tiistai 12. maaliskuuta 2013

Vahinko keittiössä

Käykö kenellekään koskaan niin, että tekee vahingossa ihan sairaan hyvää ruokaa?

Mulle kävi niin tässä ihan äsken, ja koska viime aikojen postaukset on ollut negatiivissävytteisiä, niin päätin kirjoittaa iloisesti siitä, miten vahingossa tein hyvät sapuskat!

Mulla näet oli jääkaapissa ja kuiva-ainekaapissa ainekset kaalipataan ja sitten sekalainen valikoima yhtä sun toista. Oli vaan se ongelma, ettei yhtään tehnyt mieli kaalipataa.

Jostain tuli mieleen Nigella Lawsonin jalokivimureke ja keksin, että mullahan toki on kaalipataa varten jauhelihaa jääkaapissa, ja muniakin kenno, kun oon viime aikoina tykännyt syödä niitä aamupalaksi.

Niinpä tapahtui seuraava menu:
- Jalokivimureke (l. lihamureke, jonka sisään on kätketty keitettyjä kananmunia)
- keitetyt perunat
- tomaattikastike
- kasvishöystö

Aluksi keitin pari kananmunaa puolikoviksi. Siirsin ne jäähtymään ja iskin tulille perhelounaalta yli jääneet kaksi kappaletta keittämättömiä perunoita.

Panin jauhelihan isoon kulhoon ja ripottelin päälle mausteet; suolaa, mustapippuria, chiliä, paprikajauhetta, grillausmaustetta ja oreganoa. Pilkoin pieneksi ison kaalipataa varten ostetun sipulin ja rikoin kulhoon myös yhden munan. Vaivasin kaikki yhteen taikinaksi ja siirsin puolet massasta vuokaan. Kuorin keitetyt kananmunat, laitoin massan keskelle ja painoin loppupuoliskon taikinasta tiiviisti munien ja pohjan päälle niin, että köntti muistutti mureketta. Tätä tehdessä tajusin, että koska lähipiirissä on nykyään monia, jotka eivät syö punaista lihaa, tämän voisi tehdä myös broilerin tai kalkkunan jauhelihasta. Tai ehkä jopa kalamureke, jossa kananmunayllätys sisällä?

Uunissa paistelin mureketta noin 200 asteessa puolisen tuntia. Sillä välin ehti keitellä kaapista löytyneestä tomaattimurskasta ja mausteista tomaattikastikkeen perunoille ja siivuttaa edelleenkin sitä pataa varten hankittua kaalia, sipulia ja porkkanaa wokkipannuun öljyn kanssa kuullottumaan. Mausteeksi suola, pippuri, oregano ja soijakastiketta.

Olin epäileväinen gourmet-ateriani suhteen siihen asti, kunnes pala mureketta, peruna+kastiketta ja annos kaalihöystöä oli lautasella ja ensimmäinen haarukallinen suussa. Niin hyvää, ihan vahingossa. Kuvia tästä keittiövahingosta ei tietenkään ole, sillä tajusin vasta santsattuani, että blogiinhan tästä pitää kirjoittaa! :D

Ei kommentteja: