tiistai 27. marraskuuta 2012

Yksi hyvä asia tänään

Mä lueskelin just puolella silmällä vanhoja kirjoituksiani ja katselin kuvia, joita tänne oon laittanut. Huomasin ajattelevani ihan spontaanisti, että "Mä rakastan mun elämää". Jotenkin olen asiasta ihan shokissa, mutta toisaalta siitä tuli hyvä olo.

Asiat ei ole niin huonosti, kuin miltä ne näyttää :)

Kuva-arvoitus

MITÄ TULEE KUN YHDISTETÄÄN TEKSTIN TAKIA OSTETTU, KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNYT BÄNDIPAITA JA SISUSTUSTYYNY, JOKA ON OLLUT KAAPISSA JÄÄHYLLÄ VIIME VUODET?





NO, SIITÄHÄN TULEE TIETENKIN LUKUNURKKAUKSEN UUSI ASENNEKORISTETYYNY.

 Sitten vielä lopuksi yksi kuva helmeilemistäni sydämistä, joita voi ripustaa vaikka joulukuuseen. Ovat myöskin menossa myyntiin viikonloppuna. Näitä on 40 kpl erilaisia ja hinta on 3e/kpl tai 10e/4kpl. Ihan siksi, että näissä on ollut paljon pikkutarkkaa työtä ja helmet on kalliita. Saas nähdä käykö kaupaksi.


sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Myyjäissettiä jälleen

Tässä iltasella on mennyt yllättävän paljon aikaa hiusklipsujen ja korviksien parissa. Itse myytävät tuotteet Someron Ruokava-messuja varten (1.-2.12.) ovat olleet valmiina jo pitkän aikaa, mutta niiden pakkaamisessa on ollut sellainen näpräämisurakka, että huh ja huh. Luulin, että niiden pakkaaminen olisi luokkaa "tuosta ja tuosta, valmis", mutta tuntejahan tähän on mennyt. Siispä esittelyssä ei nyt olekaan kaikki loput tuotteet, vaan ainoastaan klipsut ja korvakorut.

Hiuskoruissa kaupasta valmiina ostetut klipsut, kierrätyspitsiä ja käytettynä ostettuja nappeja. Pahveista leikkasin sopivan kokoisia suorakaiteita, vedin mattoveitsellä niihin kaksi pystysuoraa viiltoa ja sitten klipsu muodostuneeseen suikaleeseen kiinni. Lähikuvassa osasta tuotteita tämän näkee käytännössä. Takapuolelle liimasin tuotetietolapun. (kuvan vasen yläkulma)

Näihin korvakoruihin olen itse ihan hirmuisen tyytyväinen! 100% villaa olevat huopapallot korvakoruina. Myös pahveista tuli kivat! Pahvisuorakaide, nitojalla kiinni pala vihreää kuviopaperia, neulalla paperiin kaksi reikää ja rei'istä korvakorujen koukut läpi. Jee jee!

Näissä korviksissa hiukan variaatiota enemmän, koukuissa kiinni metallilankaa, lasihelmiä ja muovihelmiä. Taustapahvit samalla periaatteella kuin yllä, paperi vaan erilaista turkoosia/vaaleansinistä.

Ja sitten vielä 4 paria erilaisia versioita, ihan jopa punaiset joulupallot ovat päässeet korvakoruiksi! :)

Näistä olen ajatellut, että hiusklipsit maksaisivat 3e/kpl ja korvikset 5e/pari.




Myyjäisasiaa

Paljastin jo aiemmin olevani menossa Someron Ruokava-messuille ystävän kanssa kaupittelemaan itsetekemiämme käsitöitä ja jouluherkkuja. Tästä minun piti kirjoittaa suuri paljastuspostaus sekä tarinoita matkan varrelta, mutta suunnitelmat muuttuivat jälleen kerran. Nyt näytän kuitenkin kolmella kuvalla lyhyesti, mitä olen saanut aikaiseksi ja tänään pakattua.
19kpl vetoketjupussukoita, erikuosisia ja -kokoisia. Olen kaavaillut näille hinnaksi 4e/kpl.

20 kpl erilaisia, -kuosisia ja -kokoisia kangaskasseja. Näistä olen ajatellut pyytää 6e/kpl.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä joulusukkia 20kpl. 12kpl, joissa koristeena punainen sydän, 8kpl, joissa koristeena ruskea (pipari)sydän. Näillekin olen kaavaillut hinnaksi 4e/kpl.

Kolme muuta tuoteryhmää on vielä laputtamatta ja pakkaamatta, mutta ajatuksena on tänä iltana saada loputkin tuotteet kuntoon ja valokuvattua. Niistä toivottavasti saan aikaiseksi oman postauksen sitten myöhemmin.



keskiviikko 21. marraskuuta 2012

52 in 52: väliaikatiedote

Aloitin taannoin suureellisesti (suuruudenhullusti?) 52 in 52 -lukuprojektin, josta en ole raportoinut miesmuistiin. Vaan ei se mitään, täältä pesee.

