tiistai 31. heinäkuuta 2012

Chemical Sister

Mää niin rakastan listoja <3
Tänä iltana aion vielä listata ilokseni, mitä mun kosmetiikkahyllyltä on heinäkuussa loppunut.

1. 750ml pönikkä Tigin Epic Volume hoitoainetta. VICTORY!
2. Cutrinin Chooz muotovaahto.
3. Jokin Citymarketista ostettu purnukka kookos-limen tuoksuista vartalovoita.
4. Doven kurkku-vihreä tee nestesaippua.
5. Herbinan Marjaspa vartaloemulsio.
6. Lorealin Nutri Bronze vartalovoide.
7. Lushin Rockstar-palasaippua.
8. Garnierin Clean and fresh kasvovesi.
9. Freemanin Chocolate & Strawberry kasvonaamio.
10. Biothermin Skin-ergetic yövoide.
11. Rainbow'n Silky shave sheivausvaahto.
12. Acorellen karvanpoistovaha.
13. LdB antiperspirantti.
14. Denta suuvesi.
15. Refreshing wipes kosteuspyyhkeet.

Lisäksi Oriflamen hyväntuoksuinen sydämenmuotoinen saippua luiskahti käsistäni kylpyammeen ja seinän väliin. Farewell.

Mulle tuli äsken iltasuihkussa semmoinen olo et "mä en jaksaisi enää. eikä mun ihokaan jaksaisi enää." Mut ei täs mitään, jos sama tahti jatkuu kuukausittain niin mun kosmetiikkahylly on pian tyhjä <3

52 in 52

Nyt kun mulla on lukunurkka ja oon kyllästynyt a) telkkarin uusintoihin ja b) tuijottamaan kun facebookissa ja irkissä ei tapahdu mitään ja sit vielä oon vähän yllytyshullu itseni haastaja, niin päätin ottaa osaa lukuhaasteeseen "52 books in 52 weeks". Käytännössä siis seuraavan vuoden aikana olis tarkoitus lukea 52 kirjaa. Englanninopettaja-isi on tyhjentänyt omaa pokkarihyllyään mulle jo vuoden ajan, joten materiaalipulaa ei todellakaan ole. Tänään kun kiikutin kirjahyllystä kirjoja makkarin lukunurkkaukseen, oli isiltä saatuja englanninkielisiä pokkarikirjoja kaiketi 32 tai 33 kappaletta. Lisäksi mulla on omasta takaa pokkareita vino pino, niitä on tullut mm. opintojen takia ja kirppareilta pikkurahalla.

Virallinen 52 in 52 listani:
1. Hammond Innes: The Angry Mountain (isiltä)
2. Hammond Innes: Atlantic Fury (isi)
3. Max Allan Collins: Blood and Thunder (isi)
4. Ken Follett: The Man from St. Petersburg (isi)
5. Colin Forbes: The Stone Leopard (isi)
6. Arthur Merwick: Britain in the Century of Total War (isi)
7. Ernest Hemingway: Across the River and into the Trees (isi)
8. Tom Clancy: Divide and Conquer (isi)
9. John Grisham: A Painted House (isi)
10. Brett Easton Ellis: Glamorama (isi)
11. William Shakespeare: Othello (isi)
12. William Shakespeare: Part One of Henry IV (isi)
13. Dick Francis: Hot Money (isi)
14. John Le Carre: Absolute Friends (isi)
15. John Grisham: The Last Juror (isi)
16. Patricia Cornwell: Blow Fly (isi)
17. Ray Bradbury: Fahrenheit 451 (isi)
18. Dan Brown: Deception Point (isi)
19. Stephen King: Danse Macabre (isi)
20. Douglas Adams: The Salmon of Doubt (isi)
21. Sneak Preview of Summer 200? (sisältää katkelmia jonkin kesän uutuuksista, ei siis oikee kirja as such, mut luen silti. isiltä.)
22. James Herbert: Haunted (isi)
23. Ross MacDonald: The Ivory Grin (isi)
24. Hammond Innes: The Blue Ice (isi)
25. Herman Wouk: The 'Caine' Mutiny (isi)
26. Gavin Robertson: The Sunday Man (isi)
27. Peter Robinson: Dry Bones that Dream (isi)
28. The Penguin Book of English Verse (isi)
29. Ernest Hemingway: A Farewell to Arms (isi)
30. Wilmut, Campbell and Tudge: The Second Creation (isi)
31. Robert Jordan: The Path of Daggers (isi)
32. Martin Cruz Smith: Havana Bay (isi)
33. Jane Austen: Pride and Prejudice (äidiltä, kirjaston poistomyynnistä parilla kolikolla)
34. Virginia Woolf: Mrs. Dalloway (alkuperä tuntematon, olenkohan ostanut kirpparilta pikkurahalla?)
35. Sarah Ivens: A Modern Girl's Guide to Etiquette (kirpparilta)
36. Oscar Wilde: The Picture of Dorian Gray (bookdepository.co.uk, 2,33€)
37. Halldór Laxness: Salka Valka (täti ostanut mammalle, mamma antanut äidille, minä ryöstänyt vanhempien kirjahyllystä. ryöstänyt as in "Saanko viedä mukanani kun en ehtinyt joululomalla lukea kokonaan? Kiitos.)
38. Hunter S. Thompson: Helvetin enkelit (Turun Kirjamessut, kustantajan koju, 5€. tästä tulee urakan suurin kompastuskivi, sillä suomennos on aivan sietämättömän huono. sori vaan.)
39. Charles Bukowski: Women (kirpparilta)
40. Lewis Carroll: Alice's Adventures in Wonderland AND Through the Looking Glass (bookdepository.co.uk, 4,90€)
41. L. M. Montgomery: Runotyttö etsii tähteään (olen saanut tämän pienenä joululahjaksi äidiltä. en koskaan lukenut. hiljakkoin se joutui jotenkin luokseni. jospa nyt lukis.)
42. J. D. Salinger: The Catcher in the Rye (kirpparilta)
43. Jules Verne: 20 000 Leagues Under the Sea (bookdepository.co.uk, 3,24€)
44. Mary Shelley: Frankenstein (alkuperä tuntematon. vahva epäily, että ostin Lahdessa asuessani kirjakaupasta noin viiden euron hintaan. suattaapi olla että en ostanut.)
45. George Orwell: 1984 (ostin Englannissa asuessani kampuksen kirjakaupasta kurssia varten. ei ollut ihan halpa, mutta sitäkin pakollisempi hankinta.)
46. Lauren Weisberger: The Devil Wears Prada (hetken luulin jostain syystä että olen saanut tämän veljeltäni. mutta ei, veljeltä sain kirjan perusteella tehdyn elokuvan dvd:n. itse en ole ostanut. isi? enpä ois isin lukumausta uskonut.)
47. Margaret Drabble: The Seven Sisters (tämä oli englantilaisen filologian pääsykoekirja keväällä 2004. ostin ihan kirjakaupasta.)
48. Dan Brown: Angels and Demons (ostin Englannissa asuessani kampuksen Oxfam-hyväntekeväisyyskirpparilta muutamalla kolikolla.)
49. Donna Leon: Through a glass, darkly. (joululahja isiltä. minulle valkeni ihan viime viikolla telkkaria katsoessani, että kirjan nimi on itse asiassa suora lainaus Raamatusta. who knew?)
50. Alex Garland: The Beach. (ostin kesällä 2007 Wienin rautatieasemalta, kun olin ystävän kanssa reilaamassa ja oltiin havaittu, että on muuten aika paljon semmoista luppoaikaa, jota voisi täyttää esim. lukemalla. muistan, että ystävä vähän arasteli englanninkielisen kirjan ostamista, en tiedä mitä siinä lopulta kävi?)
51. Gavin Baddeley: Goth chic (Turun Kirjamessut, kustantajan koju, 5€)
52. Jostein Gaarder: Sofian maailma (tämä oli filosofian oppikirja lukiossa. ajattelin lopettaa luku-urakan kevyesti filosofian historialla, vaikka samallahan tämä on ihan fiktiivinen romsku 14-vuotiaasta Sofia-tytöstä.)

Uutta uutta uusinta uutta

Keksinpä vaihtaa huonekalujen järjestystä osittain. Koko päivän asiaa pohdittuani nousin arseltani klo 21 ja ryhdyin hommiin.

Ennen:


Jälkeen:




Viininpunainen helmalakana vielä puuttuu kuvasta, se on pesussa. Viininpunainen päiväpeittokin olisi kaapissa.

Ja toinen:


Ja valitettavasti toisesta suunnasta ei arkistoista löytynyt kuvaa, jossa näkyisi sängyn ja lipaston entinen paikka. Mutta ne oli samoin kuin nytkin, sänky ikkunan edessä poikittain ja lipasto siinä kiinni. Muuten huone olikin TYHJÄ. Mustat seeprapitsiverhot vaihdoin noihin punaisiin ja nojatuolin ja pikkupöydän kannoin olkkarista. I can has lukunurkka, yes?


En tiä. Illalla ei meinannu tulla uni, oli niin outoa nukkua väärässä kohdassa. Lisäksi tuolla haisi jotenkin pahalta. Mietin, et voisko se olla kissan hiekkalaatikko, kun se on heti makkarin oven ulkopuolella. Mut ei se haju oikein ollu kissanpissa. Sit äkkäsin, et se oli varmaankin se laminaattipesuaine, jolla pesin lattian. Ratkaisin hajuongelman pitämällä nenääni kiinni käsivarressani - olin just ennen nukkumaanmenoa rasvannut ihoni Acon Summer breeze passionfruit & mango oil body lotionilla. Aamulla kun heräsin, haju oli haihtunut. (huoneesta ja iholta)

Kyl mä ihan tykkään nyt tästä uudistuksesta. Jotenkin nyt korostuu se, kuinka pitkänomainen tuo huone on ja kuinka paljon siellä on tyhjää pitkien seinien vierellä. Mut ehkä keksin jotain, millä feikkaan tyhjän tilan tunnun pois. Kissa ainakin on ihan fiiliksissä, se hengaa jatkuvasti makkarissa, makaa joko pyöreällä matolla lattialla tai fiilistelee hereillä mun sängyllä. Ennenkuulumatonta.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Overload

Silloin joskus kun tänne blogiin aloin horista, oli mulla kova hinku muuttaa ja vähentää tätä maallisen omaisuuteni (lue: roinan) määrää. Yksi tavaroiden osa-alue, josta pidin silloin tarkkaa kirjaa ja josta halusin eroon ennen muuttoa, oli kosmetiikka. Silloin laskin muistaakseni, että kosmetiikkapurkkeja oli kylppärin kaapissa noin 80 ja taisin ainakin kolme kertaa raportoida kymmenen tuotteen loppumisesta.

Noh... Sitten tuli ajankohtaiseksi muuttaa, eikä muuton jälkeen ole ollut ihan kauhean kova tarve raportoida mitä vähennysprojektille kuuluu, tai edes ajatella asiaa. Jossain kohtaa taisin kauhistua vaatehuoneen hyllylle kasaantunutta pullomäärää (kylppärissä kun ei ole kaappia tai hyllyjä, joilla kosmetiikkaa varastoida) ja täällä blogissakin mainitsin, että HÄVETTÄÄ; jottain tarttis tehrä.

Tässä päivänä muutamana, kun taas seisoin vaatehuoneen ovella ja kurkottelin jotakin tavaraa joltakin hyllyltä, kun en itse enää mahdu vaatehuoneeseen sisälle (suom. huom. ei siksi että olisin itse lihonut niin paljon, etten mahtuisi ovista, vaan siksi, että vaatehuone on TÄYNNÄ), tuli mieleeni, että kosmetiikkaprojektiakin voisi taas aktiivisesti jatkaa. Laskin kaikki purkkini ja kirjasin ne oikein kynällä paperille. Enkä taaskaan kehtaa kertoa, paljonko sitä oikein on. Koska sitä on paljon. Se vanha 80 pulloa oli vielä aika kohtuullinen määrä.

Muistan, että muuton jälkeen kävin Skanssissa pyörähtämässä, ja ostin Citymarketin, Anttilan ja Kicksin alennuskoreista yhtä sun toista voidetta ja geeliä ja suihketta, koska ne oli niiiiiiiiin halpoja, 1-2e/kpl. Kesäalessa tuli muutenkin napattua matkaan houkuttelevia valikoiman poistotuotteita. Sitten syksyllä tuli työkeikka, jossa tein niin hyvän vaikutuksen pomoon ja työkavereihin, että ensin tuli läksiäislahjaksi 17 kosmetiikkatuotetta ja myöhemmin joululahjaksi myös reilu kymmenen pulloa, purkkia ja putelia. Toki sain joululahjaksi perheeltäkin vähän tuoksulahjapakkauksia vartalovoiteineen ja suihkugeeleineen, niin ja deodorantteineen ja vartalonkuorintoineen. Ai niin, ja uudessa kämpässä on kylpyamme, jota olen rakastanut intohimoisesti vuoden ja 5 kuukautta - yhtä lailla olen rakastanut Lushin, Stendersin ja Body Shopin kylpytuotteita.

Viimeisin täydellinen aivopieru syntyi, kun vanha ystävä alkoi Avonin kosmetiikkakonsulentiksi ja lähetti minulle kuvaston. "Nää on aika kivoja ja halpoja, ilmoita jos tahdot tilata jotain. Toimitan sulle tuotteet sitten ihan henkilökohtaisesti ja nähdään taas!" No olihan ne halpoja ja kivoja joo. Ostin samantien sitten shampoon, hoitoaineen, suihkugeelin, vartalovoiteen ja kasvonaamion. Ei maksanu paljoa.

Olen pöyristynyt. Olen kauhuissani. Tunnen häpeää. Mä olen kuin Rebecca Bloomwood. Mä olen KOSMETIIKKAHOARDERI. Onkohan semmoisille omaa AA-ryhmää? Hei mä olen Jo ja mä olen kosmetiikka-addikti.

Onneksi olen kylpenyt niin paljon, ettei kylpytuotteita ole enää yhtään jäljellä. Kerran kotikotona käydessäni huomasin, että wc:ssä oli nestesaippua loppumassa ja kun äiti toi mut omaan kotiini, kysyin "Ootko ostanut jo uuden nestesaippuan? Ai et, tuosta, puolen litran pönikkä, jonka sain töistä, ole hyvä." Äitienpäivälahjaan sujautin avaamattoman käsivoiteen ja kaverin synttärilahjaan Lumenen vartalovoiteen ja suihkugeelin, jotka olin ostanut vaatehuoneen hyllylle alennusmyynnistä. Viime viikolla sattui jotain käsittämätöntä ja multa loppui vartalovoide, yövoide, kasvokuorinta, karvanpoistovaha ja kosteuspyyhkeet. Ei sillä etteikö varastoista olisi jo löytynyt korvaavia tuotteita, mutta samalla viikolla viisi tavaraa vähemmän. Kyllä tää tästä. Mä olen jo tunnustanut, että mulla on ongelma, joskaan en ongelman laajuutta (heh heh). Ehkä tästä alkaa taas semmoinen projektiraportointisarja "sain taas kymmenen pulloa tyhjäksi".

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Come with me and escape

Tämä kesä on nähtävästi ajautunut normaaliin kesärytmiini: joka viikonloppuna on jotkin kinkerit jossain päin Suomea. Normaalisti kesäviikonloput on buukattu täyteen jo toukokuussa, tänä vuonna tilanne näytti pahalta: ei yksiäkään häitä, ei sukujuhlia tai muitakaan juhlia yksiä valmistujaisia lukuunottamatta, ei juuri mitään muutakaan... Onneksi tilanne kuitenkin normalisoitui ja kesä on vahingossa buukattu täyteen tekemistä!

Suuren kesälomaretkeni jälkeinen viikonloppu oli pyhitetty Ruisrockille. Lauantaiaamun laittauduin kotona ja lähdin keskustaan etkoilemaan ystävän luo niin, että olin pelipaikalla klo 12.00. Oltiin niin fiksuja, että laitettiin ruokaa ja syötiin ennen rokkia, mutta lähinnä tuli nautiskeltua etkojuomia ja hankittua pikkuhumalaa. Kolmelta sännättiin Ruisrock-bussijonoon ja tyrmistyttiin noin 50 metristä jonoa torin laidalla ensimmäisenä seisoneeseen bussiin. Ensimmäisen bussin ohi päätettiin kävellä ihan suoraan ja tsekata, mikä on tilanne muutoin. Se oli ihan fiksu veto, sillä ekan bussin takana odotteli jo 3-4 muuta bussia, joista yhteen päästiin kävelemään suoraan sisään ja meidän jälkeen se sitten lähtikin kohti Ruissaloa. Melkein kävi sääliksi niitä, jotka sokkona jonotti ekaan bussiin. Melkein.

Ruissalossa oli tarkoitus kävellä matka parkista festarialueen portin ulkopuolelle kaikessa rauhassa ja mennä sisään 16.30 kun Stam1na aloittaa. Eipä kyllä luppoaikaa jäänyt lainkaan siihen väliin, kun porttien ulkopuolella moikattiin siellä odottavia tuttuja ja jo oli aika rynnätä Staminaa kuuntelemaan! Stamina oli hirmu energinen ja pikkuhumalassa oli hirmu hyvä fiilis keikalla. Staminasta hipsittiin telttaan näkemään ja kokemaan Apocalyptica, josta sitten suoraan takaisin katsomaan Amorphista. Sen jälkeen oltiinkin jo niin uupuneita, että tungeksittiin anniskelualueelle istumaan kaikessa rauhassa, juotiin oluet ja kuunneltiin Mike Monroen 50-vuotiskeikka sieltäkäsin. Loppuillaksi mentiin katsomaan Nightwishia, josta tosin lähdettiin kesken pois, kun ei enää kiinnostanut ja oli nälkä. Ihan mainio ratkaisu oli sekin, koska vaikka alueelta poistui siinä vaiheessa jo jokunen tuhat muukin ihminen, päästiin jälleen bussiin aika suoriltaan ja oltiin jo keskustassa siinä kohtaa, kun Nightwish lopetti Ruissalossa. Me haettiin aurakebabit ja suunnattiin kotiin nukkumaan.

Sunnuntaina meillä piti olla Suuri Krapulapäivä. Harmillisesti krapulaa ei ollut, kun ei lauantaista seurannutkaan kaatokänniä. Olin sentään nukkunut tosi huonosti, että tiesi jossain olleensa. Meillä oli kaikki hyvät krapulasetit hankittuna kämpille, harmi että ne meni tavallaan vähän hukkaan. Oltaisiin toki voitu viettää rentoilupäivää loikoillen ja mussuttaen, mutta kun mulle iski iltapäivällä yllätysmenkat totesin, että nyt tää lähtee kotiin vaikka olis ollut kuinka hauska viettää rötväpäivää kaverin kanssa. Tulinpa siis kotiin ja vietin loppuillan kotisohvalla hokien "aimummaha, aimummaha".

Seuraavana viikonloppuna suuntasin pikkuroadtripille Lahteen kaverin kanssa. Yhden kaverin valmistujaisjuhlat oli lauantaina ja meidät oli kutsuttu juhlapaikalle jo perjantaina. Automatka sinne oli kiva ja perillä odotti alkumalja ja ruoka. Illemmalla vielä syötiin rapuja <3

Lauantaina herättiin pirteinä ja alkoi juhliin valmistautuminen. Autoin hiukan keittiössä, mutta pääosin vain laitoin kaverin tukkaa, omaa tukkaa, meikkasin, pukeuduin ja jännäsin mitä tuleman pitää. Hyvin meni juhlat ja oli huippuhauskaa! Kun suku oli lähtenyt ja jäljellä enää "nuoriso" suunnattiin Lahden keskustaan jatkoille. Käytiin Torvessa yksillä ja lähdettiin etsimään vielä toista paikkaa, mutta minä en parin kaverin kanssa koskaan sinne asti päässyt, sillä toinen heistä halusi aivan välttämättä ja epätoivoisesti nukkumaan. Taksilla majoitukseen siis ja unta humalaiseen kaaliin.

Sunnuntaina oli paha maku suussa ja pikkuinen huimaus päällä, mutta onneksi siitä selvisin niinkin vähällä kuin syömällä juhlista ylijääneitä herkkuja! Valmistunut kaveri halusi vielä iltapäivällä viedä vanhempansa kiitokseksi ulos syömään ja pääsin mukaan, kun olo oli mitä kaunein. Jossakin Manhattan Steak housessa tms. sain hyvän pihvin bearnaise-kastikkeessa ja valkosipuliperunat kylkeen. Nam ja nam. Ruokailun jälkeen starttasi jälleen roadtrippimme kohti kotia ja kieltämättä kotiin päästyäni oli melko kaikkensa antanut olo. Vielä vanhakin jaksaa, muttei niin hyvin kuin aiemmin...

Juhlahumua seurasi kolme päivää arkea, jolloin tein ihan aikuisten oikeasti töitäkin välillä ja torstaina suuntasin seuraavalle, aikaistetulle viikonloppureissulleni. Tällä kertaa kohteeksi oli valikoitunut Tampere. Kaverin muutettua Helsingistä Tampereelle oli tietenkin päästävä näkemään uusi unelmakoti ja inspiroitumaan hyvästä seurasta ja fiiliksestä. Junani oli perillä hiukan ennen kahtatoista ja suuntasimme ensimmäiseksi syömään gourmet-lounasta Subwayhin. Kalkkunasubi täysjyväleivällä kaikilla vihanneksilla ja mausteilla plus hunajasinapilla toimi kuin pikajunan vessa. Vatsa täynnä oli hyvä suunnata Hämeenkadulle. Käytiin ostamassa kaverin siskontytölle ristiäislahja Stockalta ja äidille synttärilahja Ruohonjuuresta. Siellä lankesin itsekin ostamaan pari pakettia Clipperin teetä itselleni Tampereen tuliaisiksi ja oli myös pakko saada hyvää omena-vadelmaluomulimpparia yksi tölkki :)

Ruohonjuuressa kun oltiin, poikettiin myös vastapäiseen Koskikeskukseen. Siellä rajoittui shoppailut aika hyvin yhteen t-paitaan Gina Tricotista. Sieltä otettiin lähtö Koskipuiston viertä pitkin kohti kaverin uutta upeaa kämppää. Facebookissa olinkin jo nähnyt kuvia, mutta todellisuus oli tietenkin erilainen kuin olin kuvitellut. Ihan hirmu kiva asunto oli ja kivalla alueella. Itsellekin kävisi vastaava noin lähellä keskustaa ;) Juotiin päiväkahvit pihalla ja maisteltiin suklaita, jotka ostettiin kotimatkalla jostain Tampere-kaupasta tms. Käytiin vielä lähikaupassa ostamassa ruokatarpeita, mutta muutoin oltiin "kotosalla", syötiin, juotiin, katseltiin telkkarihömppää ja juteltiin. Meillä oli tammikuun Lapinreissulla niin hyvät keskustelut jo, että hiukan samoilla linjoilla jatkettiin ja pohdittiin mitä vois vielä tehdä elämänlaadun parantamiseksi. Samankaltaisen ihmisen seurassa oli tosi inspiroivaa ja positiivinen elämänasenne tarttuu toiselta aina muhunkin, edes hetkellisesti. Sain paljon ideoita ja ajatuksia siitä, mitä otan heti työn alle ja alan puuhailla. Sain myös säilytyslaatikollisen edellisvuosien Kotivinkkejä, joista luultavasti saa lisää vinkkejä Parempaan Elämään! Nukkumaankin maltettiin vasta puolen yön jälkeen, kun piti fiilistellä.

