Lomasta

Viime viikonloppuna kävin minibreikillä Helsingissä (ja piipahdinpa myös Espoossa). Oli niin hirmu hyvä reissu, että on vaikeaa sitä sanoin kuvata. Joskus vaan tarvitsee pienen irtaantumisen arkirutiineista ja mulle tämä viikonloppu teki kyllä hyvää.

Perjantaina lähdin matkaan junalla ja saavuin Helsinkiin klo 14. Olin sopinut tapaavani asemalla ystäväni, jota en ollut nähnyt kaiketi 4 vuoteen! Joskus muinaisina 90-luvun vuosina kirjoiteltiin monikymmensivuisia kirjeitä toisillemme vähintään kerran viikossa ja siihen aikaan kukaan ei tuntenut mua paremmin kuin kyseinen ystävä. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä vähemmän nähtävästi pidetään yhteyttä... Nyt kun nähtiin kävi klassinen "jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin", ihan kuin edellisestä tapaamisesta olisi 4 päivää eikä 4 vuotta. Käytiin heittämässä mun tavarat Kaisaniemen Cumulukseen, joka onkin sopivasti parinsadan metrin päässä asemalta, ja lähdettiin siitä sitten pyörimään keskustan ostoskeskuksiin ja kaduille. Käytiin syömässä Santa Fe:ssä ja otin jambalayaa, sen_moista ruokaa en ennen ollut koskaan kokeillutkaan. Hyvää oli! Jälkikäteen käväistiin vielä "kahvilla" Ciao cafessa, eli toinen otti hedelmäsmoothien ja toinen jätskiä... Ei ollut sen kummempaa ajatusta elämästä, kuin että oleskeltiin vain yhdessä ja höpistiin joutavia. Vaikka kaupoissa vinhaan pyörittiinkin, en lopulta ostanut kuin Alepasta iltapalaa hotellihuoneeseen :D Illansuussa mentiinkin lopuksi vielä lepuuttamaan jalkoja hotellille ja sitten kaverin pitikin lähteä noutamaan kumppaniaan ja suunnata kotiin, oli lauantaina aamusta töitä.

Minä jäin hotellihuoneeseeni ihmettelemään ja fiilistelemään. Mielessä kävi lähteä vastapäisen Finnkinon myöhäisnäytökseen tai ihan vähän matkan päähän prkl-klubille, mutta lopulta laiskotus ja väsymys veivät voiton. Hotellihuone oli niin kovin mukava <3 Kylppäri oli moderni, joskin pieni. Sänky mukavan kova ja huone hiljainen ja hyvin ilmastoitu. Telkkarikin oli seinässä. Katselin siinä hetken jotakin brittikomediaa, kävin kuumassa suihkussa, pujahdin lakanoiden väliin ja napostelin iltapalaa samalla telkkaria katsoen. Väsytti joskus iltakymmeneltä jo niin paljon, ettei paljon ole muistikuvia mihin aikaan tv sammui ja minä sen mukana.

7.50 soi herätyskello ja pikaisen aamuvessan ja pukeutumisen jälkeen suunnistin aamiaiselle. Valtavassa (eli helposti yli parisataapaikkaisessa) aamiaissalissa ei ollut lisäkseni kuin ehkä 6 asiakasta, eikä lainkaan henkilökuntaa. Sain siis helposti ikkunapaikan, jossa nautin herkkusämpyläni, munakokkelini ja tuotemehuni. Ulkona oli sateisen harmaata, Kaisaniemenkatu lähes autio ja aika tuntui pysähtyneen. Vaikka olen ihan älytön suursyömäri, jätin tällä kertaa santsikierroksen väliin ja hain vaan kahviautomaatilta mukaani take away-kahvin, jonka Cumulus halusi lahjoittaa. Sitten hinasin itseni hissillä takaisin ylimpään kerrokseen, jossa huoneeni oli, ja kahvikuppi vieressäni kaikessa rauhassa meikkasin, kiharsin hiukseni, pukeuduin lauantain asuun ja pakkasin tavarani.

