Kaikkee.

Teki mieli kirjoittaa. Tästä tullee sellainen mitä ajattelin tänään tyyppinen homma. Tai ainakin neljä juttua on nyt mielessä.

1. Oon jo hirmu pitkään aikonut tehdä sellasen "Tässä on kaikki mun teet"-postauksen, mutta en oo saanut kuvattua teepakkauksia, ja ilman niitä kuvia en aio sitä kirjoittaa. No, pitääpä ottaa asialistalle se kuvailu. Ehkä mieluiten päivänvalossa, vaikka ei se tällai talvella mun pimeässä asunnossa tee juurikaan eroa kuvien kannalta.

2. Pitsiteipit ja Ikean kirkkaat tuikkukupit ja iso lasitölkki. Tästä kokonaisuudesta vois tulla vaikka kuinka kiva! Jos lisäisi asialistalle sen, että pesisi lasitölkin kunnolla ja rapsuttelisi tuikkukupeista kynttilöiden jämät ja sitten koristelisi ne pitsiteipeillä. Anna houkutteli osallistumaan sellaiseen tänä vuonna, että aina kun jotain kivaa tapahtuu, sen kirjoittaa paperille ja laittaa paperin lasitölkkiin. Uutena vuotena on sitten kiva kaataa laput tölkistä ja lukea, kuinka fantastinen vuosi onkaan ollut! Kannattaa siis koristella se lasitölkki. Asiaa sivuten, ihmiset, jotka käy täällä kylässä, etsii juomalasia aina kuivauskaapista ja siellä en säilytä astioita kuin a) silloin kun ne kuivuu ja b) hyllyllä (ei ritilähyllyllä) kukkaruukkuja ja tuikkukuppeja. Nuo Ikean tuikkukupit on täsmälleen Iittalan Kartio-lasien muotoisia, vähän isompia vain. Ei ole yksi eikä kaksi vierasta, joiden juotua huomaan heidän laskeneen tiskipöydälle tuikkukupin.

3. Meinasin jo unohtaa mitä muuta olen ajatellut tänään... No, leikin lisää kameralla. Veljen joululahjakynttilä on melkein finaalissa jo:

Tästä kuvasta aika kivasti näkee, kuinka pimeää täällä asunnossa iltaisin on. Zoomasin yllä olevassa kuvassa taustalla näkyvään valosarjaan:

No, sitten laitoin salaman päälle kameraan. Toivottavasti kuvassa ei näy mitään liian noloa ja karmivaa, en siivonnut ennen kuin aloin leikkiä kameralla:

Tosiaan, tämä viimeinen kuva on otettu samaan minuutin sisällä ylemmistä kuvista, eikä erona ole kuin se, että yllä otetut ilman salamaa ja tämä alin salamalla. Joo... Pikkusen tehokas taitaa olla tuo uusi masiina :O

4. Illalla pimeässä on hyvä kuunnella lapsosten painajaisista kertovaa laulua. Metallitytön sydän sykkii rinnassa edelleen, vaikka Alicia Keysia linkkasinkin aiemmin, ja useiden kavereiden järkytykseksi olen menossa kreisibailaamaan Adam Lambertin keikalle maaliskuussa. Uuh, Adamiakin voisi joskus linkata tänne. Mutta niin siis metallia. Kuinka kaunis voi tämmöinen pianoversiokin olla, ja saksalaisen körilään saksaksi laulamat vokaalit? Myös esimerkiksi Dimmu Borgirin Mourning palace on mielestäni todella KAUNIS biisi melodialtaan, vaikka kertookin jostain helvetin lieskoista.

Lueskelin jotain vanhaa Revolver-lehteä, jossa oli suosikkibändini Type O Negativen edesmenneen laulajan Peter Steelen haastattelu. Tuli jotenkin niin surku olo, kun Pete haastattelussa kertoili, että oltuaan ensin mielisairaalassa, sitten perään vankilassa pahoinpitelystä ja sen jälkeen sitten vielä huumevieroituksessa, hänellä oli tarve kirjoittaa levylle biisejä siitä, kuinka hän haluaa tavoitella parempaa elämää. Hän ei enää halua sortua vanhoihin tapoihinsa ja hän vielä joskus haluaa vaimon ja lapsia ja sovittaa vanhat pahat tekonsa ennen kuolemaansa, koska joku uskonkipinäkin on syttynyt sydämeen ja hän pelkää, että kuolemassaan joutuu tilille kaikesta pahasta mitä on tehnyt. Mahtoiko Pete ehtiä sovittaa syntejään, sillä alle kolme vuotta haastattelun jälkeen hän äkillisesti kuoli. Mulle tuli valtava halu kuunnella kaikki hyllystä löytyvät Type O levyt kronologisessa järjestyksessä. Jotenkin surullista kuunnella sitä musiikkia ja lukea tuollaisia vanhoja haastatteluja, kun tietää mitä sittemmin tapahtui, ja mitä jäi kesken.

Memento mori.