Perjantaina heräsin ekan kerran klo 4.30 kun aurinko paistoi kasvoille. Tää kesä on ollut jotain ihan muuta kelien suhteen, mutta Tampereella oli superkaunista sekä torstaina että perjantaina. Eikä se aikainen herääminenkään haitannut, kun käänsin kylkeä ja peitin silmäni peitolla. Ihan kivasti sai nukuttua melkein yhdeksään asti. Aamukahvien ja aamupalan jälkeen (tokihan ne kohdallani olivat erilliset tapahtumat) käveltiin Tammelantorille. Kirppiksellä ei ollut oikein mitään kiinnostavaa, mutta ostettiin pari litraa mansikoita, kaveri katsoi kesäkukkatarjontaa ja itse bongasin Tapolan mustamakkarakojun, jonne en tosin mennyt asioimaan. Haju riitti. Kotosalla valmistui lohiriisisalaatti ja jälkkäriksi syötiin ostamiamme mansikoita. Sitten olikin jäljellä enää vierailun jälkien siivoaminen, tavaroiden pakkaaminen ja otettiin auto allemme. Kuin hyvä tuuri, että kaveri oli tulossa pe samaan suuntaan mun kanssa - pääsin siis kyydissä vanhaan kotikuntaani, jonne kaverikin oli menossa. Matkalla tehtiin toki pieni pysähdys, sijaitseehan Ideapark matkan varrella. Kierreltiin kauppoja, kävin Guessissa bongaamassa unelmalaukkuani, pyörähdettiin sisustusliikkeessä, seottiin MiniManissa ja ostettiin samanlaiset blenderit Prisman kesäalesta. Uuteen Parempaan Elämään kuuluu selvästi erilaiset terveelliset smoothiet. Kirjakaupasta ostin vielä vähän taidetta, joka tarvitsee kyllä vielä kehykset ympärilleen ennen seinälle pääsyä ja blogiesittelyä.

Kotimatkalla kuunneltiin Adam Lambertin ekaa levyä, aurinko paistoi ihan kympillä ja perillä vanhassa kotikunnassa käytiin kaverin vanhalla kesätyöpaikalla jätskikiskalla syömässä pallot. Sain oman marjaisan keksimuruni nimpparilahjaksi ^^, Olin vanhemmillani yötä, lepyttelin kesälomailevaa kisuani ja lauantaina tultiin porukalla Turkuun. Kisu palasi kaupunkilaiseksi ja perheen kesken syötiin luonani herkkulounasta nimpparipäivän merkeissä. Sain oikein ruusukimpunkin!

Tämänmoinen pikakertaus siis menneistä viikonlopuista. Tulossa ovat vielä osiot:
- mökkeilyä kaveriporukalla Naantalin Luonnonmaalla
- kaverin Suuri Synttäriviikonloppu (ainakin toivon että ko. henkilö juhlistaa synttäreitään näyttävästi!)
- kaverin "miehelläni on polttarit ja tarvitsen paikan jonne evakuoitua niiden tieltä"-viikonloppu
- Hassu Hattu -bileet @ my place

Stay tuned!

Lopuksi vielä tasapainottavaa kuvamatskua, kun tekstiä on niin paljon.
I <3 my blender, ollos hyvä:
 Kourallinen basilikaa, 5 mansikkaa, puolikas pieni banaani, 2 rkl ananasmurskaa.

 Valmis smoothie ja nimppariruusut.

Ja finishing touch pitkää blogikirjoitelmarupeamaa varten: Virgin Pina Colada, eli drinksu ilman viinaa. Oikein kookoksesta. Pillillä. Melko namia :) :) :)

torstai 5. heinäkuuta 2012

Kesäretkellä

Kesäretki sai alkunsa, kun sain tossa eilen päähäni, että täytyy hoitaa vähän pankkihommia. Netissähän ne hommat nykyään hoituu suurilta osin, mutta on muutama juttu, joita varten tarvii mennä pankkiin henkilökohtaisesti ja mun tilipä sattuu olemaan maalaispankissa, jolla on yksi konttori.

Koska en omista autoa eikä kukaan tuttu ollut nyt menossa siihen suuntaan, että kyydissä pääsisi, oli suunniteltava ihan ihkaoikea Kesäretki Linja-autolla. Matkahuollon sivuilta selvisi, että ensimmäinen linja-auto kohteeseen lähtee tänään klo 12.30, joten järjestin itseni pysäkin paikkeille norkoilemaan hyvissä ajoin ja ostinpa viereisestä kiskasta vanilja-suklaapehmiksenkin aamupalaksi... vai ehkä lounaaksi?

Linja-automatka maksoi 11,40. Siis herrajjesta, että meinas silmät tippua päästä kun pääsin penkkiin istumaan ja katsoin paikallisliikenteen kertalippua, jossa komeili lukema 11,40. Vaikka bensan hinta on pilvissä, omalla autolla kyseinen matka olis ehkä korkeintaan puolet tuosta. Huh ja pöh.

Matkalla oli hyvää aikaa katella ohi vilistäviä maalaismaisemia, kyllä Varsinais-Suomi vaan on kaunis näin kesällä. Bussin ilmastointi pelas ja kanssamatkustajat puheli hassuja, väkisinkin kuuli vaikkei olisi kuunnellut :) Oli herttaista, miten vanhemmat harmaahapsiset linjabiilin käyttäjät eivät painaneet stop-nappia oman pysäkin lähentyessä, vaan kaikki järjestään hiipivät liikkuvassa autossa kuskin luo ja sanoivat jäävänsä kohta. Osa ei edes jäänyt pysäkillä, vaan pyysi pysäyttämään oman tienhaaransa kohdalla tai muussa sopivassa kohdassa. Se on maaseudun tapa! <3

Perillä kotiseudulla pääsin sitten ekaa kertaa asioimaan uuteen pankkirakennukseen. Ei kyllä yhtään sovi sellainen järkälemäinen moderni rakennus sinne meidän raitille. Aika yliampuvaa mun mielestä :)

Olipa kotiseuduilla käynyt sellainenkin juttu, että entinen esimieheni oli siirtynyt naapurikunnasta entiseen kotikuntaani vastaaviin hommiin ja kun tiesin asiasta, ajattelin mennä pankkireissun jälkeen kurkkaamaan olisko hän tavattavissa. Entisen työkaverin tytär on nykyään entisen esimieheni alaisena ja tunsi mut - oli helppo kysyä, että anteeks, olisko pomo paikalla mahdollisesti? Kahvihuoneestahan se sitten löytyi ja sain lämpimän vastaanoton ja kutsun istua alas kahville. Oikein viineriäkin haettiin tarjolle, kun "ei sitä nyt pelkkää kahvia tarjota". Oli hirmu mukavaa nähdä parin vuoden tauon jälkeen ja vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Tykkäsin pomostani aina ja mulla on aina ollut sellainen olo, että tunne oli molemminpuolinen. Helposti vierähti puoli tuntia, kun muisteltiin vanhoja ja laskettiin, kauanko ehdittiin työskennellä yhdessä. Annoin ihan suoraan palautetta, että vanha työpaikkani oli kyllä hyvä ja tykkäsin kovasti ja lähtiessäni sain minäkin mieltälämmittävät kehut, kun entinen pomo sanoi "Kuule, mä olen vähän kaivannut sua". <3

Kävelin sitten hyvillä mielin kylänraitin poikki ja saavuin vanhempieni luo kotikotiin. Kesälomaileva kissani ei näyttänyt viiksikarvaansakaan mulle koko aikana kun olin - hän oli syvästi loukkaantunut hylkäyksestä, vaikka hänellä on maailman parhaat oltavat "mummolassa". Olkoon, ajattelin. Isillä oli taas paljon hyviä neuvoja tyttärelleen ja äiti hosui ruokaa, vaikka maha oli täynnä viineriä.

Hetken ehdin istua kotosalla, kun tuli kutsu naapuriin katsomaan kissanpentuja. Ihan pikkiriikkisiä eivät enää olleet, mutta kahdeksanviikkoisia kyllä. Ai että <3 Yksi nukkui sängyssä ja kaksi keittiön pöydällä kun mentiin. Vaaleat sisarukset virkistyivät heti ja tahtoivat tehdä tuttavuutta ihmisten kanssa - toinen alkoi kehrätä moottorisahan lailla, kun pääsi ihmiskontaktiin. Pienin kisu, ruskearaidallinen ressukka pelkäsi ja meni keittiön verhojen taa piiloon. Nappasin kaverin sieltä, mutta luottamusta ei saavutettu niin vaan. Vasta kun kupissa oli uutta ruokaa ja raikasta vettä, ja niitä oli saatu napostella rauhassa, uskallettiin olla ihan rennosti. Tyytyväisinä päivänokosten ja ruokailun jälkeen yksi kisuista siirtyi olkkarin ikkunalle pesuhommiin, kun kaksi kaveria ryhtyi painihommiin. Niin söpöä, että meinasi taju lähteä. Aikamoinen pentukuume nousee, kun tuommoisia söpöläisiä näkee. Kauan ei ehditty olla, kun piti taas lähteä.

Pääsin näkemään myös ihan oikean hoarderikodin, sellaisen kuin Nelosen Himohamstraajat-ohjelmassa. Oli aika järisyttävä näky, kun kaikki seinänvierustat oli pinottu täyteen sekalaista tavaraa, huoneista toisiin kulki pieni käytävä ja muuten kaikkialla oli tavaraa, huonekaluja ei näkynyt röykkiöiden alta ja likaisia vaatteita/tekstiilejä oli kaikkialla. Lattiaa ei näkynyt paperien, lehtien, roskien jne. alta. Huh huh. Aion udella äidiltä päivityksiä tilanteeseen, jos äiti pääsee ko. paikkaan uudelleen kylään lähitulevaisuudessa. Aika surullista.

Kotikotona ehdin olla sen verran, että söin jo aiemmin tuputettua savukirjolohipihviä, salaattia ja iskän mulle jälkkäriksi säästämiä mansikoita. Sitten suunnattiin auton nokka Saloon.

Käytiin kiertämässä kirppismyyjien kojuja, joissa tuntui lähinnä olevan taidelasia ja Arabiaa sun muuta kallista ja "turhaa". Äiti osti mun syntymävuoden muistotaulun, kun se puuttui kokoelmasta. Veljen syntymävuoden muistotaulu on ollut kotikotona jo vuosia, että oli jo aikakin ;) Torilla oli niin kuuma ja tungos, ettei siellä tuntikausia jaksanut kiertää. Käytiin vaniljapehmiksellä ja kierrettiin kaikki kojut kertaalleen läpi. Melkein ostin mustan ruusukuvioisen huivin, mutta tulin järkiini - en välttämättä tarvitse ja se oli hiukan nafti kaulan ympäri kahdesti kiedottavaksi, niin kuin mulla on huiveja tapana käyttää.

Torilta suunnattiin vielä ostoskeskukseen, ostettiin iskälle kesäpaita ja toimitettiin pari muuta asiaa. Sitten oli mun aika kiittää ja halata hyvästiksi, kipitin nimittäin rautatieasemalle ja palasin kotiin kotoisasti junaillen! Juna oli täynnä, mutta kulki tasaisen varmasti ja nopeasti, ilmastointi toimi ja lippu oli pikkusen rapiat 10 euroa. Siihen aikaan illasta vakiovuoroja kotikotoa ei olisi enää mennytkään, ja pikavuorolla valtatien varresta olisi lipulla ollut hintaa 15 euroa, joten olen ihan tyytyväinen, että hyppäsin Salossa junaan. Illaksi kotiin!

Kertakaikkiaan hyvä kesäpäivä maaseutu- ja kotiseuturetkeilyn merkeissä. Junan ikkunasta peltoja ja aurinkoa katsellessa oli taas niin hyvä mieli ja semmoinen kesäseikkailun tunne rinnassa <3

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Lista asioista

Jotenkin blogin parissa on ollut hiljaiseloa, kun on kesä ja nähkääs niin kuin muka jotain elämää.

- kävin katsomassa Prometheuksen
- kaverilla oli kylässä jenkkikavereita, joita kävin treffaamassa muutaman kerran eri tilanteissa
- pidin Sunnuntai-Forten kesäkaudenavajaisetkot, jonne leivoin Chocolate Blackout Caken, Baileys-juustokakun ja sitruunakakun
- kävin SuFossa ja kävelin aamuyön valoisina tunteina 5km kotiin
- kävin pelaamassa lasersotaa
- kävin Mötley crüe rokkikonsertissa (rapsa alempana)
- pidin matkasuunnittelusession, kävin kaverin synttäreillä ja Paimiossa grillaamassa ja ehdin vuorokauden aikana olla kotona 8 tuntia, lähinnä yöaikaan
- kävin kampaajalla walk in, walk out -tyyppisesti ja leikkautin otsatukan hetken mielijohteesta
- vietin juhannusta Satavassa hyvällä porukalla, ruoka ja juoma oli valtavan hyvää <3
- matkustin Puolaan, rakastuin ja olin onnellinen (rapsa alempana)
- palasin Puolasta klo 18, klo 19.25 olin kaverin valmistujaiskekkereissä hikisenä mutta onnellisena
- sain kummityttöni perheineen vierailulle, ja kävin Keskiaikamarkkinoilla, kahvilassa synttärikakulla ja Seikkailupuistossa
- kävin katsomassa Snow white and the Huntsmanin
- olen yllätyksekseni siivonnut paljon (kun on käynyt niin paljon kyläilijöitä ja on ollut reissuja, joista on kiva tulla siistiin kotiin)

Mitä en ole juurikaan tehnyt:
- töitä
- etsinyt piilotyöpaikkoja (ainoastaan niitä näkyviä olen hakenut)
- käynyt lenkillä
- syönyt terveellisesti

Sådant är livet. Such is life, and it's getting sucher and sucher.

Gdansk

No nythän kävi niin, että kaksi viikkoa ennen h-hetkeä sain puhelun tädiltäni. "Ollaan toisen tätisi ja äitisi kanssa puhuttu, että jos vaikka Gdanskiin. Tule mukaan. Saat vapaat kädet. Juhannuksen jälkeinen viikko. Varaa lennot ja hotelli." Niinpä minä sitten vapain käsin varasin neljä lentoa Tku-Gdansk-Tku juhannuksen jälkeiselle viikolle sekä Novotel Gdansk Centrum hotellista kaksi kahden hengen huonetta käyttöömme. Halpalentoyhtiöiden kulta-aikaan lennot tekivät yhteensä juuri alle 600 euroa kaikkine veroineen, check in-, luottokorttivaraus- ja matkalaukkumaksuineen. Hotellimajoitus, neljä yötä kolmen tähden hotellissa aamiaisineen teki inan päälle 600 euroa. Yhden hengen hinnaksi muodostui siten 307 euroa.

Turun kamalasta varastohallia muistuttavasti kakkosterminaalista lähdimme matkalle maanantaina. Lentoja varatessa huomasin kyllä, että saatavilla oli jonkinlaisia xtra-leg space istumapaikkoja lisämaksua vastaan, mutta nuukuuksissani tietenkin sivuutin ne. Koneessa ymmärsin sitten, miksi ko. paikkoja oli myynnissä: minun 182 cm pitkä varteni kun ei mahdu tavalliselle istumapaikalle ihan normaalisti istumaan, edessä oleva penkkirivi on niin lähellä, että jaloille ei kertakaikkiaan ole tilaa. Onneksi viereeni ei tullut ketään istumaan, joten hieman reilun tunnin lentomatka sujui vinottain istuen, jalat vierustoverin jalkatilassa...

Gdanskin päässä homma lentokentällä sujui nopesti ja vaivattomasti. Saimme matkalaukun alle vartin odottelun jälkeen ja suuntasimme taksitolpalle. Toinen tätini mutisi jotain halvoista bussilipuista ja bussista keskustaan, mutta jyräsin loistavilla retorisilla taidoillani ja sain kaikki vakuutettua, että helpointa on hypätä taksiin, joka vie meidät suoraan hotellin ovelle. Näin myös tapahtui ja onneksi tapahtuikin - havaitsimme, että taksit Puolassa ovat naurettavan halpoja, tämäkin matkamme lentokentältä hotelliin maksoi 53 zlotya, noin 13 euroa. Nopeasti, vaivattomasti ja helposti ja tosiaan nuppia kohden maksu oli siis kolmen euron luokkaa.

Kirjauduimme hotelliin, joka ylitti kaikki odotukseni. En tiennyt mitä odottaa kolmen tähden hotellilta, mutta Novotelille antaisin tähtiä enemmänkin. Kaikki oli puhdasta, siistiä ja modernia. Henkilökunta oli ystävällistä, palvelualtista ja kielitaitoista. Aulassa päivysti kokoajan turvamies, joka huolehti hotellin turvallisuudesta. Huone oli myös puhdas ja siisti, sisustus moderni ja kylpyhuone vastaremontoidun näköinen ja hyväntuoksuinen. Ilmastointi toimi ja öisin oli hiljaista. Huoneen varusteluun kuului kahden queen size bedin lisäksi tv, kirjoituspöytä tuoleineen ja kirjepapereineen, iso kaapisto, tallelokero, pieni jääkaappi, vedenkeitin ja kahvin- sekä teenkeittovälineet sekä kylppärissä minikokoiset pesuaineet, ihanan paksut ja pehmeät pyyhesetit sekä hiustenkuivain. Äiti repi kaapistosta itselleen heti ylimääräisen tyynyn sänkyyn, itse jouduin tyytymään yhteen...;)

Ensimmäisenä iltana kysyin vastaanotosta karttaa ja reittiohjeita keskustaan. Gdanskin keskusta on samalla vanhan kaupungin keskusta ja meidän hotellistamme hotellin puutarhan kautta oli vanhaan kaupunkiin matkaa 3 minuuttia. Kyllä. 3 minuuttia. Ylitimme sillalla yhden vanhaa kaupunkia reunustavan veden (joki? kanava? kanaali? mikä?) ja Green Gatesta vanhaan kaupunkiin käveltyämme oli näkymä tämä:




Tällä hetkellä minut valtasi sanoinkuvaamaton onni ja tajusin olevani taas matkalla, tekemässä sitä, mitä rakastan tässä maailmassa eniten - oi onnea.
Kävelimme kävelykadun päästä päähän ja haistelimme tunnelmaa, sitten annoimme mukavan kohteliaan nuorenmiehen sisäänheittää meidät perinteiseen puolalaiseen ravintolaan. Nälkä oli niin kova, että kuvaa en annoksesta tajunnut ottaa, mutta hyvää se oli. Schnitzel, lohkoperunoita, kaalihöystöä ja tuoppi olutta kuului illan ateriaan.

Seuraava päivä oli shoppailupäivä. Suhasimme taksilla ostosalueen suurimpaan kauppakeskukseen Galeria Baltyckaan ja ainakin minä hullaannuin Puolan halpaan hintatasoon, jota entisestään alensivat käynnissä olleet kesäalennusmyynnit. Sanomattakin on selvää, että muutamiin ostoksiin tuli sorruttua, mutta kivaahan se on, että on jotain matkamuistoja tästäkin reissusta. Mötley Crüe keikkamatkalla Helsingissä sovitin Kenkämarskissa mustia Converseja, jotka jäivät ostamatta, kun maksoivat 86 euroa. Galeria Baltyckan Soul-kaupassapa maksoivat samat kengät 57 euroa. Hah. Ostin! Liikkeen käsittämättömän hyvännäköiset miesmyyjät saivat minut puolihysteeriseen olotilaan, mutta jotenkin selvisin ostotapahtumasta kunnialla. Ihana, kaunissilmäinen tatuointijannu tutki luottokorttiani tarkkaan ja sitten varovasti kysyi "Finland?" <3 Meno seurueessani oli muutenkin melko puolihysteeristä koko loman ajan, nauroimme joka päivä niin että lopulta itkimme ja juttujen levottomuudella ei välillä ollut mitään rajaa.

Loman muina kokonaisina päivinä kiertelimme vanhassa kaupungissa, kävimme Pyhän Marian kirkossa, vanhan kaupungin kauppahallissa ja Madison-ostoskeskuksessa, poikkesimme päiväkahville/leivokselle/pehmikselle/terassille ja iltaisin kävimme aina eri paikassa illallisella. Ruoka, kuten juomakin, oli hyvää ja halpaa.

Lomasta jäi hyvä mieli, Gdanskista hyvä kuva ja voin suositella kohdetta kaikille kiinnostuneille. Loppuun vielä kuvamatskua:
















Mötley Crüe

Palaanpa vielä hetkiseksi kesäkuun alkupuolen tunnelmiin, jolloin sain käyttää synttärilahjaksi saamani Mötley crüen keikkalipun.

Oli hirmukivaa päästä jälleen käymään Helsingissä ja kesäinen lämmin ja aurinkoinen sää oli ihana seuralainen tällä reissulla. Helsingissä on vaan sitä jotain, kun harvoin käy.

Aiempina vuosina tuli käytyä Tuska-festareilla joka kesä ja Kaisaniemen puisto näissä keikkatunnelmissa tuntui jälleen jotenkin kotoisalta. Majoituksemme oli keskustassa Omenahotellissa, joten auton parkkitaloon jättämisen, pizzalounaalla käymisen ja huoneen saamisen jälkeen oli nopeaa kipittää Kaisaniemeen, jossa ensimmäinen lämppäri Crashdiet aloitti viiden aikoihin. En jotenkin tykännyt ko. vetäisystä yhtään enkä saanut biiseihin mitään otetta - kuulosti halvalta ja huonolta Mötikkä-kopiolta, jonka jokainen biisi kuulostaa samalta. Pah. Ainoan huvin tällä keikalla sai laulajan siniseksi värjätystä irokeesikampauksesta ja ihmeellisestä epäonnistuneesta stuntista, jossa laulaja sytytti kahden (hiuslakkapullolta näyttäneen) pullon suihkun palamaan ja osoitti sitten palavan suihkun kohti nahkahousujensa sivusaumoja. Saumat olivat jotain matskua, jotka leimahtivat palamaan ja tarkoitus oli, että nahkahousut näin irtoavat hänen päältään hujauksessa. Temppu kuitenkin epäonnistui, ja toinen lahje ei irronnutkaan kokonaan. Tyyppi siis esitti osan viimeisestä (?) biisistä nahkahousut toisen säären ympärillä roikkuen, muuten pelkissä alushousuissa. Jossain kohti tyyppi kokosi itsensä, poltti loputkin saumat kaiketi ihan sytkärillä, että sai housut yltään ja loppuesiintyminen näytti sen verran raivokkaalta, että taisi jannua hiukan vituttaa.

Tätä esiintymistä seurasi pian toinen lämppäri, Hardcore Superstars. Tämän keikan aikana ei sattunut mitään yhtä huvittavaa, mutta itse musiikki oli mainiota - huomasin tykkääväni suuresta osasta biisejä ja rokkipoliisin jalka naputti maata rytmissä, mikä on aina hyvä merkki. Positiivinen yllätys!

Illan pääakti antoikin sitten odottaa itseään. Muistaakseni alkutiedon mukaan keikka alkaisi klo 20, mutta pitäisihän se jo pettymättä tiedostaa, että pääesiintyjä ei KOSKAAN aloita siihen aikaan, kun on sanottu. Jengi oli pakkautunut alueelle kuin sillit suolaan ja odottaessa huuma ja huuto vaan yltyy - sitähän ne bändit juuri haluavat. Niinpä kun keikka alkoi puolisen tuntia myöhässä, oli jengi jo ihan valmiina repimään pelihousunsa. Ja se kannatti. Tykkäsin keikasta aivan hirmuisesti! Käsittämätöntä miten Mötikän sedät 30 vuotta aloittamisen jälkeen ja huumehuuruisten vuosikymmenten jälkeen edelleen jaksaa vetää niin energialla ja innolla - toki kiertue oli startannut vasta Moskovasta ja Helsinki oli toinen esiintymispaikka. Kuukautta myöhemmin olisi saattanut olla erilainen tilanne. Hittiputki oli kuitenkin mitä mainioin, jampat iloisia ja energisiä, esiintyminen oli hyväntuulista ja show rakennettu mainiosti. En keksi pahaa sanaa sanottavaksi.

Settilista oli seuraava:
1. Wild Side
2. Live Wire
3. Too Fast for Love
4. Saints of Los Angeles
5. Shout at the Devil
6. Don´t Go Away Mad (Just Go Away)
7. Same Ol´ Situation (S.O.S.)
8. Looks That Kill
9. Piece of Your Action
10. Primal Scream
11. Smokin´ in the Boys Room
12. Tommy Leen rumpusoolo
13. Dr. Feelgood
14. Girls, Girls, Girls
15. Home Sweet Home
16. Kickstart My Heart

Yö Omenahotellissa oli kuuma ja hikinen, lähes subtrooppinen ja unta sai ehkä pari tuntia niiden miljoonan heräämisen välissä. Seuraavana päivänä oli vielä aikaa hengata keskustassa, joten käytiin moikkaamassa siellä asuvaa kaveria ja törmäsinpä kadunkulmassa sattumalta toiseenkin vanhaan kaveriin, jonka kanssa pikamoikattiin. Kotimatkalla olo oli hyvinkin väsynyt ja ällölimainen (myös sanoja mällitetty ja ääsreipattu käytettiin kuvailussa), mutta voi ah, kyllä kunnon rokkikonsertti aina silloin tällöin tekee eetvarttia.