Olin asettanut itselleni aikarajan, että klo 10 pitää luovuttaa huone ja lähteä liikkeelle, olinhan luvannut matkustaa Espooseen klo 11 lähijunalla. Hotellilta lähdön ja junamatkan välisenä tuntina ehdin ostaa lipun lähijunaan (ja selvittää, mitkä junat ensinnäkään pysähtyvät Leppävaarassa), käydä Alepassa palauttamassa pari limupulloa/-tölkkiä (ja siellä sain taas yhden itselleni tyypillisen seuralaisen, joka halusi tietää "Hello, what's your name, where are you from") ja pyörähtää heräteostoksilla Lushissa (josta ostin Twilight-kylpypallon, kirsikkakylpysulaa ja Bubblegum-huulikuorintaa.)

Leppävaarassa minua oli vastassa kummityttöni pienellä punaisella polkupyörällään ja äitinsä. Olin käynyt siellä viimeksi viime kesäkuussa (?), joten aikaa oli päässyt vierähtämään ja pikkutypy oli taas kasvanut hurjasti. 4-vuotiaan innolla hän höpöttikin nonstoppina sekä suomeksi että englanniksi ja välillä oli vaikeaa pysyä kärryillä, mitä tapahtuu :) Matkalla heille vaihdeltiin ystävän kanssa mitä pikaisimmat kuulumiset ja jossain kohtaa ystävä kallis sitten tokaisikin "Niin, mulla on kuukauden päästä kesäloma ja sitten meille tuleekin elokuussa vauva". Siis MITÄH!?! Asiasta ei oltu hiiskuttu mulle sanaakaan ennakkoon ja asemalla vastassakin oltiin sellaisessa ulkoilutakissa, että vatsan kumpua ei kyllä huomannut lainkaan! Hienoja uutisia olivat kyllä. Pikkuneiti tuntui olevan tulevasta isosiskoudesta mielissään myöskin.

Päivä kului suurilta osin kummitytön kanssa piirtäessä, Nalle Puh-Kimbleä pelatessa ja viemiäni synttärilahjoja ihmetellessä. Mainio muksu kyllä, jossain vaiheessa tahtoi syliin ja silitteli tukkaani :) Viideltä oli määrä jälleen junailla kohti Helsinkiä, mutta lupasin käydä kylässä taas toiste ja hekin ovat toki tervetulleita luokseni.

Helsingissä tapasin jälleen asemalla seuraavan ystävän, jonka kanssa vietinkin sitten loppulomani :) Nälkä alkoi taas jo vaivata, joten suuntasimme suoraan Amarilloon. Siellä oli jo niin täyttä, että pöytää sai kuulemma odottaa 45minuuttia. Käytiin ostamassa odottelusidukat tiskiltä ja istuttiin baarin puolelle vaihtamaan kuulumisia. Varsin mukavaa oli, ja aloin olla päivän tapahtumien jäljiltä jo taas melko väsynyt. Siinä höpistessä aika kului vikkelään ja pian jo tarjoilija tulikin hakemaan meidät vapautuneeseen pöytäämme, ei kyllä tuntunut kolmelta vartilta se aika. Vedettiinkin sitten pitkän kaavan kautta, pääruuaksi otin kanabolillon (eli leipää, jossa on päällä kasviksia ja kanaa) ja jälkkäriäkin piti saada. Tilasin jonkin herkullisen kuuloisen jätskiannoksen ja se osoittautui lautaselliseksi jätskipalloja, kermavaahtoa, vaahtokarkkeja ja suklaakastiketta sekä keksimuruja...

