5 hyvää asiaa tänään

5 hyvää asiaa tänään:
1. söin hetken mielijohteesta aamupalaksi 2 vohvelia, joiden päällä oli jätskiä (Valion hurmaava kinuski)
2. tiskatessani radiosta tuli Guns n' Rosesin Sweet Child O'Mine. Perse alkoi keikkua heti ja päässä meni näytönsäästäjä päälle. Kun seuraavan kerran havahduin tekemisiini, olin tiskannut puolet tiskivuoresta ja lauloin biisin mukana to-del-la huonosti. Olin just lopettelemassa tiskaamista, kun Scorppareiden Still loving you alkoi soida. Keskityin jynssäämään tiskipöytää hartaudella, mutta lopulta piti vaan seisoa radion vieressä kuuntelemassa biisi loppuun, ennen kuin radion voi sammuttaa.
3. tajusin, että kohta on se aika vuodesta, kun mä haluan kuunnella joka päivä ainakin kerran Type O Negativen October rust -levyn läpi. ruska <3
4. kynttilöitähän oon polttanut elokuussa jo muutaman viikon iltaisin, kun on jo pimeää.
5. nyt voi käyttää jo hihoja, eikä tule ällölimahiki, vaan tuntuu pehmeältä ja lämpimältä ja turvalliselta.

+ mulla on hirmuinen ikävä mun murupurua. äiti soitti just ja sanoi, että on chupalla kaikki hyvin ja se pääsee ulkoilemaankin joka päivä valjaissa. ikävä on pikkuista kaveria silti.

tytöt tykkää pojista ja pojat tykkää tytöistä. mussu tykkää mamista ja mami tykkää mussusta. pusk, pusk.

Chemical Sister, part 2

Vähenee, mut ei lopu. Vielä.

Poissa ovat:
1. Epic volume shampoo, 750ml pumppupullo. (ei jooko enää näin isoja pulloja? joo, ei.)
2. Epic volume hoitoaine, 200ml tuubi. (piti ostaa, kun 750ml pönikkä loppu jo viime kuussa. kuukauden kesti siis.)
3. Aco summer breeze body lotion. (nam.)
4. Fruttini peach & pear body lotion. (paras ikinä)
5. Fruttini lime & mint suihkugeeli. (nam)
6. Loreal revitalift ihonpuhdistus. (jännä tapaus.)
7. Biothermin kuivan ihon kasvovesi. (vihdoinkin, ostin joskus laivalta 300ml pullon...)
8. Herbina Marjaspa tuplapumppupullo päivä- ja yövoidetta. (kätsä ja kiva)
9. Pink Wonder -hajuvesi (wc-raikastimena meni :D)
10. Rainbow kosteuspyyhkeet.
11. Jotkut toiset kosteuspyyhkeet kans.
12. Nivea creme (tuleeko kaikille tästä sinisestä peltirasiasta äiti/mummo mieleen? mun lapsuudessa haisi aina saunan jälkeen tältä. itte käytin jalkavoiteena kun on sen verran tujakkaa ainetta.)
13. Colgate sensitive hammastahna. (enää 4x16ml jäljellä työsuhdehammastahnoja)

Syyskuu, bring it on.

Do or do not, there is no try

Siivoskelin tossa aamuteetä keittäessäni samalla keittiön kuiva-ainekaappia, joka on mennyt ihan sekaisin. Siellä on at the moment elikkäs tällä hetkellä 20 erilaista teetä! Mä en kestä tätä omaa hamstraamistani enää, hirvee hoarderi olen. Tänä kesänä pelkästään oon ostanu tarjouksesta tai muuten halvalla 7 pakettia teetä ja sillon ku halvalla saa, on tietenki pakko ostaa! (yhden Teekannen ostin juhannuksen tekosyyllä mökkiteeks, 2 Teekannea ostin Puolasta, 2 Clipperiä ostin Tampereen kesälomareissulla ja 2 ihan Citymarketista, ku Pirkan reilun kaupan earl grey irtoteetä sai 3 pakettia EUROLLA. Yhden paketin sai isoveli ja mä sain 2, reilu 50/50 tasajako. Mut hei, ne makso 66,6 senttiä yhteensä!!!).

Samalla silmiin osu vuodenvaihteessa Ylläkseltä ostetut 2 teepakettia ja siitäpäs sainkin oivan aasinsillan ajatuksissani uuden vuoden lupauslistaan, jollaiset matkaseuran kanssa laadittiin. Nyt olis syytä alkaa sykähdellä, jos aikoo pitää lupauksensa tänä vuonna, 4 kuukautta aikaa :)

Yks mun lupauksista oli, että vien itseni ulkomaille ainakin kerran tänä vuonna. Mikä tahansa ulkomaa ei riitä, vaan sellainen ulkomaa, jossa en ole aikaisemmin käynyt. Tää lupaus toteutui kesäkuussa, kun pääsin vajaaksi viikoksi Puolaan :)

Toinen lupaus liittyi siihen, että pitäisi olla enemmän yhteyksissä ystävien ja sukulaisten kanssa. Tämänkin lupauksen toteutumiseen olen jo tässä vaiheessa vuotta melko tyytyväinen, olen nimittäin tänä vuonna läheisimpien ystävien säännöllisen epäsäännöllisen tapaamisen lisäksi saanut kylään kummityttöni perheineen ja ollut edes tekstareilla yhteydessä vauvaa odottavaan lapsuuden parhaaseen ystävään. Kaikkia serkkuja en ole harmikseni oikein nähnyt, mutta yhden serkun kanssa on tullut pidettyä sentään vähän enemmän yhteyttä.

Vielä yksi lupaus, josta olen nauttinut suunnattomasti, oli itseni elokuviin vienti kerran kuussa. Se onkin toteutunut melkoisen hienosti.
Tammikuu: Vares osa x
Helmikuu: Puss in Boots (tämän kanssa joustan vähän säännöistä... oli tammikuu kun menin teatterisaliin, mutta oli helmikuu, kun astuin ulos elokuvateatterista)
Maaliskuu: Vares osa y
Huhtikuu: Nälkäpelit, Cabin in the Woods
Toukokuu: Avengers, Avengers, Dark Shadows
Kesäkuu: Prometheus
Heinäkuu: Snow white and the Huntsman, Dark Knight rises
Elokuu: The Expendables II ja kuinka ollakaan, The Expendables II

 En enää tiedä oliko tällä kirjoituksella tarkoitus olla jokin punainen lanka, mutta olkoon se tällä hetkellä vaikka tämä: 4 kuukautta aikaa käydä elokuvissa ja juoda paljon teetä. Neljä kuukautta aikaa tehdä kaikki ne jutut joita haluaa ja joista haaveilee. Do or do not, there is no try.

Intopiukkailua

Siitä, että en ole kirjoittanut tällä viikolla huikeaa roadtrip-matkarapsaa voi päätellä, etten mä keskiviikkona minnekään reissuun lähtenyt. Oli aamusta alkaen tummanharmaata, tuulista ja koleaa. Ei siis ihan mikään "lähdenpä biitsille viettämään kesäpäivää"-keli. Päivällä jo satoi ja jopa ukkosti siihen tahtiin, että hautasin kaikki haaveet ja toiveet ja pysyin kotosalla. Illalla hain kaatosateessa äidin risteilyltään ja sain laivatuliaiseksi Dumlea ja L'Occitanen ruusuvartalovoiteen :D (Kiva, mulla ei olekaan enää kuin 8 body lotionia.)

Muutenkin tää viikko on ollut melko hiljainen. Vasta lauantaina oli ohjelmaa, kun ensin kävin neljän ystävän kanssa lounaalla ja sen jälkeen kävin hoitamassa juoksulenkillä kaatuneen ja polvensa teloneen veljen puolesta kauppa- ja apteekkihommia. Kotisairaanhoitajaakin pääsin leikkimään :)

Tänään ilmaantui yllätysohjelmaa, kun eilen illalla avaimet kotiin unohtanut ystävä soitteli, että en mittään vara-avaimia lähtis viemään, että pääsis kotiin krapuloimaan. Lähdin tietty siis matkaan ja sain viettää kivan iltapäivän kaverin kämpillä lounaan ja höpöttelyn merkeissä, siellä oli myös yhteinen ystävämme paikalla.

No, sitten päivän pääasiaan: Kaveri etsi toukokuussa valmistujaiseleganssiaan varten kirkkaanpunaista huulipunaa/-kiiltoa ja osti lopulta 4 huulituotetta, jotka kaikki olivat väärän sävyisiä. Saatiin toisen kaverin kanssa lounaan jälkeen testailla, olisiko ne punat meille sopivia ja mä sainkin yhden kirkkaanpunaisen kiillon kokoelmaani :) Toisella kaverilla taas oli ylimääräisiä kangaskasseja, jotka myös vaihtoivat omistajaa. Intoiltiin niin näistä vaihtokauppahommista, että tajuttiin, että voitaisiin pitää ihan oikea vaihtokauppatapahtuma kavereiden kesken. Mä lupasin pitää sen täällä mun luona ensi sunnuntaina. Tarkoitus on siis ottaa mukaan omia hutiostoksia, tuplakappaleita tai muuten ylimääräisiä tavaroita ja katsoa, josko oma romu olisi toiselle aarre.

Tämä idea sai mut niin pauloihinsa, että kotiin tultuani aloin heti kantaa tavaraa olkkarin pöydälle. Ajatus siitä, että jo ensi viikolla useat mun tavarat saattaa olla uusissa kodeissa, on ihan mahtava! Ajattelin ennen ensi viikonloppua ryhdistäytyä ja käydä vielä huolellisemmin kaappeja läpi. Voisin ihan reteästi heittää silkkaa roskaa (semmoista tavaraa mitä kukaan ei varmasti halua) pois ja kasata vielä lisää noita mahdollisia vaihtokauppatavaroita olkkariin. Tietty voisi kirppisprojektiakin taas käynnistellä, mutta ensihätään tämä vaihtokauppailu on nopea ja vaivaton tapa edesauttaa tätä mun ikuisuusprojektia. Olen nyt niin inspiroitunut, etten oikeastaan malta kirjoitella tähän hätään enempää :) Jee, tavaranvähennysprojekti on kiva projekti!

Hatutti, ei hatuta enää

Arki!

Viime viikolla siivoskelin kämppää hanakasti, kramppailin vähän siinä välissä ja loppuviikosta blogissa oli hiljaista, sillä olin kiireinen: lauantaina oli suurta juhlahumua ilmassa, kun muutamia entisiä opiskelukavereita ja muuta sekalaista sakkia saapui luokseni bilettämään teemalla "Hassu Hattu". En aio julkaista tapahtuneesta kuvia, sillä en ole kysynyt keneltäkään lupaa kuvien julkaisuun täällä blogissa. Tässä kuitenkin juhlien jälkipyykin tärkein osuus:

Meillä oli varmaan kivaa! Tarjosin halukkaille Köllikkä-shotteja ja kaikki 25 kertakäyttösnapsilasia tuli käytettyä :)

Olin hyvin siivosti, ja baarikierrokseltakin palasin kotiin jo klo 2:n yöbussilla. Ilmeisesti hieno silinterihattuni kuitenkin kiristi sen verran, että 8h sitä päässäni pidettyäni oli jo melkoinen päänsärky. Kotiin päästyäni oli jo niin paha olla, etten pystynyt edes menemään sänkyyn pitkäkseni, kun tuntui, että silmät räjähtää. Nousin, odotin että särkylääke vaikuttaa ja sitten unille.

Yöllä kun oli jo päänsäryt kärsitty, oli seuraava sunnuntaipäivä ihan mainio ja hyvävointinen. Siivosin bileiden jäljet, eli tavarat paikoilleen ja keräilin nurkista 2 muovikassillista palautuspulloja ja -tölkkejä, yhden kassillisen roskia ja kaksi tiskialtaallista tiskiä, kertakäyttöastioista huolimatta :D Selvisin hyvin pienellä siivoamisella ja otinkin rennosti: kävin kylvyssä, katselin telkkarista hömppää ja illalla kävin kaveripariskunnan kanssa Rock'n'Wingsissä ja leffassa katsomassa The Expendables II:n. Oli mainio ja nautin elokuvasta suunnattomasti! Se oli just mitä odotinkin, ja suunnitelmissa on, että vien itseni vielä uudestaankin katsomaan sen, johonkin iltapäivän halpisnäytökseen :D

Eilen maanantaina oli vielä hiukan tekemistä bileiden jäljiltä, siivoskelua ja tiskailua ja iltapäivällä kaveri vielä poikkesi puhaltelemaan viikonlopun jäljiltä, juomaan terveellistä hedelmäsmoothieta ja miettimään että a) missähän sen hassu hattu on? ja b) miksi näin vanhemmiten krapulat kestää 2 päivää?

Tänään onkin sitten jo ihan perusarki. Olen tänään lähettänyt yhteensä viisi enemmän tai vähemmän hienosti tehtyä työhakemusta ja kokkaillut ihan oikeaa lämmintä ruokaa. Hiukan illemmalla tulee äiti, jonka kuskaan siskolleen ja siskokset lähtevät illalla Itämerelle risteilemään. Mä saan pitää auton joko a) pihalla parkissa tai b) kruisailla sen kanssa sieluni kyllyydestä huomiseen iltaan asti. Vielä on vähän fiftysixty-fiilikset sen suhteen mitä teen, mutta kieltämättä sana "Yyteri" on jostain syystä pyörinyt koko päivän takaraivossani. Eiköhän sekin tänne blogin puolelle päädy, jos jonkin huikaisevan roadtripin huomiselle kehittelen...

Hammond Innes: The Angry Mountain

Sain ensimmäisen kirjahaasteen kirjan luettua, vaikka siihen menikin vähän kauemmin kuin viikko.

Tulin ajatelleeksi kirjaa lukiessani, että tavallaan en ole itse valinnut moniakaan kirjoista, jotka otin mukaan haasteeseen. Olen saanut ne isältä ja ne ovat siten isän valitsemia kirjoja. Olen kuitenkin sen verran helppo tapaus, että kaikkiruokaisuus ylettyy myös kirjallisuuteen. Ei minua haittaa lukea kirjaa, jonka joku toinen on minulle valinnut.

Tämän kirjan kohdalla olen erityisen iloinen siitä, että en itse pahemmin harrastanut karsintaa kirjoja mukaan haaliessani. En luultavasti ikinä olisi valinnut tätä kirjaa kirjaston tai kirjakaupan hyllyltä, mutta luin sen silti mielelläni.

Kirja on vuodelta 1950 ja sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, mutta mielestäni ajankohtaa ei kirjan alussa määritelty tarkasti. Englantilainen lentäjä, joka on sodassa pudonnut vihollislinjojen taakse Italiassa ja menettänyt toisen jalkansa, on kirjan päähenkilö. Sodan jälkeen hänestä on tullut jonkinlainen kaupparatsu, joka kiertää Euroopan maissa myymässä edustamansa yhtiön tuotteita.

Lähtökohtaisesti homma vaikuttaa melko tylsältä. Farrell on Tsekkoslovakiassa ja ihmettelee elämänmenoa Rautaesiripun takana. Jostain hänen tielleen alkaa tupsahdella hahmoja hänen menneisyydestään ja kaikki tuntuvat haluavan Farrellilta jotain. Farrell ei ole menneisyytensä haamuista riemuissaan ja alkaa pikkuhiljaa murentua, kun uskoo tavanneensa kuolleeksi luulleensa arkkivihollisensa sodasta - kirurgin, joka poisti hänen jalkansa kolmessa osassa ilman nukutusta kiduttaakseen Farrellia. Farrell "pakeneekin" vainoharhojaan Tsekkoslovakiasta Milanoon, sieltä Napoliin ja lopulta pieneen kaupunkiin Vesuviuksen juurelle. Siellä kirjan tarina huipentuu ja aiemmin kehitetyt juonenkäänteet vihdoin selittyvät.

