Perjantaina lähdin työpäivän jälkeen haukkaamaan happea ja yleisesti nauttimaan keväästä. Kiipesin viereiselle vuorelle (nimeltään vuori, korkeudeltaan 7.kerroksisen kerrostalon korkuinen) ja bongailin muutaman hyvän piknik/iltaviinipaikan kesää ajatellen. Kyllä kelpaisi kalliolla kölliä vailla huolia, eilen iltapäivälläkin jo aurinko niin lämmitti.
Kuljeskelin lenkkipolkuja etsien kevään merkkejä ja melkein jo luovutin. Kunnes sitten yksi ojanpenkka täytti odotukseni ja toi hymyn huulille.
Illalla oli niin reipas olo ja energiaa, että tyhjensin eteisestä ison komeron, jonne olen säilönyt turhaa roinaa. Takaisin laitoin vaan tärkeät ja melkein tyhjäksihän se jäi. Mistä tuota rompetta niin onkin kertynyt? Kuvailin isoimmat Vaihtorinkiin ja onnekseni sainkin varauksen jo kaikkiin tavaroihin! Huomiselle ja ylihuomiselle on taas vaihtokauppoja sovittu. Jes!
Eilen lauantaina hyvä ja energinen fiilis jatkui. Päätin lähteä poikkeuksellisesti merta edemmäs kalaan ja kävelin kauppareissulle vähän kauemmas kuin naapuri-Prismaan. Hiki tuli auringonpaisteessa kävellessä ja bongasin pienen nokkosperhosen, joka muutaman metrin liihotteli kanssani samaa matkaa.
Tavaraprojektia edistin kuvaamalla 20 tavaraa lisää Vaihtorinkiin. Ne laitan tyrkylle, kun perjantaina sovitut kaupat ovat selvät, toivottavasti tiistai-iltaan mennessä. Kävin myös vihdoin viemässä vuokraisännän tavaroita asunnon kaapista kellariin ja iskin munalukon varaston oveen. Neljättä vuotta vasta asun tässä, että jo on kumma kun nyt jo sain aikaiseksi...
Loppuviikonloppu onkin mennyt sisätiloissa. Lauantai-illan leffatarjonnasta vastasi Netflix, josta valikoin katsottavaksi ystäväni T.n suositteleman Piin elämän. Ihan hullun hyvä ja kaunis elokuva, mutta myös niin pelottava! Liikaa villieläimiä maalla, vedessä ja ilmassa... Hrrr. Suosittelen silti, kaikille!
Tänään on tullut jaoteltua loput komerosta alas vedetyt tavarat Vaihtorinki-, Kirppisralli-, retrokirppis- ja en-tiedä-minne-pinoihin. Tuntuu pääkin kirkastuvan, kun turhille tavaroille on muodostumassa tulevaisuuden sijoituspaikka. Ruuaksi paistoin eilen ostamani kreikkalaisen gyrospannun, jollaista en ollutkaan koskaan ennen syönyt. Varsin miellyttävää liha-riisi-vihannessotkua, vaikka epäilinkin hetken mielenterveyttäni, kun syödessäni valitsin Netflixistä samalla katsottavaksi World War Z:n. Varsin suositeltava zombiepläjäys, erilainen kuin zombijutut yleensä ja Brad Pitt oli mielestäni myös melko erikoinen valinta päärooliin. Ei se gyroskaan lopulta näyttänyt liikaa zombin aivoilta. ;)
Lupsakan sunnuntain kruunuksi kävin vielä kylvyssä lojumassa ja hoitamassa itseäni. Akut täysinä ensi viikkoon, joka on tulvillaan työtuurauksia Tanskan suuntaan ja noita hehkuttamiani vaihtokauppoja. Aivan hyvä mieli on ihmisellä nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti