sunnuntai 25. elokuuta 2013

Sunnuntaikävelyllä

 Rautaportista sisään
 pitkiä käytäviä
 varjoa...
 ...ja valoa.
 heijastuksia
 läheltä kauas
 hylätyllä lemmikkieläinten hautausmaalla
 viimeinen leposija hyväkuntoisimmasta päästä
 kukaan ei huolehdi, paitsi ne jotka vielä muistaa
 kadoksissa





 Jonkun omia kaikki.
 Kotimatkalla tienposkessa villiintynyt omenapuu.

 

edit: tämä oli muuten Jo's worldin 200. posti! Live long and prosper.

torstai 22. elokuuta 2013

Äiti+tytär+laatuaikaa

Äiti kävi täällä kaupungissa viettämässä mun kanssa ihan kahden laatuaikaa, pitkästä aikaa. Yleensä se tarkoittaa kunnollista humputtelurupeamaa kaupoissa ja kirppiksillä. Ja semmoiseen shoppashoppa-meininkiin se taas lipesi... Iskällä oli eläkepäivä! (miten musta tuntuu, että ollaan ehkä saatettu äidin kanssa käydä humputtelemassa aiemminkin juuri sopivasti sinä päivänä, kun iskän eläke tulee?)
Ekana näytän kuitenkin, mitä äiti toi meiltä kotoa: Ikean kapeamman Lerberg-hyllykön, jota metsästin Ikeasta muutama viikko sitten. Olivat poistaneet valikoimasta, mutta äiti toi mulle omansa. 35cm leveä hyllykkö mahtui kylppäriin seinän ja pesukoneen väliseen 40cm tilaan hienosti! Ja kappas vaan, nyt se hyllykkö on jo ihan täynnä roinaa ja kaaoksessa...
Lisäksi äiti toi Foreverin aloe vera geelijuomaa (Aloe Bits n' Peaches) litran pönikän. Joku paikallinen jälleenmyyjä oli kerran käynyt meillä kotona kaupittelemassa tuotteita ja äiti oli tilannut yhden tollaisen pönikän, mutta toi sen kuitenkin mulle. Minä tein tuotteen kanssa tuttavuutta alkukesästä kuukauden päivät, otin joka aamu(päivä) shotin aloegeeliä ja huomasin kyllä, että tuo on mulle hyväksi. Oon ollut koko elämäni ihan pienestä pitäen vatsavaivainen ja tuo toi kyllä helpotuksen - ei voi olla mikään placeboefekti kyseessä tällä kertaa, sen enempää vatsani toiminnan yksityiskohtiin menemättä. Äiti kyseli myöhemmin tuotteesta ja ilahtui niin kovasti raportistani, että lupasi ostaa mulle uuden. Itsellä ei toki olisikaan varaa laittaa 33 euroa kuukaudessa aloe vera juomaan... Mutta nyt on sitten taas, mitä naukkailla, ja mukaan oli laitettu näytepussi sekä aloehammastahnaa että aloegeelivoidetta.
Mutta sitten itse shoppailuihin! Aloitettiin päivän kierros SPR:n Kontista, mistä en ole koskaan lähtenyt tyhjin käsin kotiin. Tällä kertaa ostin sydänkuvioiset retroverhot (4,50 -50%) ja vihreän pallokuosisen verhon (2,20) käsityömateriaaleiksi ja tuunauspöydän vetskarilaarista 5 vetoketjua (0,40e). Lisäksi löytyi lasinalunen " 'Latte' is Italian for 'You paid too much for that coffee' " 0,80e.
Lisäksi bongasin tämän kaitaliinan. Tunnistin sen heti H&M Homen liinaksi, jota olen joskus kuolannut verkkokaupassa ja se on ollut ostoskorissani asti, mutta en olekaan raaskinut sitä ostaa. Nyt se roikkui Kontin tangossa hintaan 1,50e. Äiti näitä kaitaliinoja oikeasti katsoi ostomielellä, mutta nähdessään mun kuolaavan tätä päätti, että hän ostaa tämän itselleen. Veivattiin tätä hetki edestakaisin, kun kumpikin halusi tämän, mutta lopulta äiti vei pidemmän korren, koska mulla ei ollut esittää, että mihin liinan kotonani sijoittaisin. Kierroksen päätteeksi mun luona äiti kuitenkin heltyi ja antoi liinan sittenkin mulle. :D
Päivän muuta saldoa edustaa mm. tämä vihreän omenan tuoksuinen tuoksukynttilä (i-ha-na ja ollutkin jo ahkerasti poltossa)...
...sekä Emotion-kosmetiikkamyymälän alesta hankittu kullanvärinen kynsilakka. Siellä oli KAIKKEA alennuksessa ja We care Icon-tuotteet maksoi 1,50-2,00e noin suurinpiirtein. Ja mä en ostanut kuin yhden kynsilakan! Oon varmaan tullut hulluksi! Oikeastihan olisin halunnut ostaa sieltä kosmetiikkaa kymmenen kiloa ja tulla silmät maanisesti kiiluen kotiini paijaamaan saalistani.
Kukkakimpun sain äidiltä kun käytiin ruokakaupassa ostamassa lounastarpeita...
...ja loppuun täytyy laittaa historiallinen todiste siitä, että Jo'n maailmassa hankitaan ainakin yksi uusi vaate ainakin kerran vuodessa. En tosin tiedä, onko se kovin glamöröösiä esitellä uusia verkkareitaan blogissa?

Näin tässä taas kävi, että vaikka tavaravirran suunnan pitäisi olla OUT, niin se olikin jälleen kerran IN.

tiistai 20. elokuuta 2013

Something new, something blue

J-cakes kävi lomailemassa Englannissa ja mäkin sain palasen Englantia samalla. :)


Pyysin tuomaan Herbal Essences-merkin trooppisen tuoksuista Hello hydration-shampoota Bootsista ja hävettää myöntää, mutta oon nuuhkinut sen tuoksua tuosta pullonsuulta enemmän kuin yksi tai kaksi kertaa tässä jo. Se vaan tuoksuu niin hyvältä ja on mun suosikkishampoota. :) Iloinen olen tästä, sillä tätä oli ikävä!

Viekas ystävä oli kuitenkin napannut mulle mukaan vielä jotain muutakin. Skotlannista sain tuliaiseksi kelttihenkisen sinisen kaulakorun. Siinä on pisaran verran verenpunaista myös ja koru on kyllä ihan tosi kiva! Oon pitänyt tuota nyt joka päivä sen jälkeen, kun sain sen, ja se tuntuu omalta. Tuossa se roikkuu nytkin, lähellä sydäntä.

Kolmas pussista paljastunut juttu oli tuubi Nivean in shower-suihkuvoidetta, jonka J oli saanut kylkiäisenä kaupasta ja antoi mulle kokeiltavaksi, sillä J on kehunut tätä ostettuaan täysikokoisen tuotteen ja mua kiinnostaa kokeilla, minkämoista se on. En tokikaan vielä ole ehtinyt ;)

Semmoinen setti sinistä on saapunut Jo'n maailmaan. Kiitos kaikista J, it's good to have you back!
Onkos muilla suosikkijuttuja mitä pitää saada ulkomailta? Tai ootteko saanut kivoja tuliaisia muuten?

maanantai 19. elokuuta 2013

Ravintolapäivä Tampereella 18.8.13

Meidän Luonnonhelman Leivonnaiset niminen pop-uppimme osallistui toista kertaa ravintolapäivään.

Minä köröttelin Tampereelle toverin luo jo perjantaina illansuussa ja valmistautuminen alkoi Lidlissä kyynärvarren mittaisen ostoslistan kanssa - sen lisäksi, että mukana oli urheilukassillinen leivontatarvikkeita.
Enempää ei perjantai-iltana jaksanut ja viitsinyt. Lauantaiaamuna ravintolakumppanilla oli kirppisbisneksiä, joten mun oli sillä välin oikein hyvä valloittaa keittiö ekana ja leivontarupeamani alkoi aika tarkalleen aamukymmeneltä.
Ei siinä oikein edes huomannut ajan kulumista ja ihan supernopeasti toverikin palasi, tai siltä se ainakin tuntui, vaikka oli ollut pari tuntia poissa. Ihan kaikkea en siihen mennessä ollut vielä saanut tehtyäkään! Ruuhkaa keittiössä, siis.
Ekana valmistui kahden suklaan keksit, sitten vadelma-valkosuklaamuffinsit. Sen jälkeen valmistin pullataikinan kohoamaan ja sitä seurasi vegaanisen suklaakakun valmistus. Jotta ei olisi aika käynyt pitkäksi, keitin seuraavaksi maitosuklaafudgea, jonka annostelin pieniin karkkivuokiin jääkaappiin jähmettymään, leivoin pullataikinasta voisilmä- ja rahkapullia ja viimeiseksi oli aika kruunata kaikki mehevän porkkanakakun valmistuksella. Kello oli jotakuinkin kaksi, kun alkoi homma olla paketissa, ja kaveri pääsi todenteolla omiin leivontahommiinsa.
Koko lauantain satoi kuin aisaa ja mua kyllä jännitti ihan hitosti, että mitä sunnuntain ravintolapäivästä tulee. Leivonnaiset onnistui ihan niin hyvin, ettei niiden menestyksen suhteen ollut yhtään epäilyksiä, mutta säätila sen lopulta ratkaisisi, lähtisikö ihmiset liikkeelle ja menisikö mikään kaupaksi.
Toverilta maistoin viikonlopun aikana 3/4 piiraasta. Herkullisia kaikki! Lohi parasta, feta-tomsku täydellistä, kana makoisaa.
Onneksi tapahtumaa edeltänyt noin 72 tunnin jännitys oli kokonaisuudessaan turhaa! Vältyttiin viime kerran parkkisakko/parkkipaikan etsintä -episodilta, sillä sunnuntaina sai parkkeerata ilmaiseksi suoraan puiston reunaan. Siirrettiin kojua ehkä 4 metriä edellisestä ja intuitiivinen myyntipaikan valinta hieman lähempää jalkakäytävää osoittautui hyväksi - ihmiset poikkesi nurmikolle helpommin. Unohdettiin ottaa matkaan roskis, mutta oltiin superajoissa paikalla ja koju pystyssä, joten kipitin Ärrälle ostamaan elämäni kalleimman muovikassin roskistarkoituksiin.
Oltiin luvattu avata kymmeneltä kahdellesadalle asiakkaalle, mutta reippaasti ennen kymmentä ensimmäiset ihmiset jo kävi kyselemässä, että mitäs täällä tapahtuu? Jaa joko taas on ravintolapäivä? Jos ensimmäinen myynti ei tapahtunut jo ennen kymmentä, niin aivan todella pian sen kellonlyömän jälkeen. Ja niin, se päivän eka asiakas. Se oli ehkä maailman suloisin.
- Ottaisin voisilmäpullan.
- Joo, siitä voit itse valita. Haluatko lautasliinan?
- En mä tartte, kun se menee tälle. Vähän erikoisherkkua.
Herra tai Rouva Nelijalkainen sai aamulenkillä sunnuntaiherkun ja voi juku. Katselin, kuinka kiltisti, mutta samalla innokkaasti tyyppi vouhkasi omistajansa parhaan ystävänsä kintuissa, kun sai pullanpalasia. Ja voiko päivästä tulla mitään muuta kuin superhyvä, jos karvakaveri aloittaa päivän myynnit? I don't think so.
Ilmojen herra oli suosiollinen ja saatiin osaksemme miellyttävää lämpötilaa, suoraa auringonpaistetta, puolipilvisyyttä ja puuskittaista tuulta. Mikään myyntipöytä ei onneksi tällä kertaa kaatunut (vrt. Somerniemen Kesätori). Meillä kävi osittain samoja asiakkaita kuin viimeksi ja suurimmaksi osaksi kaiketi uusia kasvoja. Porkkanakakku oli suosittua ja sitä kehuttiin paljon, ja sepä loppui jälleen ensimmäiseksi. Yksi kiva tuli Sorsapuistossa käytyään vielä uudelleen kojullemme kehumaan kakkua ja sanoi, että Sorsapuistossa myivät kolmasosan kokoisia hiukan kalliimmalla. Mun kakku oli kuulemma ihanan mehevää ja kiitosta sai myös meidän "asiakaspalvelu" ja ilmainen santsikuppi kahvia. Yksi, joka osti toverilta suolaista piirakkaa, kysyi yhtäkkiä "Olitteko te viimeksikin? Teiltä sai maailman parasta porkkanakakkua!" Että ihan maailman parasta!
Hetki ennen loppua.
Päivän viimeiset leivonnaisasiakkaat, kolme nuorta tyyppiä (jotka ostivat kolme viimeistä piiraspalaa), kehuivat että oltiin ravintolapäivän parasta antia ja että pitävät meidät mielessä ensi kertaa ajatellen, tulevat uudestaankin! Julkkisbongauksia tein myös, sen enempää nyt nimiä mainitsematta, ja tosi hyvä fiilis oli kyllä päivän onnistumisesta.
Ja jos luulitte, että päivä oli paketissa näillä kertomuksilla, niin ei siinä vielä kaikki! Meillä oli suuri kunnia olla osa yhden polttariseurueen viikonloppua, ja tuleva rouva saapui yhdessä vaiheessa päivää tarjoilemaan ihmisille aiemmin tekemäänsä leipäkonepullaa. En ihan kovin paljon ehtinyt ja tajunnut omaan bisnekseen keskittyessäni kiinnittämään huomiota polttarihommiin, mutta eipä semmoistakaan kovin usein tapahdu, että pääsee polttariseurueeseen kuulumattomana osaksi sen ohjelmaa! :) Toivotan täten hyvää naimaonnea pariskunnalle!
En ihan tarkalleen pannut muistiin, mihin aikaan omat makeat leivonnaiseni oli myyty, mutta joskus klo 14-15 välillä se tapahtui. Sen jälkeen keskityin chillailemaan ja pikniköimään meidän myyntikatoksen alla nurmikolle levitetyllä kankaalla. Aurinko paistoi, kaffetta oli, toverilta ostin palan feta-tomaattipiirakkaa ja raapustelin omaan suunnittelumuistikirjaan tärkeitä faktoja päivän kulusta ylös. :) Oltiin luvattu, että 10-16 välillä ruokitaan 200, ja kello oli 15.55 kun kolme viimeistä piiraspalaa oli myyty.

Tekstailin illalla kotimatkalla äidin kanssa.

Lähettäjä:
Äiti
Vastaanotettu:
20:59:29
18.08.2013

Jäikö hyvä mieli.

No arvaa vaan, äiti, jäikö.

perjantai 16. elokuuta 2013

Jo goes Tampere

Helou!

En oo pariin päivään kirjoitellut, eikä oo ollut mitään höpötyksiä edes ajastettuna. Sama peli jatkuu vielä tovin, sillä tänään lähden Sinisen Siiven Satujen annakristiinan luo viikonlopuksi ja me aiotaan taas valloittaa Tampereen Ravintolapäivä! Kaikkea kivaa, hauskaa ja hyvää siis on taas tiedossa. :)

Ensi viikolla kirjoittelen ilman muuta viikonlopusta matkarapsan, joten see you then!
arkistokuva toukokuulta

tiistai 13. elokuuta 2013

maanantai 12. elokuuta 2013

Vapaa viikonloppu

Kesäviikonloput on yleensä aina buukattu täyteen ohjelmaa - en rehellisesti edes muista, koska viimeksi sain viettää viikonloppua ilman ohjelmaa ja aikataulua.

Tähän kuluneeseen viikonloppuun kuuluikin perjantaisen illanvieton ja yhdellä drinksulla keskustassa käymisen jälkeen paljon nukkumista, syömistä, juomista, kotoilua ja omien suosikkijuttujen puuhailua. Inspector Lynley Mysteriesiä, Lutheria ja Breaking Badia (Netflixin ilmainen kokeilu oli loppumassa ja piti sämplätä mahdollisimman montaa sarjaa).


