpä mun jännittävässä kosmetiikkaelämässänikin on tapahtunut muutos. Käytän paljon enemmän tuotteita ja paljon useammin, ja tuntuu, että purnukoita on alkanut vihdoinkin loppua hiukan reippaammassa tahdissa. Loogistahan se, jos on alkanut taas käyttää meikkejä ja niiden poistoaineita!

Tämän ilosanoman jaettuani voinkin seuraavaksi kertoa, mitä loppui lokakuussa:

1.  Dermosilin e-vitamiinikäsisaippua on ihanaa! Hellävaraisesti puhdistavaa ja hyväntuoksuista. Jes!
2. Kicksin oman merkin kookos-vaniljainen vartalovoide sen sijaan oli kamalan muovisen tuoksuista, jossa oli kuitenkin pieni häivähdys kookosta ja vaniljaa. Kosteusteho oli ihan ok, mutta en osta toiste.
3. Bonacure Moisture Kick -hoitissuihke oli ihan mainio apu pitkän tukan takkujen selvittämiseen. Ei kovin hyvä tuoksu.
4. Dermosilin suihku- ja kylpyöljy palveli kahta virkaa: buustasin sillä kylpyvesien kosteutustehoja sekä käytin sheivausöljynä. Oikein hyvä vartalon pesuhetkissä käytettävä öljy, jos sellaista kaipaa!

1.  Avonin vanilja-viikunakylpyvaahto oli toimiva ja hyvin vaahtoava violetinvärinen kylpyaine, mutta tuoksu ei ollut suurin suosikki ikinä. Saman merkin karhunvatukka oli parempi.
2. Dermosilin limetintuoksuinen vartalokuorinta oli puolestaan ihanantuoksuinen! Pienet rakeet ei juuri kuorineet, mutta käytin silti aina vartalon kuorimiseen ennen säärien sheivausta, että lopputulos paranee.
3. Dermosilin silmämeikinpoistoaine poisti hyvin vesiliukoisen silmämeikin eikä ollut öljyinen, eli iholle ei jäänyt mitään tuotetuntumaa, mutta varjopuolena kiristi silmänympärysihoa.
4. Lemon juice & glycerinin sitruuna ja avokado -suihkugeeli ei oikeasti loppunut. Tuoksu toi suihkussa niin vahvasti mieleen kirppiksen tavaratoripuolelta ostamani halpis-vessanpesuaineen, että ei pystynyt käyttämään pesuaineena suihkussa. Tyhjensin tuubin pumppupulloon ja kiikutin keittiön altaan reunalle loput.

1. Taas yksi T-zone huokoslaastari. Ei vieläkään merkittäviä tuloksia.
2. Livboxin mukana tullut Katy Perryn Royal Revolution -tuoksun näyte oli ilmeisen toimiva: ostin jo täysikokoisen pullon kyseistä tuoksua itselleni koulutehtävän tekoon tsempiksi. Täydellinen tuoksu mulle!
3. Livboxista tuli myös ruusuntuoksuinen hiusöljynäyte 5ml. Kahdella kerralla meni koko pullo, käytin hiuspohjan ravitsemiseen ohjeiden mukaan. Ihan jees, mutta enpä tule ostaneeksi itse, kun tuollainen tuote ei ihme kyllä tunnu tarpeelliselta omassa kosmetiikkatuotearsenaalissani! :D

Semmoinen satsi tällä kertaa. 8 täysikokoista isoa pulloa, ohoh! Vähintään yhtä monta on myös tyhjenemässä näillä näppäimillä, mikä tuottaa suurta iloa mulle. Huomenna taitaakin olla Livboxin saapumispäivä...

Unelmakoti?

Heipsan!
Harpataanpa ajassa taaksepäin elokuun puoliväliin ja katsotaanpa pari kuvaa hotellihuoneesta, jossa asustelin kesälomareissulla.

 Tykkään laminaattilattiasta, kevyistä huonekaluista, joiden alta on helppo siivota sekä seinällä olevasta säilytystilasta.

 Tykkään selkeästä eteisestä, jossa on paljon säilytystilaa ja useista pienistä eri valonlähteistä.

 Tykkään sängyn puhtaanvalkoisista lakanoista ja muhkeista tyynyistä ja peitoista.

 Tykkään erilaisista verhoista, joilla voi säädellä ulkoa tulevan valon määrää ja rauhallisesta istumanurkkauksesta, jonka valonlähde on sopivan pehmeä.

 Tykkään kylppärin maitolasiseinästä ja sen kauniista kukkakuviosta. Lasista ei tietenkään näe läpi, mutta huoneen valo loistaa pimeään kylppäriin ja päinvastoin.

Tykkään valkoisin kaakelein sisustetusta kylppäristä, koristelaatoista, suihkun syvennyskolosta, jonne voi sujauttaa shampoopullonsa, lasiseinästä, tummasta kivitasosta, kulhomaisesta lavuaarista tasolla ja kirkkaasta kylppärinvalosta, joka on sopiva mm. meikkaamiseen.

Hotellihuone on hotellihuone, mutta tämä on harvinaisen täydellinen makuuni. Pitäisköhän tehdä jotain radikaaleja muutoksia omissa asumisjärjestelyissä, että viihtyisi kotonaan yhtä hyvin? Vai pitäisköhän tehdä radikaali elämänmuutos ja alkaa matkustella, vaikka työkseen, että voisi aina asua hotellihuoneessa? :)

Kuulumisia

Heippa taas parin viikon tauon jälkeen!
Komppailen ystävääni T.:tä, joka tässä kirjoitteli blogiinsa, ettei ole kiireiden vuoksi paljon ehtinyt päivitellä kuulumisia. Sama vika Rahikaisella - vaikka pidän itseäni kohtuullisen kiireettömänä ja leppoisan meiningin ässänä, niin jonnekin on kaksi viikkoa taas kadonnut elämästä!

Olen näköjään edellisen kerran kirjoitellut tavaranvähennysasioita kesäkuun ekana ja voi pojat, sen jälkeen onkin ollut jännittävää!
Näihin pariin viikkoon on mahtunut töitä (kivaakivaaki-vaa että niitäkin on joskus ihan riittämiin ja on oikeasti sellainen tunne, että tekee jotain hyödyllistä elämässään!), tärkeiden asioiden hoitamista sekä mukavasti sosiaalista elämää.

Viime viikonloppuna paras ystäväni lapsuus- ja nuoruusvuosilta kävi ekaa kertaa kylässä nykyisessä asunnossani ja meillä oli hirmuisen kiva päivä! Mun luona hetkosen oleskeltuamme lähdettiin parille kirppikselle ja sen jälkeen keskustaan syömään, jätskille ja jokilaivalle. Illalla vielä käytiin mun naapuripuistossa istuksimassa ja nauttimassa auringonlaskun säteistä. :) Tuommoisia rentoja mutta vaiherikkaita päiviä hyvässä seurassa saisi olla useamminkin! Kirppiksiltä ei ihme kyllä tarttunut mukaan mitään - tosin bongasin ystävälleni maitokannun, jota en lauantaina ostanut ja jonka sitten kävin sunnuntaina hakemassa parempaan kotiin ystävälleni "tilauksesta".

Tällä viikolla on ollut tosi paljon actionia. Tiistaina vietettiin oikein superperinteistä teehetkeä J-cakesin kanssa ja rantattiin ties mistä naisten oikeuksista ja stalkkereista - juttua olisi piisannut varmaan yömyöhälle, mutta jossain kohtaa oli pakko lopettaa. :D

Keskiviikkona vein itseni shoppailemaan synttärilahjakorteilla ja ostin mm. pienen 10ml pullon kesähajuvettä The Body Shopista. Fijian Water Lotus on ihana tuoksu ja mieleen tulee tropiikki. Pieni 10ml pullo on siitä kiva, että yhden kesän tuoksua käytettyään pullo onkin luultavasti tyhjä ja tuoksu assosioituu vain tämän kesän kivoihin juttuihin, "kesä 2014 oli Fidjin vesilootuksen kesä". Hauskaa oli myös, että maksoin normaalisti 7,50e maksavasta pikkupullosta nyt vain 2,50e, sillä minulla oli kertynyt Body Shopiin 5 euron kantisseteli, jonka käytin alennuksena tähän ostokseen!

Torstaina iltapäivällä luokseni saapui ystäväni Anna, jonka kanssa popsittiin illalla tämän kesän ensimmäinen kuskus-kesäsalaatti ja perjantaina kierrettiin taas kunnon maratonkierros kirppareita. 11 kirpputoria ehtii aivan todella mainiosti kiertää läpi 9.30-16.30 välillä!

Ostoksiakin tein:

 Keinuheppa-peltipurkki huutaa sisäänsä askartelusälää. Bongaa kuvasta allekirjoittanut.

 Iskä tilasi englanninkielistä kirjallisuutta, "asiaa, ei satuja". Saamansa pitää: ihmisten vaikutuksista maapalloon, Yhdysvaltain politiikkaa, taloutta&markkinointia...

 Kankaissa oli näemmä tähtiteema. Saattanen napata palaset itselle ja luovuttaa loput äidille ompelusprojekteihin.

 Oli niin ystävän näköinen purkki ja hällä on jotain Pentikiä ennestään, että taidan viedä tuliaiseksi ystävälle. Sisään jotain namia Punnitse&Säästästä.

Ja lopuksi mun uusi muru!. Vanha hobo-laukku (2e kirppiksellä) on niin kulahtanut, että päätin, että on aika vaihtaa laukkua. Vaikka rakastaakin hobo-laukkuja ja on niiden vankkumaton käyttäjä, ei silti tarvitse näyttää hobolta. Niinpä vanha violetti laukku, jonka keinonahkapinta on kulunut paikoitellen pahastikin, pääsee nyt eläkkeelle ja tilalleen pääsee tämä Kontista vitosella hankkimani pronssinvärinen kaunokainen. Jee!

Perjantain kirppistelyn jälkeen ja Annan jatkettua matkaa sain illalla vielä viikonloppuvieraakseni vanhan ystäväni Alexin. Viikonloppu hujahti ohi todella vikkelään ja meillä oli oikein kivaa vaan höpistä, katsoa leffoja ja herkutella. Sain Lontoon tuliaisiksi pari pulloa aina hinkumaani Herbal Essencesin Hello hydration-hoitoainetta ja itse luovutin Transformers-fanille kaksi pääsiäisenä ostamaani Bumblebee-pääsiäismunaa, joista vastaanottaja vaikutti ilahtuvan. Kuinka hyvän mielen saa siitäkin, että osaa antaa toiselle hölmön mutta kivan pienen lahjan! Tänään iltapäivällä saatoin vieraani taas junaan ja nyt olenkin taas yksin kotona. Vähän olen jo aloitellut paikkojen siistimistä, mutta mm. tiskit odottelevat vielä keittiössä.

Huomenna lähdenkin sitten vuorostani itse pieneen reissuun, kun lähden lapsuudenkotiin kesävisiitille ilman sen kummempaa agendaa. Päivystän töitä sielläkäsin ja vietän laatuaikaa äidin, isän ja kissan kanssa. Juhannukseksi palaan kaupunkiin: ehkä täällä on joku kaverikin juhannuksena ja keksitään jotain hauskaa juhannushengailua, tai ellei, niin juhannus omassa kotona kivapuuhaillen ei ole pöllömpi vaihtoehto sekään!

Mitä sulle kuuluu? Kommentoitavaa? Terveisiä? Mitäs juhannuksena?

30 vuotta, 5 päivää

Pikainen elonmerkki, että täällä ollaan!

Sitä vaan et kuin voi näin kiire olla ihmisellä, ihmettelen vaan?!
Tämmöstä tää on, kun elämä on yhtä juhlaa. Ensin monta viikkoa valmisteluja, sitten monta päivää juhlintaa. Ei täällä olla vieläkään ihan normiarjessa kiinni, vaikka maanantaina periaatteessa arki alkoi. Kaik koristelut on kuitenkin vielä esillä, jääkaappi puolitäys juhlaherkkuja, lahjukset ja kortit olkkarissa ympärillä... Kyl vaan kelpaa olla ja elää!

Jossain kohtaa täytyy koittaa kertoa juhlinnasta, Suuresta Juhlaristeilystä ja esitellä mun 30 uutta kosmetiikkatuotetta ja 7 uutta teepakettia. Nyt ei kuitenkaan ole se hetki, kun tää ilta on nyt pakko hengähtää ja nollailla päätä. Tänään tein 5 tuntia tauotta yhtä kiiretyötä, joka aamulla mulle toimitettiin ja määräaika asetettiin iltapäivällä neljään. Dollarinkuvat silmissä tein ja sain tietty vuolaat kiitokset palautettuani, vaan kyllä oon ollut ihan poikki ja pää sekaisin loppupäivän! Aamupalankin nautin tänään klo 15 jälkeen samasta syystä. :P Nyt siis vaikka hömppää ja lojumista loppuilta, ja kattellaan niitä juhlapostauksia vähän myöhemmin.

Tällä viikolla on huomenna torstaina vielä luvassa laatuaikaa ystävän kanssa, mahdollisesti helteistä Ruissaloa perjantaina, kirppisrallipakaasien pakkaamista ja kotikonnuille siirtymistä lauantaina ja itse Kirppisralli eli pihakirppismyyntiä sunnuntaina. Ei siis pysty lupaamaan koska seuraava elonmerkki ilmestyy, mutta ei sen kai niin väliä edes?

Ihania auringontäyteisiä päiviä kaikille! Mulla on hirmu kivaa, toivottavasti sullakin on.

Party hard

Heippa partysentraalista!

Vapusta ja viikonlopusta on selvitty ja mun ajatukset pyörii ihan täysin jo seuraavissa kemuissa.
Nythän on niin, että meitsie täyttää ensi viikolla pyöreitä ja against all odds, mulla ei ole kriisinpoikasesta tietoakaan! Päinvastoin, en malttaisi enää odottaa näitä vajaata paria viikkoa.

I have no more excuses for myself. I have got to figure these things out. 

Tajusin näiden synttäreiden lähestymisen jo 1,5 vuotta sitten marraskuussa, kun olin serkkuni 50-vuotisiltakemuissa. Siinä pienissä viineissä serkkujen kanssa höpöteltiin vanhenemiseen liittyviä juttuja ja toisiksi nuorimman serkkutytön kanssa (itse olen meistä serkuksista nuorin) todettiin, että voitais olla vaikka ikuisesti 29 - kunhan vaan se ikä ei alkaisi kolmosella.

Niihin aikoihin tuli varmaankin eniten mietittyä, että onko mun elämä yhtään semmoista, kuin nuorempana kuvittelin, että se kolmeenkymppiin mennessä olisi. Nyt kun se hetki on käsillä, että elämä kiepsahtaa seuraavalle vuosikymmenelle - ei sen ole mitään väliä, minkälaisia odotukset oli verrattuna siihen, mitä tämä elämä todellisuudessa on. Life goes on. Elämä on just hyvää tämmöisenä ja jos ei ole, niin itse olen vastuussa sen muuttamisesta.

Synttärikemuja olen miettinyt osa-aikaisesti varmaan saman 1,5 vuotta ja vuoden alusta ihan tosissani. Lähtökohtaisesti olisin halunnut pitää juhlat jossain muualla kuin kotonani (ettei tarvitse siivota ennen ja jälkeen) ja ruoka olisi tullut pitopalvelusta (ettei tarvitsisi kokata ja tiskata ennen ja jälkeen), mutta koska tilanne elämässä nyt on se, mikä se on, piti ottaa käyttöön plan B.

Ja ihan hyvältä, joskin täyteen buukatulta, näyttää Suuri Juhlapäiväni. Aamulla ensimmäiseksi käyn lähikampaamossa teettämässä kampauksen, että on kerrankin tukka nätisti. Jotakin trendikästä lettikampausta haetaan. Sieltä ehtinen juuri parahiksi kotiin, ennen kuin ns. opiskelukaveriporukkani saapuu synttäribrunssille luokseni. Ohjeeksi annoin kutsussa, että pukekaa fatpantsit jalkaan - nyt syödään! Iltapäivästä luokseni saapuu sitten perhe ja valikoima sukulaisia kakkukahville. Alun perin piti kutsua ihan vaan kummitäti ja paikkakunnalla asuvat yksi täti ja yksi serkku... Erinäisten tapahtumasarjojen jälkeen paikalle on valumassa koko tätikatras 200 kilometrin säteeltä. Toivottavasti sana ei ole levinnyt, en ole varma riittääkö kakkua jos kaikki 15 serkkua perheineen pelmahtaa paikalle. ;) Illalla sitten nappaan vielä matkaani kaksi kouluaikojen kamua ja on Suuren Synttärimatkan vuoro. Valitettavasti ajan ja varallisuuden rajallisuuden vuoksi matka typistyi tällä kertaa risteilyyn, mutta eiköhän me tytöt Itämerelläkin saada Suuren Synttärireissun tunnelma kattoon! ;)