Hammond Innesin Angry mountainin jälkeen aloin lukea Innesin seuraavaa teosta, Atlantic furya.

Tässä oli heti sitten vähän muuttujia matkassa. Ensinnäkin, siinä oli semmoinen parin viikon busy spell jonka aikaan en jaksanut ajatellakaan kirjaan tarttumista illalla, kun raahauduin sänkyyn, ja se olisi ollut päivän ainoa lukuhetki. Toiseksi, kun sitten kirjaa lueskelin, havaitsin hyvin pian, että se on ihan todella, todella, todella tylsä! Atlantic furyn juoni on lyhyesti kerrottuna sellainen, että yksi jannu matkustaa armeijatukikohtaan pienelle saariryhmälle pööpöilemään ja kyl on sit niin pal kauhian kova tuuli. Koko ajan tuijotetaan ilmanpainepuntaria ja kuunnellaan troolareiden säätilailmoituksia radiolaitteistolla. Siis ihan oikeesti, joku roti nyt. Mä en todellakaan jaksa lukea satoja sivuja säätilatarkkailua. Noh, taistelin urhoollisesti sivulle 128 asti. Kolmanneksi: olin hieman hämmentynyt, kun sivun 128 jälkeen tuli sivu 161. Ja ei, ennen kuin joku ennättää epäillä, että kirjasta puuttuu sivuja, niin siitä ei ole kyse, nide on ehjä ja kaikki sivut ovat tallessa. Sivun 161 jälkeen lehdet jatkuivat numerojärjestyksessä sivuun 192 saakka, jonka jälkeen tulee uudestaan - tittididittidii - sivu 161 ja kirja jatkuu siitä loppuun. Kyseessä on siis jokin viallinen nide, josta puuttuu sivut 129-160. En muutenkaan olisi meinannut jaksaa lukea kirjaa, mutta sivusekaannuksen huomattuani jätin kirjan yöpöydälle.

Nostin kirjapinkasta seuraavan opuksen. Blood and Thunder. Avasin alkulehden ja siinä luki jotakin sen suuntaista kuin "Soviet union 1932". Eih taas jotain itäblokkijuttuja maailmansota-aikaan. Luin kirjasta oikeasti tuon yhden rivin ja jätin sen yöpöydälle.

Seuraavaksi kaivoin kirjapinkasta teoksen, jonka olen lukenut jo aiemmin ja josta pidin, vaikka olinkin aika nuori ja englannin kielen kanssa alkutaipaleella lukemisen aikaan. Margaret Drabble: The Seven Sisters oli kyseessä. Sitä lueskelinkin iltaisin aina muutaman sivun kerrallaan kunnes uni voitti. Ja kyllä se nyt avautuukin paremmin, kun on itse vanhempi (on karttunut elämänkokemusta) ja kielitaito on yliopistotutkinnon jälkeen hieman toisella tasolla, kuin ennen sitä. Kuitenkin tämäkin kirja jäi toistaiseksi keskeneräisenä yöpöydälle, koska...

Tulipa Halloween. Surffailin ennen Halloweenia bookdepository.co.uk:ssa ja havaitsin siellä kokoelman Halloweeniin sopivia kirjoja. Olin aiemmin nähnyt parissa blogissa maininnan ja kuullut kaverilta kehuja, joten tilasin huimaan 8-9 euron hintaan Ransom Riggsin "Miss Peregrine's Home for Peculiar Children". Kirja tuli nopeasti ja viimeiset pari viikkoa olen lueskellut sitä enemmän tai vähemmän aktiivisesti, eilen sain sen loppuun. Tämä oli makuuni ehkä vähän liian lapsellinen, kun pääosassa ovat teini ja hänen kummalliset lapsiystävänsä. Jotenkin hyvistä fantasiaelementeistä huolimatta en osannut lukea tätä aikuisten kirjana. Luin sen kuitenkin loppuun, joten jokin vetovoima siinä oli. Teokseen kuuluu olennaisena osana joukko kummallisia vanhoja valokuvia, jotka nivoutuvat yhteen tarinan kanssa ja ilman valokuvia tarinasta puuttuisikin yksi sen vetovoimaisimmista jujuista. Aavemainen 1920-luvun tyyliin pukeutunut "levitoiva" tyttö sekä muut oudot valokuvat saivat vilunväreet kulkemaan kehoani pitkin. Kyseessä ei kuitenkaan ollut sellainen kauhu-/jännäritarina kuin odotin. Jostain syystä tarinan loppu sai minut haikeaksi ja ehkä vähän surulliseksikin, mitä en myöskään osannut odottaa. Yhtä virkettä erityisesti jäin lukemaan useampaan kertaan ja miettimään syntyjä syviä: "If all the suns but ours collapsed tonight, how many lifetimes would it take us to realize that we were alone?"