Lauantain välipalana rypäleitä, nektariini ja kotimehua punaherukoista. Perjantaina töiden lomassa keittelin tuon mehun, yhdestä puolen litran pakastusrasiallisesta punaherukoita. Toinen jäljellä ollut pakastusrasiallinen marjoja oli jo ehtinyt mennä pilalle :( No, sain kuitenkin vajaan puoli litraa lantrattavaa mehua aikaan ja yllätykseni oli suuri, sillä mehu oli herkullista - hyvää ja makeaa. Mietin, että kun itse laitoin sokeria keitokseen todella vähän, on äitini varmaan lapsuudessani jättänyt sokerit kokonaan pois. Lapsuuden kotimehu oli aina hapanta :)

Välipalan kyytipoikana luin loppuun Puhdistuksen. Oli aivan älyttömän hyvä, kirjanakin. Elokuvan näin silloin, kun se pyöri teattereissa. Pitänee tutustua Oksasen muuhunkin tuotantoon, jos olisi yhtä nautinnollista lukea. :)

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Little pieces of Britannia

Kävin torstaina isoveljeni ja yhden kaverinsa kanssa leffassa katsomassa Pacific Rim -elokuvan, josta pidin kovasti. Leffan näytös oli aikainen, joten poistuessani teatterista kaupat olivat vielä auki ja bussini lähtöön 25 minuuttia. En tiedä mistä ajatus sillä hetkellä tuli mieleeni, mutta jalkani veivät minut Little Britannia Corner Shopiin. Tarkoitukseni oli vain ikkunashopata ja ihmetellä mitä valikoimissa on, mutta...
Samalla tavalla kuin tuoksut usein herättävät muistoja tietystä paikasta, ihmisestä tai tilanteesta, jokin niin yksinkertainen ja pieni asia kuin suklaapatukka tai keksi voivat aiheuttaa mieleen muistojen tulvan.
  • Dairy Milkin caramel, kuinkahan monta tällaista patukkaa nautin sinä aikana, jonka asuin Coventryssa, Englannissa?
  • Nestlen Aero! Vuoden 2005 kesällä tein ensimmäisen matkani Englantiin, Lontooseen, muutaman (silloin) uuden opiskelukaverini kanssa. Samalla reissulla ostin Notting Hillin katumarkkinoilta parilla punnalla käytetyn The Wind in the Willows eli Kaislikossa suhisee -kirjan. Ellen ole erehtynyt, on ensimmäisen Aero-patukkani käärepaperi edelleen kirjan välissä kirjanmerkkinä. :)
  • Skottilaisen Walkersin shortbread-keksiin pääsin tutustumaan ensimmäisellä mannerten välisellä lennollani, kun matkustin vuonna 2006 New Yorkiin. American Airlines tarjosi lennon loppupuolella välipalan, joka tarjoiltiin salkkumaisesta pahvilaatikosta. Paketissa oli jokin leivos, näitä Walkersin keksejä, suolapähkinöitä, jotakin muuta suolaista ja sen semmoista pientä. En oikein muista välipalan koko sisältöä, mutta Walkersit, ne tulen yhdistämään mielessäni juuri siihen lentoon ja Amerikkaan.
Suomessahan tämmöiset harvinaisuudet ovat ihan törkyhintaisia, mutta nyt olin jotenkin niin nostalgian äärellä, kun muistot matkoista palasivat mieleeni, että eihän näitä voinut kauppaankaan jättää. On taas syömistä iltapäiväteen kaveriksi ;)

lauantai 10. elokuuta 2013

Kiltti täytyy aina olla

Nythän on niin, että tätini mies on kova jalkapallofani ja erityisesti fanittaa Englannin Valioliigaa. Hän käy ihan paikan päällä Lontoossa katsomassa Arsenalin otteluita ja minä aina kilttinä apurina käännän sähköposteja, joita member club tädin miehelle lähettää.

Keskiviikkona oli siitä harvinaislaatuinen tilanne, että täti miehineen oli kesälomamatkalla kotikaupungissani ja samaan aikaan tuli myyntiin Arsenal v Tottenham otteluliput - ja kuinkas kävikään, istuttiin tädin miehen kanssa ripirinnan mun tietokoneella vähän reilu tunti ja jonotettiin, että päästiin läpi Arsenalin lippukauppaan. Vaan lopussa se kiitos seisoo! Liput tuli hankittua koko tädin miehen seurueelle ja mies oli huomattavan helpottunut asioiden lopputulemasta.