Nyt alkaa näyttää jo aika hyvältä ja suunnitelmat on hiottu likimain täydellisiksi. Äiti on ollut tässäkin asiassa tuki ja turva ja ollaan puhelimitse käyty läpi ajatuksiani, joihin äiti sitten on antanut arvokkaita kommenttejaan. Onneksi äiti myös tuntee lapsensa niin läpikotaisin kuin tuntee! :) Mun on nimittäin maailman vaikeinta pyytää apua ja vaivata toisia ihmisiä, vaikka tietäisin itse, etten selviä. Ihan omasta tahdostaan äiti esitti, että voitaisiin siivota tämä kämppä ennen juhlia yhdessä lattiasta kattoon. Sen lisäksi äiti on tarjonnut apuaan pikkuyksityiskohtien kanssa jo monesti - missähän olisin, jos äiti ei hankkisi mulle voileipäkakkua vaan yrittäisin tehdä sen itse? Miten hakisin Ikeasta lisää astioita ja muita tarvikkeita, ellei äiti tarjoaisi autokyytiä? Lapsuudenkodista on tulossa kuohuviinilaseja, koska eihän mulla ole niitä riittävästi omassa kaapissa, ja oli äiti innostunut ostamaan mustavalkoisen tarjottimenkin, kun olin aiemmin kertonut, että synttäribrunssin tarjoiluastioina käytän mustaa Teemaa. Lahjaksi Äiti lupasi reissun Plantageniin. Kukkia joka puolelle, siitä juhlien koristeluteema! Unelmoin parista isosta hortensiasta ja leikkokukista maljakoissa.

Ihan kaikki ei kaadu äidin niskaan, sillä lukemattomien listojeni avulla olen jo jäsennellyt to do ja to buy -listat selviksi. Tigeriin täytyy jonakin päivänä matkata ostamaan koristelujuttuja, siellä kun on yhtä sun toista hassua sälää pikkurahalla ja mulla on nyt sellainen fiilis, että kaipaan synttäreilleni serpentiiniä ja ilmapalloja! Ruokakauppaan on olemassa kaksi ostoslistaa, "tuoreet" ja "säilyvät", joista jälkimmäistä voi jo alkaa katsoa sillä silmällä... Tallinnasta sain kestolakatut synttärikynnet ja bongasin brunssipöytään jo valkkaritonkan, mutta harmikseni en löytänyt mitään kivoja synttärivaatteita - pitää siis jalkautua myös vaateostoksille joku päivä. Tänään muistin viimein kysyä ihanalta isoveljeltä, voisiko hän tulla auttelemaan valmisteluissa juhlia edeltävänä iltana eli varsinaisena synttäripäivänäni ja hän lupasi. <3 Pitää hankkia sille illallekin jotain hyvää synttäri-/valmistautumisnaposteltavaa ja veljelle pari vehnäolutta, niin hän pysyy tyytyväisenä ja tekee, mitä käsken. :D

Suunnitelmia lukuun ottamatta kaikki on varsinaisesti vielä tekemättä. On kuitenkin niin hyvän mielen touhuja kaikki, että mielellään puuhastelee näiden synttärikemujen parissa. Meitsie aatteli täyttää 30 vaan kerran. ;)

Elämäni aakkoset

Kukaan ei haastanut minua pohtimaan elämäni aakkosia, mutta tämä blogeissa kiertävä haaste vaikutti niin kivalta postaus-idealta, että täältä pesee! (ehkä myös linkoaa, ehe ehe)

Itse voisin olla taipuvainen haastamaan Sinisen Siiven Sadut ja Puolillaan-blogin vastaavaan. :)

A - Aurinko. Käyn aurinkoenergialla. Kunhan aurinko paistaa, saan asioita aikaan.

B - Baby. Mulla ei ole lapsia, eikä ole tulossakaan. Olen ihmeellisen sinut sen asian kanssa, että mulla ei välttämättä koskaan tule olemaan lapsia. Tällä hetkellä en osaa edes kuvitella millaista se olisi, olla äiti.

C - Cat. Mussu-kissa ja Tiitu. Olen kissaihminen. Lähes päivittäin ikävöin jompaakumpaa kissaa, edesmennyttä Tiitua, joka oli mun paras kaveri, nukkui yöt mun kanssa ja saattoi joka päivä kouluun, tai Mussua, joka asuu nykyisin maalla.

D - Downey jr., Robert. Ja moni muu. Olen aikamoinen leffafriikki ja katson enemmän elokuvia kuin tv-sarjoja. RDJ on yksi suosikkinäyttelijöistäni ja on mielestäni todella lahjakas ja monipuolinen tyyppi.

E - Englannin kieli. Intohimo, josta tein ammatin.

F - Fiilis. Fiilispohjalta on hyvä toimia. Vaikka analysoin ja pohdin asioita paljon, lopullinen päätös syntyy yleensä fiiliksellä.

G - Google. Käytössä päivittäin. Miten ennen hakukoneiden kuningasta elettiin?

H - Hevi. Raskas musiikki on mun juttu. Niin kuin eräs tuttava on todennut: "Hevi on parasta."

I - Ihme. Maailma on ihmeitä täynnä. Toivoisin itselleni vielä enemmän sitä, että pystyisi näkemään asiat niin ihmeellisinä kuin ne ovat. Esimerkki: tavallinen rantahiekka näyttää mikroskoopissa tältä. Ihmeellistä.

en omista kuvaa

J - Joutilaisuus. Oon siinä ihan ässähyvä.

K - Kosmetiikka. Muutamassa vuodessa noussut suosikkiharrastukseksi. Seuraan kosmeblogeja, luen tuotearvosteluja, tutustun innolla uusiin sarjoihin ja tuoteinnovaatioihin. Hömppää, mutta hyvänmielen-sellaista.

L - Leffateatteri. Kinossa olen kuin kotonani. Popkornin tuoksu, viileä sali, pimenevät valot ja hyvä elokuva isolta screeniltä, kunnon äänentoistolla. Ah!

M - Matkustaminen. Maapallo on ihmeellinen paikka. Tahtoisin matkustaa sen joka kolkkaan. Vaikka matkustaminen on rankkaa, olen silloin yleensä onnellisimmillani. Unelmaduunissani olisin jatkuvasti työmatkalla. Mikähän semmoinen duuni olisi?

N - Nykyhetki. En osaa elää siinä niin paljon kuin varmaankin pitäisi. En halua huomata, että elämä meni ohi ajatellessa "teen sen huomenna" ja "sitten, kun".

O - Oma. Olen pirun tarkka omista tavaroistani, omasta kodistani, omasta tilastani, omasta ajastani. Mun, ei sun!

P - Projekti. Joku projekti pitää aina olla menossa, että elämä pysyy mielenkiintoisena ja tuoreena. Käsityöt, myyjäistouhut, saippuanteko, kangaskirppistely, vaihtokaupat...

Q - God save the Queen. Britteihin on ikävä. Sen jälkeen kun palasin Suomeen vaihdosta 2008, en ole käynyt Englannissa. Hinkulistalla.

en omista kuvaa

R - Rompe. Olen tavarankerääjähamsteri, jolla kerääntyy tavarakasoja ympärille, kaikille pinnoille ja kaappeihin. Ja silti siinä hyvässä unelmaelämässä olisi tavarat ihan minimissä ja ympärillä tilaa ja puhtaita pintoja. Rompetta ja Roinaa, Romua ja Ryönää, Ristiriita.

S - Suunnitelma. Olen tavoiteorientoitunut ja silloin mulla menee hyvin, kun on joku suunnitelma, jota toteuttaa ja tavoite, jota kohti pyrkiä. Mulla oli 5-vuotissuunnitelma, joka kulminoitui valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen. Sen jälkeen mulla ei ole ollut suunnitelmaa ja olen ollut ihan tuuliajolla. Vihdoin tänä keväänä tajusin, etten voi jatkaa näin ja otin ensimmäiset askeleet seuraavan, uuden suunnitelman luomiseksi. Tästä lisää myöhemmin, jos hyvin käy, ja siksi pyydän: nyt peukut pystyyn puolestani!

T - Tee. Musta on tullut teenjuoja viimeisten viiden vuoden aikana - enkä vieläkään ole hifistelijä. Se on vähän, että pussi mukiin ja kiehuva vesi päälle, ja pussi pois mukista, kun se on tyhjä. Kuitenkin jotain pinttyneitä teetapoja on: en esim. tykkää juoda teetä pienestä kupista tai edes tavallisesta 2dl mukista. Isot saavit (5dl) on mun juttu. Earl grey, piparminttu ja mansikka-kirsikkahauduke on suosikkeja.

U - Universumi. En kuulu mihinkään seurakuntaan tai noudata jonkin tietyn uskonnon oppeja. En kuitenkaan ole ateisti sanan varsinaisessa merkityksessä. Keskustelen aika usein universumin kanssa, joka edustaa mulle sellaista suurempaa voimaa. Mä huutelen universumille, että nyt olis tällainen toivomus ja tällaista tarttisin elämään. Jännää on ollut huomata, että aina ne huutelut on kuultu ja niihin on vastattu - mutta kovinkaan usein ei niin kuin olisin kuvitellut. Universumi (se voima, josta puhun) on siitä jännä, että se heittelee eteen vaihtoehtoja, joista itse on velvollinen valitsemaan ne itselleen oikeat. Ja toiveissaan kannattaa olla pikkutarkka. ;) Universumin lisäksi puhun aika usein karmasta: hyvästä ja pahasta ja niiden seurauksista. Näihin kahteen kun lisätään vielä kymmeneen käskyyn perustuvat kulttuuriset moraalikäsitykset, jotka on iskostettu selkäytimeen kasvamalla tässä yhteiskunnassa, päästään aika lähelle mun uskomusjärjestelmää. Onkohan tälle joku nimi? Iki-ihanan internetin hömppätestien joukossa törmäsin uskontotestiin, jonka mukaan olen ateisti, joka noudattaa valittuja buddhalaisuuden ja hindulaisuuden oppeja. No siitä! Ehkei kannata lokeroida liikaa, mitä hyötyä siitä edes on - mä oon vaan mä ja koitan olla hyvä tyyppi.

V - Veli. Mun isoveli on maailman paras, rakas ja tärkeä. Peruskallio, johon voi aina luottaa. Veljeni on kiltti, ystävällinen ja auttavainen, hyväntahtoinen. Veri on vettä sakeampaa.

En omista kuvaa

W - Wind in the Willows. Pitäisi siivota ylitsepursuava kirjahylly. Mutta kun mä haluan tarjota rakastavan kodin yksinäisille kirjaressukoille. Ja sitä paitsi "never have sex with a person who doesn't own any books". ;) Edellä mainittu Kaislikossa suhisee on turvassa ja saa jäädä hyllyyn. Sen olen ostanut ehkä punnalla Lontoon Notting Hillin katumarkkinoilta 2005.

X - XY. Yes please thank you very much please thank you.

Y - Yksin. Olisikohan pitänyt vastata ystävät? Yhdessä? Mä olen kuitenkin tosi paljon yksin, kun teen töitä yksin ja asun yksin. Katso edellinen kohta! :D :D

Z - Zero. Coca cola zero. Nam nam. Addiktioni.

Å - Åbo. Mahdollisesti Suomen paras kaupunki. Ainakin kesällä kaunein. Täl pual jokke on ihan kivaa.

Ä - Äiti. <3 <3 <3

Ö - Överit. Hei mieluummin överit kuin vajarit!

Just chillin in the tub

Innokas kylvyssä lojuja täällä hei!

Tiesittekös, että 7.-13.4. vietetään Allergiaviikkoa?
Nykyään tuntuu mm. blogeja lukiessa ja naispuolisten ystävien kanssa jutellessa, että monet kärsii jos jonkinmoisista iho-ongelmista, yliherkkyyksistä ja allergioista. Monet herkistymiset varmaankin johtuvat tästä kaikesta kemikaalimoskasta, jota ihan tietoisestikin levitämme kosmetiikan mukana iholle.

Luin ainakin itselleni uutta tietoa sisältävän Allergia- ja Astmaliiton tiedotteen, jossa todettiin, että "Iho vettyy 15–20 minuutin kylvyssä. Loraus öljyä tehostaa kylvyn kosteuttavaa vaikutusta." (Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto)

Jostain kylpytuotepaketista, ehkäpä Stendersin kylpypallosta?, olen aiemminkin lukenut suosituksen viettää kylvyssä 20 minuuttia. Olen noudattanut ohjetta sen kummemmin miettimättä miksi, mutta nytpä sain vastauksen tuosta noin vaan. Että se on jopa ihan hyväksi iholle, että antaa sen kosteutua vedessä!

Well, I don't mind if I do.
Tänään on ollut sadepäivä ja teki hirmuisesti mieli lämpimään kylpyyn. Oli helppo antaa periksi tiedotteen lukemisen jälkeen. Mulla on ystävän suosituksesta tätä Dermosilin kylpyöljyä, jota olen käyttänyt suihkussa, mutta nyt tulin lorauttaneeksi sitä kylpyveteen buustaamaan kosteutusta. Se sisältää yli 40% kasviöljyä ja sisältää vain luonnollista hajustetta (mandariinista?).

Vedensäästöhippi minussa ei salli minun edelleenkään kylpeä useammin kuin kerran viikossa, mutta niistäkin kerroista voi kaiketi ottaa kaiken irti ja ajatella tekevänsä janoiselle iholle palveluksen. :)

Sitten vaan radiosta auki Rock'n'Roll Circus, että kylpyaika sujuu jouhevammin ja asenteeksi tämä:

How's your skin doing?

Itku pitkästä ilosta

Ihanan aurinkoiset perjantai ja lauantai vaihtuivat sadesunnuntaihin. Onneksi ehdin toteuttaa keväthinkujani kahdessa päivässä mukavasti, muuten olisi voinut tämän päivän säätila harmittaa enemmänkin.

Perjantaina lähdin työpäivän jälkeen haukkaamaan happea ja yleisesti nauttimaan keväästä. Kiipesin viereiselle vuorelle (nimeltään vuori, korkeudeltaan 7.kerroksisen kerrostalon korkuinen) ja bongailin muutaman hyvän piknik/iltaviinipaikan kesää ajatellen. Kyllä kelpaisi kalliolla kölliä vailla huolia, eilen iltapäivälläkin jo aurinko niin lämmitti.

Kuljeskelin lenkkipolkuja etsien kevään merkkejä ja melkein jo luovutin. Kunnes sitten yksi ojanpenkka täytti odotukseni ja toi hymyn huulille.

Ja pajunkissoja niin paljon!

Illalla oli niin reipas olo ja energiaa, että tyhjensin eteisestä ison komeron, jonne olen säilönyt turhaa roinaa. Takaisin laitoin vaan tärkeät ja melkein tyhjäksihän se jäi. Mistä tuota rompetta niin onkin kertynyt? Kuvailin isoimmat Vaihtorinkiin ja onnekseni sainkin varauksen jo kaikkiin tavaroihin! Huomiselle ja ylihuomiselle on taas vaihtokauppoja sovittu. Jes!

Eilen lauantaina hyvä ja energinen fiilis jatkui. Päätin lähteä poikkeuksellisesti merta edemmäs kalaan ja kävelin kauppareissulle vähän kauemmas kuin naapuri-Prismaan. Hiki tuli auringonpaisteessa kävellessä ja bongasin pienen nokkosperhosen, joka muutaman metrin liihotteli kanssani samaa matkaa.

Tavaraprojektia edistin kuvaamalla 20 tavaraa lisää Vaihtorinkiin. Ne laitan tyrkylle, kun perjantaina sovitut kaupat ovat selvät, toivottavasti tiistai-iltaan mennessä. Kävin myös vihdoin viemässä vuokraisännän tavaroita asunnon kaapista kellariin ja iskin munalukon varaston oveen. Neljättä vuotta vasta asun tässä, että jo on kumma kun nyt jo sain aikaiseksi...

Loppuviikonloppu onkin mennyt sisätiloissa. Lauantai-illan leffatarjonnasta vastasi Netflix, josta valikoin katsottavaksi ystäväni T.n suositteleman Piin elämän. Ihan hullun hyvä ja kaunis elokuva, mutta myös niin pelottava! Liikaa villieläimiä maalla, vedessä ja ilmassa... Hrrr. Suosittelen silti, kaikille!

Tänään on tullut jaoteltua loput komerosta alas vedetyt tavarat Vaihtorinki-, Kirppisralli-, retrokirppis- ja en-tiedä-minne-pinoihin. Tuntuu pääkin kirkastuvan, kun turhille tavaroille on muodostumassa tulevaisuuden sijoituspaikka. Ruuaksi paistoin eilen ostamani kreikkalaisen gyrospannun, jollaista en ollutkaan koskaan ennen syönyt. Varsin miellyttävää liha-riisi-vihannessotkua, vaikka epäilinkin hetken mielenterveyttäni, kun syödessäni valitsin Netflixistä samalla katsottavaksi World War Z:n. Varsin suositeltava zombiepläjäys, erilainen kuin zombijutut yleensä ja Brad Pitt oli mielestäni myös melko erikoinen valinta päärooliin. Ei se gyroskaan lopulta näyttänyt liikaa zombin aivoilta. ;)

Lupsakan sunnuntain kruunuksi kävin vielä kylvyssä lojumassa ja hoitamassa itseäni. Akut täysinä ensi viikkoon, joka on tulvillaan työtuurauksia Tanskan suuntaan ja noita hehkuttamiani vaihtokauppoja. Aivan hyvä mieli on ihmisellä nyt.

6 asiaa juuri nyt

 1. olipa kerran kirppiskierros (jo helmikuun tokana vkonloppuna) Sinisen Siiven Satujen Annan kanssa. Tiukkaa kirppistelyä lähestulkoon pitkin maakuntaa, la+su ja yhteensä noin 13 paikkaa (ei oikein enää pysy laskuissa). Pokkareita on jo niin paljon, mutta taikasanat Neil Gaiman ja -50%, oli pakko ottaa tämä American Gods omaksi hulppeaan 50 sentin hintaan. Ja pahvissaan kiinni oleva Vallilan tyynynpäällinen oli 3,90 ja sopii hyvin mun väreihin... Annoin periksi.

 2. Kirppiskierroksella bongasin tällaisen kulhon myynnissä ja siinä samassa tajusin, että a) mulla on tämmöinen ja b) en ole nähnyt sitä vuosiin. Kotona piti heti kurkkia keittiön kaappeihin, ja siellähän se oli, harvoin käytettävien astioiden kaapin perimmäisessä nurkassa parin tarjottimen ja muffinssivuoan alla. Nostin esiin, kun on nätti ja kiva, josko tulisi käytettyä. Edellisellä kirppiskierroksellahan bongasin päiväpeiton, josta muistin myös, että "mullahan on tämmöinen, en ole nähnyt vuosiin". Kotona tongittuani löysin sen vaatehuoneen hyllyn perälle tungettuna.

 3. Töitä on ollut heikonlaisesti helmikuussa, niinpä pitäisi kai panostaa kankaiden kirppiskauppaan tekemisen puutteessa. Tossahan noita on, vino pino myytäviä. Lainavaakaa ja rullamittaa tarvitaan kauppahommissa jatkuvasti. Kirjekuoria oli pakko ostaa, kun kaikki mulle postissa tulleet kirjekuoret, joita olen uudelleenkäyttänyt myynneissä, pääsivät loppumaan. Järkyttävän hintaista - 3,95e/15 kirjekuorta. Jestas. Pitää nostaa kankaiden kirppishintoja.

 4. Ruokafiksaatio. Maailman helpoin/halvin/nopein ruoka, jota olen vedellyt hieman varioiden viime viikot. Pääasia, että tulee syötyä jotain kunnollista. Karkkipäivä-kosmeblogista napattu resepti: sipuli (0,15) + jotain lihaa (olen tehnyt naudan suikaleista, sika-nautajauhelihasta ja nyt tämänkertainen satsi hevosta, kun oli tarjouksessa 1,99/400g) + tölkki herkkusieniä (n.1,05) + pakastevihanneksia (oma suosikkini broccolimix 1,09/450g) + tölkki tomaattimurskaa (lähikaupasta saa neljällä eri tavalla maustettua Rainbowta, joten silläkin pystyy varioimaan ruuan makua, 0,91e). Wokkipannussa tulee vartissa valmista. Sipsiaddiktina en ole mitenkään karppaaja, mutta kiva silti, että tässä ruoassa ei ole perunaa/riisiä/pastaa.

 5. Ystävänpäivä. Askarreltiin ystävien kanssa taas yhteistuumin ystiskortteja mun luona jo helmikuun alussa ja katsottiin samalla Sotshin olympialaisten avajaisia. Muutama kortti tipahtikin sitten ajankohtaisesti postiluukusta.

 6. Keittiön seinää ahnaasti ylöspäin kasvanut muratti päätti toisena kevättalvenaan, että on aika kuihtua ja kuivua ja kuolla...

...onneksi mullasta puskee kaksi uutta vaaleanvihreää vartta seinää pitkin kohti kattoa.

Mitäs muille kuuluu?

Tämä hetki on lahja

Hyvää vuoden 2014 ensimmäistä päivää!

Eihän jäädä liikaa tuijottamaan menneeseen vuoteen, tai aleta katsella jo tulevaan, eihän? Elämä on tässä ja nyt.

Mä vietin aattoiltaa muutaman kaverin kanssa illanistujaishengellä, olin selvinpäin ja oli rentoa ja muksaa! :) Kotiin lähdin kävelemään hiukan ennen yhtä ja kova rakettien pauke oli vielä. En kohdannut yhtään ihmistä matkalla, vain takseja suhasi ohi.

Varsin hienoa oli herätä omassa sängyssä, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, hiukan ennen kymmentä tänään aamulla. Avasin telkkarin ja uutiset näyttivät ilotulituksia ympäri maailman, mm. Dubaista, Lontoosta, Moskovasta ja New Yorkista. Tirautin muutaman kyyneleen heti vuoden alkuun.

Äsken oli vuoden ensimmäisen herkkuaamiaisen aika ja seuraksi otin vuosi sitten aloitetun "hyvien juttujen purkin". Tarkoitus oli koko vuosi kirjoittaa purkkiin lappuja hyvistä asioista. Jaksoin huhtikuuhun saakka, mutta ehkä parempikin niin - viime aikojen hyvikset muistan muutenkin, mutta alkuvuoden 2013 jutut on jo vaipuneet unholaan. Oli kyllä varsin mainiota virkistää muistia!

Suurin osa lapuista liittyi siihen, että olin tehnyt jotain kivaa läheisten ihmisteni kanssa tai saanut nauttia jostakin hyvästä viihteestä.
*Oltiin 13 hlö porukalla Viking Grace -risteilyllä. Hyvä buffa! ^^ 1.-2.3.13*
 Ihmiset, joista eniten kirjoitin, ovat opiskelukavereitani, perhettäni, vanhoja ystäviäni peruskouluajoilta. Hyvät pysyy! <3

Viihde pitää mielen virkeänä.
*Anneke van Giersbergenin ja Danny Cavanaghin keikka Klubilla oli U-P-E-A! Olen rakastunut!*
 Muuta viihdettä edustivat alkuvuodesta Moonspell, Adam Lambert, Cirque du Soleilin Alegria, leffat...

Parhaiten muistissani viime alkuvuodesta on säilynyt ilman lappujakin tietenkin reissuni Teneriffalle.
*OH MY GOD OH MY GOD VARASIN MATKAN TENERIFFALLE LÄHEN 10 PV PÄÄSTÄ JA YKSIN!*
*Hih. Joko tein lapun, että olin Teneriffalla? Independent Woman!*

Vietin vuosipäivääkin, ja tein havaintoja:
*5.2. 2v värjäämättä tukkaa! Eilen illalla pedissä katsoin, että oli latvat ihan tummanpunakuparisen hehkuiset :)

Ja tykkään kovasti filosofiasta, jossa yritetään "See good in bad":
*Olin maaliskuussa ekaa kertaa vuosiin kipeenä. Krooninen nuha helpotti sen jälkeen.*
Joskin on sittemmin palannut :P

Iloa elämään kannattanee kuitenkin repiä ihan tavallisistakin jutuista, joka päivä.
*Ihana rento aurinkoinen sunnuntai (24.2.) jolloin sai nukkua rauhassa ja olen siivonnut, pyykännyt ja hääräillyt :)
*Ihana nukkua pitkään omassa sängyssä untuvapeiton alla lämpimässä klo 10 asti, ei kiire minnekään ja aurinko paistaa! 3.2.13*

 Tässä sitä nyt ollaan. Levollisin mielin, mutta uteliaana uuteen vuoteen.

Näin pääsimme jouluun

Joulu saa mun puolestani tulla. Ja olla.
Lahjat on hankittu.
Osa lähetetty.
Kortitkin on jo matkalla, ellei perillä.
Pienessä hämärän hyssyssä kun elelee, niin ei tartte kotinurkkien olla niinku nuoltuja.
Riittää, että on tilaa hengitellä ja poltella kynttilöitä.

Enempää en viitsi edes koristella, ellen nyt olkipukkia vielä nosta vaatehuoneen hyllyltä telkkarin viereen vartioimaan joulurauhaa.
Joulutähti lähti matkaan tänään, kun kävin perhemarketissa.
Hyasintit on auenneet ja niistä tulee aina välillä ihana tuoksu nenään.
Keittiön kaapissa on levy joulusuklaata, kun olkkarin pöydän maljoissa olevat tummat suklaakonvehdit ei oikein hupene. Joulusuklaa 1 - tumma suklaa 0.
Jääkaapissa pitää majaansa Valion sokeroimaton glögi, 1l.
Ehkä sekin vielä löytää tiensä kuppiin.

Omistan kaksi joululevyä, joista olen kuunnellut vasta toisen, yhden kerran.
Jonakin iltana kun malttaisi olla vaan, voisi laittaa Sinatrat soimaan, tuikut palamaan ja juoda kupposen glögiä.

Joulu on ihmisen parasta aikaa.

Joulupukin asialla

Neiti Pian 6v. toivoi tontulta

• englanninkielisiä kirjoja
• pikkuneitien hajuvettä
• tukkapompuloita yms.
• Disney prinsessoja
• Lego Friendsejä
• Angry Birdsejä

Disney prinsessat ja hajuvedet on omiakin suosikkeja,

siksipä päädyin hankkimaan sekä Ariel-barbin (oma suosikki!)

että prinsessapakkauksen, jossa tukkajuttuja ja prinsessahajuvesi.

Toivon hirmuisesti, että lahjojen vastaanottaja tykkää näistä yhtä paljon kuin kummatätinsä :D

Yläkulo

Ihana ystäväni kirjoitti muutamia päiviä sitten Facebookissa olevansa yläkuloinen. Miten hyvälle mielelle voi tulla jo pelkästään sellaisen lukemisesta?

Koska täällä ollaan viime aikoina oltu lähinnä alakuloisia, haluan tänään kirjoittaa näkyviin listan asioista, jotka ovat tehneet minut tänään yläkuloiseksi.

Kas näin:
1. Aamulla ikkunasta näkyi valkoisia jalkakäytäviä ja valkoinen päiväkodin katto, sekä kirkkaanvihreää nurmikkoa. Ei kaiketi lunta ollut satanut, mutta kosteus jäätynyt valkoiseksi hyhmäksi? Nättiä oli.
2. Aurinko. Ihana, armas aurinko on näyttänyt suloisen naamansa.
3. Työsähköpostissa odotti IIIIIIISO työ, jonka tein heti aamutuimaan ja sitä seurasi pienempi työ. Työt on kivoja! Antakaa mulle kaikki työt (heti). Ihmiset aina kitisee töistä, mutta mä olen alakuloinen silloin kun ei ole töitä.
4. Jopa se, että sain nuivasti minuun suhtautuvalta project managerilta tiedoksiannon, joka ei liity minuun millään tavalla ja joka itsessään oli tökerö minulle forwardoitu sähköpostikeskustelu, jonka alkuun PM oli kirjoittanut minua varten "saatesanoiksi" kolme kirjainta fyi, sai minut naurahtamaan. Kuinka tökerösti voi käyttäytyä? I'm saving your ass here, buddy.
5. Englannista tilaamani joululahja itselleni, Sleek Make Upin i-Divine luomiväripaletti (sävyssä Oh So Special, so pretty!) tupsahti postiluukusta.
6. Tupsahti myös saapumisilmoitus siitä, että toinenkin tilaamani joululahja itselleni on noudettavissa Ärrältä. Mä oon ollut niin kiltti itselleni! Pitänee postata näistä joululahjoistakin, jotka saan. ;)
7. Pääsin tänään vihdoin terkkarin vastaanotolle korvahuuhteluun. Toinen korvani on lievästi sanottuna ongelmatapaus, jonka kanssa olen käynyt lääkärillä/terkkarilla aikuisiällä kymmenkunta kertaa, milloin tulehduksen, kivun, tinnituksen tai vahatulpan vuoksi. Korva meni lukkoon keskiviikkona, joten liki viikon ehdin olla puolikuuro ja sain kuunnella pääni sisäistä kohinaa ihan antaumuksella. Se helpotuksen tunne, joka tuli, kun huuhtelussa tunsin korvan aukeavan ja aloin taas kuulla kirkkaasti...se on hyvä tunne. Se tekee yläkuloiseksi. :)

7 aihetta iloon, eikä kello ole vielä edes kolme iltapäivällä. Hyviä kaikuja myös eiliseltä, kun kävin joulumarkkinoilla, sorruin Sokkarilla huipputrendikkääseen tekstuurikynsilakkaan (kaikkea ne keksii!), näin ihanan ystävän juoruilun ja kaffen merkeissä ja käytiin leffassa katsomassa Nälkäpeli - Vihan liekit. Keitin ison kattilallisen intialaista kanasoppaa ja pizzaakin on. Ja Dexterin 6. tuotantokausi.

Paljon on hyviä asioita, kun välillä nostaa pään risukasasta.

Äärimmäisen hidasta elämää

Heippa ja moi!

Mulla on ollut ihan tosi vähän sanottavaa täällä blogin puolella, niin kuin yleisestikin elämässä, viime aikoina. Ei oikein mitään tapahdu.

Jos jotain jännää tapahtuukin, mä en muista kirjoittaa siitä. Kävinhän mä esim. Kaupunginteatterissa veljeni ja raskaan musiikin ystävien kanssa katsomassa The Rocky Horror Show -musikaalin ja nautin suunnattomasti.

Vaan ei se siitä. Slow life-intoilijat vois tulla multa ottamaan oppia, olen ihan tapahtumattomuuden guru. Koskahan mulla on viimeks ollu kiire? En muista.

Kuva tältä illalta kertoo kaiken olennaisen.

Keitin iltani ratoksi kupillisen mausteisen kuumaa chai-teetä. Samalla ihmetellään virkatun rusettihiuslenkin prototyyppiä, tempaisin semmoisen aikaan teenjuonnin lomassa.

 Jos olisin menossa myyjäksi johonkin joulumyyjäisiin tänä vuonna, nämä olisi ihan näpsäköitä kavereita viime vuonna syntyneille rusettihiusklipselle. Vaan enpä ole menossa, kuin korkeintaan itse asiakkaaksi.

Mä kaipaan ihan hirveästi lomaa tästä slow lifestani. Friikun kotitoimistoihmisenkin tarvii päästä lomalle! Oon jopa suunnitellut weekend bagin, jonka aion ommella itselleni matkalaukuksi, kunhan keksin, että koska ja minne matkustan. Millä rahalla ja kenen kanssa.

Jouluviikosta on maailman helpointa ilmoittaa asiakkaille, että toimisto on kiinni maanantain ja perjantain. Sitten saan kokonaiset 9pv putkeen vapaata - osa toki kuluu joulunvietossa maalla. Silloinkaan ei siis taida päästä ihan koko maailmaa valloittamaan, mutta josko jotain actionia keksisi kuitenkin. Voi sitten hyvillä mielin sen jälkeen jatkaa taas kotitoimistolaisen arkea.

Semmoista siis täällä. Elonmerkki, että täällä ollaan ja ihmetellään. Näen tässä turhautumisessani valtavaa potentiaalia lähestyvän uuden vuoden toivomuslistaa ajatellen! ;)

5 asiaa juuri nyt

5 asiaa juuri nyt:

1. Kolme kuukautta jouluun, onhan nyt 25. syyskuuta. Kolme kuukautta menee älyttömän nopeasti, pitäisiköhän aloittaa jo suunnittelu ja valmistelut? :)

kuva valohoito.com

2. Jyväskyläläinen tuttu kirjoitti hetki sitten FaBoon, että ovat juuri saaneet tämän vuoden ensilumen... tai ainakin ensihiutaleet. Ei vielä, mä en ole vielä ehtinyt valmistautua! Eilen kauppareissulla olisi pitänyt olla sormikkaat, oli niin kylmä. Syystakki jo sentään löytyi naulakkoon.

kuva kaleva.fi / sanna myllykangas

3. Kuukausia kestänyt verhokriisi on selätetty. En lopultakaan löytänyt uusia unelmieni Valliloita, joten kävin nappaamassa sivuverhot H&M:n Home-osastolta. 24,90 kustansi kaksi sivuverhoa, melko edukasta. Eilen pesin sekä uudet verhot että ikkunassa pitkään olleet Vallilan Tiikerililjat, ja illalla oli niin orpoa ilman verhoja, että ripustin uudet hieman kosteina. Siinähän ne kuivuu, ikkunassa? Onko sattumaa, että uusien henkkamaukkaverhojenkin kuosissa on liljoja?

kuva hm.com

4. Viikonloppuna on Tampereen Tallipihan suuri käsityöläistapahtuma, jonne ollaan suuntaamassa Sinisen Siiven Puodin kanssa. Mulla on myynnissä villasukkia, muutamia huiveja, kangaskasseja ja vetoketjupussukoita. Lähden perjantai-illaksi jo Tampereelle ja tapahtuma on la 10-17 ja su 10-18. Luvassa raporttia ensi viikolla.

Käykääpäs uteliaimmat tutustumassa Tallipihaan ja avaamassa Tapahtumat välilehti auki, jossa Käsityöläistapahtuman ohjelmakin nähtävillä.

5. Päätin osallistua Docventuresin Lihattomaan Lokakuuhun. Aiemminkin olen osallistunut kasvishaasteeseen ja nyt päätin, että vedetäänpä tähän syksyyn nyt myös tällainen kuukauden kestävä kevennys. Viimeksi oli ihan helppo nakki, enkä usko tälläkään kertaa haasteen tuottavan mitään ongelmia. Aloin jo listata omia suosikkiruokalajeja ylös vihkoon, että muistaa lokakuussa varmasti kokkailla niitä. Pinaattilasagne, pestopasta, oma suosikkipizza (mozzarella, pesto, kananmuna), erilaiset salaatit, keitot ja tolkuttoman hyvä vegaaninen kylmä kastike esim. riisille ja kasviksille jo löytyvät listalta. Uutuutena aion kokeilla lokakuussa misokeittoa, jota on tehnyt mieli maistaa jo hyvin pitkään. Näistä mun pikkuprojekteista tulee aina niin hyvä mieli, että tätäkin jo odottelen innolla!

kuva ylex.yle.fi / docventures

Täältä lukemaan lisätietoja Lihattomasta lokakuusta

Muista!

5 note to self -tyyppistä muistettavaa:

1. Käy läpi villasukkalaatikko. Eilen kävi kutsu tädin luo seuraamaan tädin ja äidin yhteistä neulontahetkeä - täti opetti äidille uuden kuvion villasukkiin (jonka toinen tätini oli opettanut tälle tädille) ja äiti siellä näkyi neulovan MUN syksyn uutuus-Seiskaveikasta sukkaa. Eli tulossa on ties kuinka mones pari, tällä kertaa syvän violetissa sävyssä. Oiskohan mun kopassa edes yhdet vanhat, jotka vois heittää pois?

2. Keksi joku kesäkurpitsaruoka, äkkiä. Kävin myös eilen lounaalla serkun työpaikalla (lounasravintolassa) ja sain herkullisen lounaan lisäksi 4 keltaista kesäkurpitsaa ja kassillisen omenia serkun puutarhalta. Tänään väsäsin "mitä kaapista löytyy"-periaatteella kesäkurpitsalasagnea, josta tuli valtavan hyvää, mutta mulle jäi vielä 1,5 kesäkurpitsaa. Waste not!

3. Keitä omenahilloa. Ei kyllä millään pysty rouskuttamaan kassillista omenoita ihan tollai noin vaan, vaikka olikin oikein hyvä ja kirpsakka omenalaatu kyseessä. Isoja, lommottomia ja madottomia omppuja! <3 Onneksi veli lupasi ottaa omppuhilloa purkillisen kaurapuuron kyytipojaksi, joten täytyypä keittää. Onkohan mulla yhtään lasipurkkia?

4. Kuuntele sisäistä ääntäsi ja alitajuntaasi.
Näin toissayönä unta, jossa tililleni oli tupsahtanut 3 x 400 euroa rahaa aika yllättäen ja pyytämättä. Tänään tuli lappu verottajalta ja hupsistaheijaa, saan viime vuodesta veronpalautuksia! En kyllä todellakaan mitään unen summia, mutta olin varautunut maksamaan jäännösveroa noin 470e, joten sen muuttuminen pieneksi palautukseksi oli kyllä oikeinkin miellyttävä bonari!
Viime yönä näin unta, jossa olin vastuussa taloyhtiöstä, jossa neljän omistusasunnon asukkaat yhtäkkiä vaihtoivat huoneistoja keskenään ja minun piti jakaa ihmisille asunnot JA uudet tolppapaikat pysäköintialueelta. Kauhean vaikeaa oli se, hallita sitä kaaosta. Yhtäkkiä minun omia tavaroitani kannettiin sisään asuntoon, yksi nainen yritti varastaa astioitani ja joku alkoi hoputtaa, että äkkiä nyt Jo, muuttoauto on kohta sun vanhalla asunnolla hakemassa huonekaluja. Muistan unessa miettineeni, että voi kauhea, mä en ole kyllä yhtään edes pakannut mun tavaroita ja mitäs sille vanhalle sohvanromulle tehdään, kun en millään malttaisi luopua mutta se on niin kamalassa kunnossa. Siihen sitten heräsin. Yllättäen (not) unien tulkinnan mukaan muutto merkitsee... muuttoa. Tai ainakin muutosta elämässä. Kaaos merkitsee kaaosta omassa henkisessä elämässä. Pakattu auto merkitsee matkaa. Say it ain't so. Oikein jännittää, alkaako muutoksen tuulet puhaltaa. Pääsisköhän tästä johonkin reissuun? Varasin kyllä eilen Onnibus- ja junalipun edestakaiseen Tampereen matkaan, että olisko tää nyt sitten se? Se alue, jonne unessa yhtäkkiä olin muuttamassa, oli kyllä kiva kerrostaloalue, joka sijaitsi mäntymetsässä. Oikein korkeita, taivaisiin kurkottavia mäntyjä kasvoi joka nurkalla. Mitähän mänty tarkoittaa?

5. Pidä kohtuus. Lähikauppaan on rantautunut 1,5 litran Coca Cola zero cherry pulloja. Se saattaa olla ihmiskunnan historian parasta juomaa. Kuinka monta pulloa voin perustella itselleni, ennen kuin kohtuuden raja ylittyy?

September sun blowing golden hair...

Ihmeellistä miten aika kuluu! Tai en tiedä onko se kenenkään muun mielestä ihmeellistä, mutta mä ihmettelen, miten nyt voi jo olla syyskuu! Äsken alkoi tuulla syksyisen oloisesti, mutta aiemmin päivällä oli ihan kesäkeli, aurinkoa ja paahtavaa kuumuutta. :)

Tuossa yllä on youtube-video yhdestä suosikkibiisistäni, Type O:n September sun, jota otsikossakin lainasin. Heti kun tajusin, että nyt todella on syyskuu, alkoi tuo biisi soida päässä. Mun klassikko.

Eilen vietettiin monissa paikoissa Muinaistulien yötä, ja vaikka en päässytkään lähtemään mihinkään saaristoon katselemaan kokkoja, viritin kuitenkin omat muinaistulet tänne kotiini ja olin hengessä mukana. Parveke sai osakseen muutaman lyhdyn ja venetsiakynttilän, olkkariin sytyttelin tuikut kaikkiin mahdollisiin Mariskooleihin, Aalto-kulhoihin ja Kivi-tuikkukuppeihin. Oli kivan näköistä ja tunnelmallista viettää rentoa ja rauhallista lauantai-iltaa kotona perjantain vipellyksen jälkeen.

Jotenkin hupenevien kynttilävarastojen myötä oikeutin tänään sitten itseni hankkimaan uusia pöytäkynttilöitä Tigerista. Ovat ensimmäiset Tiger-kynttiläni, joten en tiedä vielä laadusta, mutta jos osoittautuvat kelvollisiksi poltettaviksi, tarvinnee niitä hankkia myöhemmin lisää. Korkea pöytäkynttilä (18cm) oli 3 euroa, matalammat (veikkaan 11cm) 2 euroa. Ostin hopealautasella poltettavaksi kokoelmaksi korkean tummanvioletin, matalan tummanharmaan ja matalan pinkin. Kuvamateriaalia ei valitettavasti löydy, sillä erreyksessä kynttiläni matkustivat auton takaluukussa entiselle kotipaikkakunnalleni...

Tämän päivän tärkein asia minulle olikin, yllä mainittuun takaluukkuun viitaten, television hankkiminen (olosuhteiden pakosta) ja sain ihanalta äidiltä apua autokyytien muodossa. Vietiin mun vanha kuvaputkitelkkari (noin 40-50kg painoi se!) kierrätykseen ensin ja sitten kurvattiin Giganttiin, josta hankin tuollaisen nykyaikaisen littanan 32" Philipsin. On ihan "welcome to the 21st century!" -olo täällä Jojolandiassa. Tuommoinen piti saada, kun pränikkä yyberhieno digiboksini ei ollut yhteensopiva vanhan kuvaputkitelkun kanssa. En kyllä vielä saanut uutta yyberhienoa digiboksiani kytkettyä, kun alkoi nälkäkiukku ja säätäminen rasittaa hermoja ja luovutin, mutta töllön sisäänrakennetulla virittimellä näkyy sentään kanavat. Jahka kerään itseni, pitää ottaa uusi boksiyritys, jotta saan käyttöön tallennuksen, Viihteen, Skypen, Netflixin yms.