Lukukokemuksia on siis jälleen karttunut, vaikkakin eri tavalla, kuin oletin. Ainoa kirja, jonka olen lukenut loppuun asti, ei edes kuulu alkuperäiseen 52 in 52 -lukulistaani. Kai se on jälleen todettava, että such is life, and it's getting sucher and sucher. Jos seuraavaksi vaikka Seven sisters loppuun :)

edit: laskin, että projektin aloittamisesta tulee 17 viikkoa. no en ihan 17 kirjaa ole _vielä_ lukenut...

perjantai 16. marraskuuta 2012

This week I have mostly been wearing Dolce & Gabbana

No ei, en ole pukeutunut kovinkaan muodikkaasti, mutta otsikko on lainaus The Fast Show -sarjasta, sketsistä nimeltään "Jesse's diets". Alun perin otsikon piti olla jotakin siihen suuntaan, kuin "This week I have mostly been busy doing strange things".

Tiistaina kyläilin ystävän luona, syötiin pizzaa, juotiin vahvaa espressoa ja katsottiin Modern Familya. Illemmalla siirryttiin Kirjakahvilaan, jossa oli paikallisen yliopiston erään ainejärjestön kriittiset iltamat. Tällä kertaa ohjelmassa oli paneelikeskustelu aiheesta "kinky seksuaalisuus" ja sen jälkeen ihan ihka oikea sidontaesitys. Olin paikalla täysin turistina, joten yleissivistävää keskustelun kuuntelu ainakin oli. Jollain tavalla myös aika silmiä avaavaa. Siellä puhuttiin ihan yleisellä tasolla mitä kinky on, miten se ilmenee, mitä ihmiset tekee ja miten ihmiset kinkyyn suhtautuu. Itselleni tuli jotenkin tosi viaton olo, siis ei sen takia, että itse olen hyvinkin vanilla, vaan siksi, että en ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että joillekin kinky on elämäntapa 24/7. Siis, että ihmiset esim. elää parisuhteessa niin, että toinen dominoi ja toinen on subi ja että ne ihmiset haluaisi esim. Prismassa ostoksilla käydessäänkin olla omia itsejään. Vaan eipä sitä taitaisi kanssaihmiset ymmärtää, jos avoimesti oltaisiin niin.

Myöhemmin illalla, kotiin jo palattuani, sain puhelun. Ystävä kysyi, voisinko tehdä suurpalveluksen; hän oli saanut pyydystettyä keskustasta karkulaiskissan, joka on jo muutaman päivän juossut autojen seassa kadulla ja on ressukka nälkäinen ja viluinen. Kaveri ei itse voinut antaa kissalle yösijaa ja kysyikin, voisinko ottaa kissan luokseni yökylään, kunnes sen aamulla voisi viedä eläinhoitolaan, kun se aukeaa kahdeksalta. Hetken emmittyäni lupasin antaa kisulle yhdeksi yöksi sijaiskodin. Onneksi mulla oli täällä tallessa vielä oman, pois muuttaneen kissani vanha hiekkalaatikko, jämähiekkapussi, ruokakupit ja jotain satunnaista ruokaa. Kissa oli valtavan iso mustavalkoinen kolli ja todella hieno herrasmies. Todella nälkäinen, pelokas ja hämmentynyt hän oli tottakai. Kissa sai olla yön lämpimässä vessassa turvassa ja minä en juuri nukkunut koko yönä, kun en jotenkin saanut oltua. Jännitti se, että oli vieras kissa asunnossa ja kuuntelinkin koko ajan, riehuuko se, naukuuko se kovaan ääneen, mitä se eläin tekee. Kaikki meni kuitenkin todella hienosti ja vieras käyttäytyi. Aamulla oli kaverin kanssa suuri työ saada kissa pyydystettyä vessasta takaisin kuljetuskoppaan, koska kissa ei suostunut itse sinne kävelemään ja vieraaseen, pelokkaaseen kissaan ei uskalla noin vain tarrata kiinni, sillä jos se vihastuu kajoamisesta, seuraukset voivat olla kovinkin rumat ja kivuliaat. Lopulta oli sitten pakko napata eläimestä kiinni ja nostaa se kuljetuskoppaan, eikä herrasmies sitten protestoinutkaan yhtään, vaan ihan yhtä hienosti ja kiltisti käyttäytyi kuin siihenkin asti. Nyt pikkukamu on jo eläinsuojeluyhdistyksen hoitolassa ja toivon hartaasti, että omistaja hakee/on jo hakenut kissan omaan kotiinsa.