Entiset sotavankikaverit syyttävät Farrellia sodan aikaisesta lentoturmasta, uudet tuttavuudet syyttävät Farrellia tietojen pimittämisestä ja kun Vesuvius alkaa purkautua ja koko porukka jää saarroksiin laavan keskelle, kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Farrell on kaikkeen syypää. Lukijalle on tässä kohtaa toki jo paljastunut, että Farrell kaiken keskipisteessä on itseasiassa täysin syytön ja suorastaan sivustakatsoja, sillä kaikki muut tuntuvat juonitelleen ja salailleen asioita niin, että Farrell on vedetty vyyhtiin mukaan täysin ilman omaa panostaan asioiden kulkuun.

Ainakin minun sympatiani päähenkilö saa puolelleen. Sotavankeuden kauhut saavat miehen sekaisin muistojen palatessa mieleen, ihmiset käyttäytyvät tökerösti hänen ympärillään, hän jää vangiksi keskelle tulivuorenpurkausta, jossa sadistinen kirurgi yrittää murhata hänet, Farrell saa kamppailla yhden jalkansa kanssa ja pelastaa ei kerran, vaan kahdesti ihmisiä valuvan laavan tieltä, kunnes lopulta nousee muidenkin silmissä sankariksi, kun lentää koko sekavan porukan turvaan. Pelastusoperaation aikana Farrell vie turvaan niin tien penkalle hylätyt pikkulapset kuin talleihinsa jätetyt kotieläimetkin - mies minun makuuni.

Kirjassa kiehtoi menneen aikakauden elävä kuvaus, rautaesiripun raottaminen ja aidontuntuiset, sielukkaat henkilöhahmot. Vihasin kirurgi Santovinoa, ärsyynnyin Contessan juonitteluista ja harmistuin, kun Roberto tapettiin. Oman leimansa tarinaan löi myös yhdeksi päähahmoista luettava tulivuori Vesuvius. Jos kaikki ei jo valmiiksi ollut huonosti, asiat kääntyivät todella huonoon suuntaan, kun tulivuori räjäytti sisuksensa taivaalle.

Luin kirjan esittelystä, että Innesin kirjoissa on aina ihmisten välisten ristiriitojen lisäksi luonnonvoimien elementti edustettuna. Tässä tapauksessa The Angry Mountain oli siis tietysti Vesuvius. Odotan jo oikeastaan aika innolla, mitä haasteeseen valituissa kahdessa muussa Innesin kirjassa tapahtuu. Seuraavana vuorossa on Atlantic Fury, jonka katastrofi sijoittuu pohjoiselle Atlantille. Kolmas Innesin kirja on nimeltään The Blue Ice. Hyvää settiä lienee siinäkin.

Näin on 52 in 52 saatu hienoon alkuun, yay! Mietin tuossa aiemmin päivällä, että jos tämän haasteen aikana luen edes 10 kirjaa, on se silti enemmän kuin edellisten kolmen vuoden aikana yhteensä... Jep jep.

Tänään II - takkuaa, takkuaa

 Aamupalasmoothie ja aamupalaleivät. On siellä luomuruisleipääkin, vaikka noi päälliset täydellisesti peittääkin ne. Smuutissa oli tänään mantelimaitoa, punaherukoita, ananasmurskaa ja pieni tiraus luomuhunajaa, kun oletin juoman olevan kovinkin kirpakkaa, etten sanoisi hapanta. Mitä vielä. Naminamnam.

 Taas tiskiä... Tällä hetkellä tiskipöytä on TYHJÄ.

 Kismaur on hoidossa, joten pesin kissan kupit kaappiin ja tyhjensin sekä pesin sen hiekkalaatikon, siirsin senkin bileiden tieltä parvekkeelle.

 Jääkaappikin on nyt tiskattu, lavastin  kesäkurpitsan tuonne laatikkoon ilmaisemaan, kuinka kertakaikkisen puhasta nyt on!

 Ja jynssäsin hellan vanhalla matkahammasharjalla.

 Ja jynssäsin uunista kaiken mikä irti lähti.

 Kissanhiekat lähti kaatopaikkajätteeseen Alkon muovipussissa ja kierrätyksetkin vein niinku kiltti tyttö konsanaan.

 Pyykkiteline odottaa mun toisen suosikkitaulun alla täytettä.

 Ei voi kuulemma olla siisti koti, jos siivouskaappi on sekaisin. Löyty mm. 14 paria työhanskoja, kiitokset entiselle työpaikalle vaan.

 Ja kellä nyt ei ole siivouskaapissa vuodelta 1999 olevaa opinnäytetyötä, joka kertoo eturauhassyövän hoidosta? Se gradu oli tuolla siivouskaapissa 1,5v sitten kun tänne muutin ja se on siellä edelleen. En halua järkyttää universumin herkkää balanssia siirtämällä sitä.

Ja pesin mä vielä roskisämpärinkin. Sinne pohjalle on joskus roskapussista valunut jotain mähmää ja halusin nyt tuonkin mieltäni painavan epäkohdan saada hoidettua. Tuo roskis oli kaapissa 1,5v sitten kun muutin, enkä ole siihen koskenut sen kummemmin kuin täyttänyt ja tyhjentänyt pusseja vuorotellen. Oli muuten ehkä ällöttävintä mitä olen tehnyt tänä vuonna, pestä tuo sisältä ja ulkoa, ja mä olen tehnyt melko iljettäviä asioita tänä vuonna. Tuonne sisäpuolen sileälle seinälle jäi vielä kiinni jotain, joka ei lähtenyt harjalla, mutta en todellakaan alkanut sitä sen enempää rapsutella. Se ei ole mua vielä tähän päivään mennessä tappanut, joten saa olla. Se saattoi olla purkka, mutta saattaa myös olla, että roskiksessani asuu E.T.:n sikiö. I'm done.

Tänään piti saada aikaan vielä paljon muutakin, mutta oli suoranainen ihme, että edes nämä hommat hoitui. Iso osa päivästä meni sohvalla kippurassa makaamiseen, Watchmenin katsomiseen ja Pätkiksien syömiseen. Vähintään kerran kuukaudessa käy niin...

Prismassakin kävin seikkailemassa, juhlarekvisiittaa valkkasin ja ostin :)
Lauantaihin 3 yötä, huomenna alkaa siivoaminen ihan tosissaan.

Nyt kuitenkin NCIS, iltapalaa ja sängyssä aattelin vielä lukea Angry Mountainin loppuun!

Tänään - tapahtumia kuva-arvoitusten muodossa

 What do you see in this picture? Mä näen sokaisevaa valkeutta, maidonvalkeaa ihoa, kynsilakkaa sävyssä "Black Cherry" ja aamupalasmoothien: mustikkaa, mantelimaitoa, auringonkukansiemeniä ja kauraleseitä.

 Kävin kaupungilla asioilla. Punanaamiosta hain viikonlopun bileiden tärkeimmän asusteen.

 Forex vaihtoi ystävällisesti loput Puolan rahat euroiksi.

What do you see in this picture? Mä näen jotain, mikä ei vastaa todellisuutta at all. Kaupungilta paluun jälkeen oli kova nälkä, tein kana-kasvisuunivuokaa. Todellisuudessa paljon vähemmän epämääräisen näköistä ja maultaan herkullista!

 Ruuan päälle oli kivaa istahtaa mun ihanaan lukunurkkaukseen ja uppoutua The Angry Mountainiin. Viimeisiä viedään, saanen pian kirjoittaa siitä.

 Sparkling! Perjantaina viimeksi tiskasin (inhokkipuuhaani yöh), mutta teehetki kaverin kanssa, viikonloppuhässäkkä kaverin kanssa ja äidin syntsät mun luona aiheutti taas tiskipöydän ylipursuamisen.