Syyskuun alkuun on digiboksin säätämisen lisäksi luvassa perinteinen iltapäivä ystävän kanssa hassutellen ja tyttöjen teehetki entisten opiskelukavereiden kanssa, mutta ehkäpä tässä jotain kirjoituksen tynkääkin saa taas aikaan. En tiedä kiinnostaako semmoinen ketään, mutta keräsin elokuussa kaikki tyhjenneet kosmetiikkapurnukat yhteen laatikkoon ja yllätyin lopputuloksesta melkoisesti. Musta tuntuu, että mun täytyy kirjoittaa joku syvällinen koonti tästä asiasta ja purkaa tuntojani. Ehkä laitan siihen alkuun sitten jonkun varoituksen, että "jonninjoutavaa kosme-hömppää, lue omalla vastuulla". ;)

Tässäpä siis jälleen pieni kooste päivänpolttavista aiheistani. Muinaistulia, syksyä, telkkarijännitystä ja kynttilöitä. Mitäs muille kuuluu?

Ravintolapäivä Tampereella 18.8.13

Meidän Luonnonhelman Leivonnaiset niminen pop-uppimme osallistui toista kertaa ravintolapäivään.

Minä köröttelin Tampereelle toverin luo jo perjantaina illansuussa ja valmistautuminen alkoi Lidlissä kyynärvarren mittaisen ostoslistan kanssa - sen lisäksi, että mukana oli urheilukassillinen leivontatarvikkeita.

Enempää ei perjantai-iltana jaksanut ja viitsinyt. Lauantaiaamuna ravintolakumppanilla oli kirppisbisneksiä, joten mun oli sillä välin oikein hyvä valloittaa keittiö ekana ja leivontarupeamani alkoi aika tarkalleen aamukymmeneltä.

Ei siinä oikein edes huomannut ajan kulumista ja ihan supernopeasti toverikin palasi, tai siltä se ainakin tuntui, vaikka oli ollut pari tuntia poissa. Ihan kaikkea en siihen mennessä ollut vielä saanut tehtyäkään! Ruuhkaa keittiössä, siis.

Ekana valmistui kahden suklaan keksit, sitten vadelma-valkosuklaamuffinsit. Sen jälkeen valmistin pullataikinan kohoamaan ja sitä seurasi vegaanisen suklaakakun valmistus. Jotta ei olisi aika käynyt pitkäksi, keitin seuraavaksi maitosuklaafudgea, jonka annostelin pieniin karkkivuokiin jääkaappiin jähmettymään, leivoin pullataikinasta voisilmä- ja rahkapullia ja viimeiseksi oli aika kruunata kaikki mehevän porkkanakakun valmistuksella. Kello oli jotakuinkin kaksi, kun alkoi homma olla paketissa, ja kaveri pääsi todenteolla omiin leivontahommiinsa.

Koko lauantain satoi kuin aisaa ja mua kyllä jännitti ihan hitosti, että mitä sunnuntain ravintolapäivästä tulee. Leivonnaiset onnistui ihan niin hyvin, ettei niiden menestyksen suhteen ollut yhtään epäilyksiä, mutta säätila sen lopulta ratkaisisi, lähtisikö ihmiset liikkeelle ja menisikö mikään kaupaksi.

Toverilta maistoin viikonlopun aikana 3/4 piiraasta. Herkullisia kaikki! Lohi parasta, feta-tomsku täydellistä, kana makoisaa.

Onneksi tapahtumaa edeltänyt noin 72 tunnin jännitys oli kokonaisuudessaan turhaa! Vältyttiin viime kerran parkkisakko/parkkipaikan etsintä -episodilta, sillä sunnuntaina sai parkkeerata ilmaiseksi suoraan puiston reunaan. Siirrettiin kojua ehkä 4 metriä edellisestä ja intuitiivinen myyntipaikan valinta hieman lähempää jalkakäytävää osoittautui hyväksi - ihmiset poikkesi nurmikolle helpommin. Unohdettiin ottaa matkaan roskis, mutta oltiin superajoissa paikalla ja koju pystyssä, joten kipitin Ärrälle ostamaan elämäni kalleimman muovikassin roskistarkoituksiin.

Oltiin luvattu avata kymmeneltä kahdellesadalle asiakkaalle, mutta reippaasti ennen kymmentä ensimmäiset ihmiset jo kävi kyselemässä, että mitäs täällä tapahtuu? Jaa joko taas on ravintolapäivä? Jos ensimmäinen myynti ei tapahtunut jo ennen kymmentä, niin aivan todella pian sen kellonlyömän jälkeen. Ja niin, se päivän eka asiakas. Se oli ehkä maailman suloisin.

- Ottaisin voisilmäpullan.
- Joo, siitä voit itse valita. Haluatko lautasliinan?
- En mä tartte, kun se menee tälle. Vähän erikoisherkkua.
Herra tai Rouva Nelijalkainen sai aamulenkillä sunnuntaiherkun ja voi juku. Katselin, kuinka kiltisti, mutta samalla innokkaasti tyyppi vouhkasi omistajansa parhaan ystävänsä kintuissa, kun sai pullanpalasia. Ja voiko päivästä tulla mitään muuta kuin superhyvä, jos karvakaveri aloittaa päivän myynnit? I don't think so.

Ilmojen herra oli suosiollinen ja saatiin osaksemme miellyttävää lämpötilaa, suoraa auringonpaistetta, puolipilvisyyttä ja puuskittaista tuulta. Mikään myyntipöytä ei onneksi tällä kertaa kaatunut (vrt. Somerniemen Kesätori). Meillä kävi osittain samoja asiakkaita kuin viimeksi ja suurimmaksi osaksi kaiketi uusia kasvoja. Porkkanakakku oli suosittua ja sitä kehuttiin paljon, ja sepä loppui jälleen ensimmäiseksi. Yksi kiva tuli Sorsapuistossa käytyään vielä uudelleen kojullemme kehumaan kakkua ja sanoi, että Sorsapuistossa myivät kolmasosan kokoisia hiukan kalliimmalla. Mun kakku oli kuulemma ihanan mehevää ja kiitosta sai myös meidän "asiakaspalvelu" ja ilmainen santsikuppi kahvia. Yksi, joka osti toverilta suolaista piirakkaa, kysyi yhtäkkiä "Olitteko te viimeksikin? Teiltä sai maailman parasta porkkanakakkua!" Että ihan maailman parasta!

Hetki ennen loppua.

Päivän viimeiset leivonnaisasiakkaat, kolme nuorta tyyppiä (jotka ostivat kolme viimeistä piiraspalaa), kehuivat että oltiin ravintolapäivän parasta antia ja että pitävät meidät mielessä ensi kertaa ajatellen, tulevat uudestaankin! Julkkisbongauksia tein myös, sen enempää nyt nimiä mainitsematta, ja tosi hyvä fiilis oli kyllä päivän onnistumisesta.

Ja jos luulitte, että päivä oli paketissa näillä kertomuksilla, niin ei siinä vielä kaikki! Meillä oli suuri kunnia olla osa yhden polttariseurueen viikonloppua, ja tuleva rouva saapui yhdessä vaiheessa päivää tarjoilemaan ihmisille aiemmin tekemäänsä leipäkonepullaa. En ihan kovin paljon ehtinyt ja tajunnut omaan bisnekseen keskittyessäni kiinnittämään huomiota polttarihommiin, mutta eipä semmoistakaan kovin usein tapahdu, että pääsee polttariseurueeseen kuulumattomana osaksi sen ohjelmaa! :) Toivotan täten hyvää naimaonnea pariskunnalle!

En ihan tarkalleen pannut muistiin, mihin aikaan omat makeat leivonnaiseni oli myyty, mutta joskus klo 14-15 välillä se tapahtui. Sen jälkeen keskityin chillailemaan ja pikniköimään meidän myyntikatoksen alla nurmikolle levitetyllä kankaalla. Aurinko paistoi, kaffetta oli, toverilta ostin palan feta-tomaattipiirakkaa ja raapustelin omaan suunnittelumuistikirjaan tärkeitä faktoja päivän kulusta ylös. :) Oltiin luvattu, että 10-16 välillä ruokitaan 200, ja kello oli 15.55 kun kolme viimeistä piiraspalaa oli myyty.

Tekstailin illalla kotimatkalla äidin kanssa.

Lähettäjä:
Äiti
Vastaanotettu:
20:59:29
18.08.2013

Jäikö hyvä mieli.

No arvaa vaan, äiti, jäikö.