Keskiviikkona aamulla kissan lähdettyä en enää palannut nukkumaan, vaikka tarpeen olisi ollut, koomailin vaan sohvalla ja mietin tulevaa päivää. Olin menossa S/S Borelle serkkuni syntymäpäivälounaalle ja paikalle saapui oman perheeni lisäksi kaksi tätiäni. Boren lounasbuffet oli huippuhyvä ja ruoka maistui, vaikka olinkin todella väsy. Lounaspaikka meni kiinni kolmelta, mutta meillä oli jutut kesken ja siirryimmekin samassa laivassa toimivaan kahvilaan/baariin vielä jatkamaan. Lounaalle lähdin, mutta kotona olin vasta viiden jälkeen :D

Eilen torstaina oli kiireisin työpäivä miesmuistiin, mutta illalla oli kuitenkin taas sovittua menoa. Tapasin ystävän, jonka kanssa käytiin ensin haukkaamassa kahvilaleipää ja -kakkua [jee, ystävä on saanut vakituisen työpaikan, sopimus on allekirjoitettu] ja sitten suuntasimme elokuviin katsomaan uusinta Varesta, Pimeyden tangoa. Ollaan nyt käyty saman ystävän kanssa katsomassa kaikki kuusi Vares -elokuvaa, joissa on Antti Reini. Tämä Pimeyden tango oli näistä parhaasta päästä, sillä osassa juoni on ollut niin monimutkainen, etten ole pysynyt kärryillä, mitä tapahtuu ja miten asiat liittyvät toisiinsa. Lola Wallinkoski oli elokuvassa jotenkin aivan luonnoton ja siihen kiinnitti huomiota väkisinkin. Tänään ymmärsin, mikä siinä roolisuorituksessa oikein mätti: Lolan replikoinnin nuotti oli täsmälleen samanlainen kuin William Shatnerilla! You know. what. I mean?

Tänäänkään ei sitten vielä tahti hidastu, sillä on serkkuni synttäreiden iltajuhlan vuoro. Työsähköpostia päivystäessäni valmistui samalla tämä:
Pahoittelen kuvan huonoa laatua, salamalla kuvassa näkyi pelkkää kirkkautta, ilman salamaa asunnon kaikki valot päällä, suoraan lampun vieressä kuvattuna lopputulos on tämä. Joo, ostan tuon vanhan rakkineeni tilalle uuden, nykyaikaisen kameran heti, kun saan töitä.
Mutta että, iltajuhlassa on tiedossa hyvää ruokaa, juomaa, hyviä tyyppejä (eli paljon serkkuja jee!) ja ohjelmaa, joka on toistaiseksi salaista :) Lapsia ei ole lupa ottaa mukaan, aikuisten kemut on nämä. Pitää vielä kirjoittaa tuo kortti, sulkea pääosa lahjasta kirjekuoreen ja paketoida lahjan hupiosuus. En oo vielä päättänyt miten pukeudun, laitan tukan tai meikkaan, joten ihan kunnon aloittelut olen saamassa aikaan täällä. Jee. Olen innoissani!

perjantai 9. marraskuuta 2012

5 hyvää asiaa tänään

1. hiusnaamio ja kiiltoseerumi kerta-annospussista. vielä tääkin kuontalo saadaan kuntoon.
2. cherry & sultana flapjack eli kauraeväs. 1,10e punnitse&säästässä, testaan olisko tästä evääksi joulumyyjäisiin.
3. joulumyyjäiset. tää nyt vähän spoilaa "the grand revelationia", josta olis pitänyt jo ajat sitten kirjoittaa oma postaus. hommat on kuitenkin edenny tällä viikolla ihan älyttömästi ja olen tyytyväinen  x määrään ripustettavia helmisydämiä, 24 pariin korviksia, 13 hiuskoruun, 19 meikki- tms. pussiin ja tällä hetkellä 4 valmiina olevaan kangaskassiin. vielä on paljon tekemistä, mutta tuntuma on hyvä.
4. tuotteiden pahvitageja varten tänään kirjoitetut tuotetietolappuset. tuli aika pro olo. ja tajusin, että joillekin ihmisille se voi olla aikamoista plussaa, että tagissa lukee "kierrätysmateriaaleista valmistettu xyz". jee.
5. Avonin joulukuvasto ja muu jouluaiheinen hössötys, joka saa pienet harmaat aivosolut pyörimään ja kehittelemään suunnitelmia joulupakettien varalle. mitäs sitten, vaikka kaikki rahat meneekin laskuihin ja mätkyihin jo paljon ennen joulua. jostain aina sen verran löytyy käteistä, että saa läheisille annettua kauniit, kivat ja hyödylliset paketit <3