Lauantaiunelmia

Mulla vois joskus olla vaikka iso talo.

Siinä vois olla vaikka kaksi kerrosta. Tonttikin vois olla isohko, että sinne mahtuu mun haaveilemat hedelmäpuut, marjapensaat, kasvimaat, oleskelualueet ja sen semmoiset. Pihapiirissä vois olla ulkorakennuksiakin.

Esimerkiksi vaikka vanha navetta tai vastaava, joka olis muutettu mun tarpeita vastaavaksi. Talossa tai ulkorakennuksessa olis mun studio, missä mulla olis tilaa puuhailla.

Siellä pitäis olla tosi iso pöytä, jolla ei normaalisti säilytetä mitään - sitten kun vaikka tarvis leikata kangasta, se pöytä odottais tyhjänä, että sen päällä voi työskennellä. Siellä olis oma pöytä ompelukoneelle, toinen askartelulle, kolmaskin varmaan olis hyvä olla, varmuuden vuoksi. Tai siis neljäs, sen ison ja tyhjän pöydän lisäksi.

Sitten siellä olis jonkun seinän vieressä jotain ihan perushyllyköitä vieri vieressä, korkeita oikein. Ja jos niiden päällä on tyhjää seinätilaa, etteivät kattoon asti ylety, niin siellä päällä olis vielä seinähyllyjä. Ja niillä hyllyillä ja hyllyköillä olis kaikki tarvikkeet ja materiaalit loogisesti ryhmiteltyinä, omissa säilytyslaatikoissaan, purkeissaan, tai muissa rasioissaan. Kankaat nyt vois olla viikattuina ihan semmoisenaan pinoihin sinne hyllyille, vaikka värikoodattuna.

Siellä olis isoja ikkunoita, että luonnonvalo pääsis sisälle, mutta myös paljon erilaisia sähköisiä valaisimia, kun Suomessa on aika ajoin niin pimeää, ettei luonnonvalo riitä työskentelyyn. Hyvän työskentelyvalaistuksen lisäksi siellä olis mahdollisuus himmentää ja pehmentää valaistusta - jos vaikka joskus illalla haluaisin mun pajassa fiilistellä. Fiilistelyyn siellä olis ihana, mukava, upottava ja pehmeä löhösohva, jonka päällä asuis kasa erilaisia erikuosisia tyynyjä ja pari fleece- tai villahuopaa.

Ja sit siellä olis joku ihana pehmeä ja upottava matto, tai oikeastaan varmaan montakin, ettei paljon lattiapinta-alaa näkyis alta. Se matto tuntuis hyvältä paljaaseen jalkaan ja varpaat uppoais sinne. Se olis lämmin talvella.

Sitten kun mulla olis se navetta ja iso tontti, niin laittaisin välillä paikallislehteen ilmoituksen, että Jo****lla on pihakirppis- ja käsityömyyntitapahtuma lauantaina, tervetuloa ihmettelemään ja ostamaan. Pihalle mahtuis autot parkkiin ja sitten vaikka sinne navettaan olisin laittanu esille kirppisroippeet ja käsityöt, jotka oon pajassa tehny. Ja ihmiset olis iloisia ja punaposkisia, ja jois lasipullosta pillillä limonaadia.

Lotto onkin taas vetämässä. Todellisuus näyttää tältä:

Hallittu kaaos?

Paja koko komeudessaan

On siinä hiukan tyhjää pinta-alaa, mutta ei tuossa kankaita leikata.

Kaikki loogisesti järjestettynä?

Sain tuollaisen nelilokeroisen Tupperin äidiltä. Napit värikoodattuna; metalliset+ruskeat, mustavalkoiset, tyttöjen värit, poikien värit.

Paperisuikaleista taitellut tähdet ja minikokoiset korit asuu kakkulautasella.

Mummin peltirasia pääsi ompelurasiaksi. Se pursuilee :)

Tikkuaskeista askartelemani korvisrasiat asuu myös kakkulautasella...

Täysin loogista ja organisoitua. Pienessä metallilaatikossa 5cm reunat, mutta nauhat/pitsit/helmet asuu siinä silti puolen metrin kasana.

Kirppispönttö sai myös heti ylitsepursuavan sisällön.

Värikoodattu kangaspino?

Karkkipahvirasian päällystin tässä männä viikolla Konttitrikoolla. Tuli tosi kiva!

Reunalle liimatusta satiininauhasta tuli ikävästi liima läpi, joten ei onneksi ihan nappiin onnistunut.

Vuoden 2013 hyvät asiat -lappupurkki on vielä tyhjä, mutta sai pitsiteipin ympärilleen.

Ikean tuikkukupitkin sai pitsiteippiä. Ehkä niistä ei nyt enää juoda.

Just to show, on siellä vuorikangaskin.

Vähän viimeaikaisia vetskaripusseja lisää.

Geisha-pusseja oon tehny kolme, huonoin ja epäonnistunein on omassa käytössä käsilaukussa. Siinä asuu nenäliinat, purkat, pastillit, huulirasvat yms. käsilaukun pikkusälä.

Tässä violetissa ei ookaan vuorikangasta.

Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.