 Ja sitten keitin vispipuuroa, mannaryyneistä ja punaisista viinimarjoista. Om nom.

 Sparkling white! Kylpyammeessa on se huono puoli, että sen reunoille kertyy aina rasvajäämiä kylpytuotteista ja iholta. Olen sen verran kemikaalikammoinen nykyään, että en halua pestä ammetta, jossa kylven säännöllisesti, aineella, joka sisältää myrkyllisiä tai syövyttäviä aineita. Vaikka sen kuinka huuhtelisi jälkeenpäin. Käytän tällä hetkellä pesuainetta, joka sisältää luonnollisia aineita ja vaikuttavat aineet ovat rasvoja! Aine ei luonnollisesti ole kovin tehokasta, niin että voisi vain suihkaista ja huuhdella, vaan pitää kääriä hihat ja sormet verillä kuurata sienellä, että tulee puhdasta. Worth it, still.

 Suihkussa tehokäytössä.

 Ja pesun jälkeen tehokäytössä.

Nyt iltapalaksi vattuja ja karviaisia ja NCIS:n Jethro Gibbsiä.

Home alone

Onpa ollut kovasti haipakkaa viime päivinä.

Olen
- kahvitellut ystävän kanssa
- käynyt Ikeassa ystävän kanssa
- shoppaillut äidin ja tädin kanssa
- istunut iltaa ystävien kanssa
- viettänyt viini- ja juustoiltaa ystävien kanssa
- käynyt Rock'n'wingsissä ystävien kanssa
- juhlinut ystävän synttäriä jokilaivoilla ja keskustassa ystävien kanssa
- viettänyt päivän toipuen aiemmin mainituista menoista, kun on vähäsen väsyttänyt...
- tehnyt työkeikkoja ja nauttinut laskutuksesta suunnattomasti
- käynyt serkun puutarhalla marjanpoiminnassa veljen kanssa
- ja viettänyt iltaa herkutellen veljen ja serkun kanssa
- käynyt varavuoteen ostopuuhissa ystävän luona ja jumittunut vahingossa höpöttämään pitemmäksi aikaa ystävän luokse
- leiponut mustikkapiirakkaa ja viettänyt teehetkeä ystävän kanssa
- saanut ystävän viikonloppuvieraaksi luokseni, syönyt, juonut, höpissyt ja nauranut sekä lopuksi nukkunut siskonpedissä ystävän kanssa
- juhlinut äidin syntymäpäivän merkeissä perheen kanssa.

Melko sosiaalista siis on ollut ja tuntuu, että olen joka välissä myös siivonnut ja tiskannut ja pyykännyt, kun on pitänyt esittää, ettei täällä muka ole niin sotkuista kuin täällä oikeasti on :D 52 in 52 -kirjahaaste on hiukan jäljessä aikataulusta, kun ei ole ollut aikaa tai energiaa enää illalla lukea, mutta on sekin toki vähän edennyt.

Kissa lähti äsken äidin ja isin mukaan, ihan heidän omasta aloitteestaan. Kissa tarvitsee kuulemma parempaa hoitoa ja omaa rauhaa, kun mulla ramppaa koko ajan vieraita ja ensi viikonloppuna on taas juhlat tulossa. Äiti painotti kovasti, että "saat sitten taas ihan rauhassa ja kunnolla siivota täällä ennen viikonloppua, kun niitä vieraita tulee". Täytyypä tehdä just niin.

On kieltämättä hassu olo, kun kissa ei olekaan yhtäkkiä taas kotona. Jos jossakin rapisee, se ei olekaan kissan aiheuttama ääni. Se ei myöskään ilmesty kulman takaa ja juokse puskemaan jalkaa, vaikka koko ajan odotan niin tapahtuvan. Kissan puuttuessa taidan ottaa loppupäivän ihan rauhallisesti, kun on pieni krapulakin eilisestä juhlinnasta, ja käyn vaan kylvyssä, syön hyvin ja katson Ihmemiestä :) Ensi viikolla taas uudet "seikkailut", keksin varmasti taas jotain "huisia".