Kiltti apuri kun olen, seurasi palkkio! Köröteltiin keskustaan, treffattiin kaksi tätiäni ja mentiin syömään! Amarillon Diablo's chevre steak, iso tuoppi juomaa ja vielä jälkkäriksi Bailey's-kahvi. Kiitos! Lupasin, että kun palkkiot on tätä luokkaa, mulle saa jatkossakin laittaa sähköposteja käännettäväksi. ;)

Syömisen jälkeen vein vielä tädit tutustumiskäynnille Tiger-kauppaan. Tädit ei olleet koskaan ennen käyneet tässä tanskalaisessa ihanien tavaroiden kaupassa, joten ihmeteltävää riitti sekä valikoimissa että hintatasossa. Taisin hankkia Tigerille ainakin yhden, ellen peräti kaksi uutta fania :D Itse en ollut käynyt kyseisessä puodissa hurjan pitkään aikaan, joten itsekin nappasin matkaan ihan muutaman, huipputärkeän jutun:
Uusilla kuoseilla kuviopaperilehtiö, pussi tillidippijauhetta, lasiviila kynsille sekä kynsilakanpoistoainelappuja rasiassa. Varsin maltillista ja näkisin, että tarpeellista: papereita on aiemmista lehtiöistä kulunut hyvää tahtia, tillidippi on suosikkiani ja ainakaan lähikaupassani en ole nähnyt enää Taffelin tillidippiä, joten kokeilen tätä. Lasiviila on ensimmäiseni koskaan ja lakanpoistoainelaput on käteviä pitää mukana käsilaukussa, kun aina huomaan jossain reissun päällä, että hupsis kuinka vanhat lakat repsottaa enkä huomannut kotona ollessa poistaa. :)

Huippuhyvällä mielellä sujui keskiviikko, onkos muilla ollut huippuhyviä päiviä viime aikoina?

perjantai 9. elokuuta 2013

Halvalla sai...



Poikkesin Urjalan Makeistukussa viime viikonloppuna kotimatkalla juhlista. Karkkikauppa on toki ihana paikka noin lähtökohtaisestikin, mutta tuolla kyseisessä putiikissa ovat myyneet jo monen vuoden ajan Victorian-pussiteetä 0,80e/pkt. Mopo karkas taas ihan kokonaan, kun Vileenin Sulona ladoin paketteja syliini.

Onneksi rahallinen menetys ei ollut kovin kummoinen :) Vaniljaa, kirsikkaa ja Earl Greytä, kyllä taas kelpaa tovin <3

torstai 8. elokuuta 2013

Tein hilloa!

 Oon luullut, että hillon tekeminen on jonkinlaista voodoota, joka vie hillittömästi aikaa. Vielä mitä! Rasiallinen eli 260g mustaherukoita, 0,5dl vettä ja n.80g hillo-marmeladisokeria, joka maksoi 0,89e per paketti. Tän hillopurkin hinnaksi tuli siis jotakuinkin 23 senttiä :D
 Kattilaan iskin marjat ja veden, kuumensin kiehuvaksi ja lisäsin sokerin. Sitten hämmentelin seoksen kiehuessa ehkä 5min. Ohjeessa luki, että kuori vaahto, vaan ei ollut kuorittavaa.
Nacholastujen juustokastiketta on ollut tässä purkissa. Pesin sen hyvin ja irrotin etiketin. Tapoin bakteerit kiehuvalla vedellä, pitäisi olla siis hygieeninen purkkikin. Ja kas vain, kuinka täydellinen määrä hilloa tuli! Sitä on purkki piripintaan, eli ilmaa jää aivan minimaalinen määrä sisään, niin kuin pitäisikin. Jotenkin tulin tästä ihan tosi hyvälle mielelle :) Mun ihka eka omatekemä säilöke. Keittiössä tuoksuu ihan mieletön hyvä mustaherukkainen tuoksu. Trophy wife -pisteitä 1000. ;)