Kaikkea en jaksanut syödä ja oli aika väsynyt ja pallomainen olo. Kello oli jo kahdeksan, kun vasta ulkoistimme itsemme Amarillosta. Ulkona satoi jotain märkää hyhmää ja tuuli. Ei mikään varsinainen terassikeli siis. Päätettiin lähteä ystävän luo rentoutumaan loppuillaksi ja pienen metroilun ja busseilun (ja räntäsateessa kävelyn) jälkeen oltiin kotona :) Kämppis oli jossain omissa riennoissaan, joten oltiin kaksin, höpistiin tuoreimmat käsityökuulumiset, hiottiin sunnuntain suunnitelmaa ja haukoteltiin kilpaa. Nukkumaanmeno koitti jälleen yllättävän aikaisin, kun ei kumpikaan enää vaan jaksanut :D Pimeässä huoneessa pää tyynyssä ei uni kuitenkaan tullut välittömästi ja ehdin kelailla hiukan päässäni, mitä kivaa viikonloppu jo piti sisällään. Oli kiva huomata, kuinka onnellinen sillä hetkellä olin.

Sunnuntaiaamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Se oli suuri ilonaihe, sillä siihen asti ilma oli ollut kylmä, harmaa ja sateinen. "Annan iloisessa keittiössä" sai herkkuaamiaista ja ikkunasta näkyi, kuinka orava juoksenteli touhukkaana pihan puissa. Ei voinut tulla kuin hyvä päivä! Suunnitelma oli se, että ajamme Itäkeskukseen kello kahdeksitoista, kun liikkeet aukeavat. Menen suoraan Tiger-nimiseen liikkeeseen, johon tutustuin Tanskassa ja joka nyt löytyy myös Suomesta! Huikeaa! Ystävä kipittää sillä aikaa Andiamoon hakemaan kengät, joita oli lauantaina katsonut keskustassa, mutta joista ei ollut kokoja. Suunnitelma oli muuten hyvä ja vedenpitävä, mutta kahdeksitoista Itikseen selvittyämme havaitsimme, ettei koko Tiger ole auki sunnuntaisin... Mentiin siis molemmat Andiamoon ja sieltähän ne unelmakegät löytyivätkin. Kassalla eteen tuli seuraava pulma, kun korttilukupääte ei toiminut. Mulla oli käteistä kenkien hinnan verran, joten lainasin rahat, kengät vaihtoivat omistajaa, kipitimme kohti bussilaitureita ja matkalla sain ottomaatilta rahani takaisin :)

Seuraavana vuorossa oli bussimatkailu Valtterin kirppikselle. En ollut siellä aiemmin käynyt, mutta tokihan se oli ennestään tuttu, teeveestäkin kuuluisa ja monien kavereiden hehkuttama. Ihmisiä oli siellä kuin pipoa, voi hyvänen aika. Kiva toki, että oli sitten myös paljon myyjiä paikalla. Jos olisi päässyt lähemmäs tiettyjä pöytiä tonkimaan, olisi varmasti tehnyt hyviä löytöjä ja saalis olisi ollut suurempi, mutta tungoksesta johtuen keskityin tonkimisen sijaan "keeping my zen". Lopulta ostin pinkin ja petroolinsinisen virkatun kukkarintarossin itselleni ja äidille tuliaisiksi sekä yhdestä pöydästä vetoketjun ompeluksiini. Vähän kyllä hävettävän kehno saalis noin hypetetyltä kirppikseltä, mutta nyt kävi näin!

Valtterista jatkoimme ratikalla ydinkeskustaan ja oli aika etsiä lounaspaikka. Kaivopihalla piti olla kiinalainen ravintola, jonne aiottiin buffetlounaalle, vaan kuinkas kävi. Eipä sitä paikkaa löytynyt. Ystävä ehdotti korvaavaksi paikaksi Iguanaa, joten jatkoimme matkaa. Kolmen sepän patsaalta kuului kiehtovaa livemusiikkia, jota hetkeksi jäimme kuuntelemaan. Katusoittaja siellä soitteli, ja hyvältä kuulosti. Päätettiin tulla takaisin lounaan jälkeen.

Siellä missä Iguanan piti olla, ei ollut Iguanaa. Ihmeellisen huono tuuri oli ollut noiden lounaspaikkojen suhteen, mutta sitten bongasimme italialaisen Ristorante il Sicilianon. Tilaa näytti olevan joten paukahdimme sisään. Henkilökunta oli näköjään italialaista ja tunnelma kuin oikeasti olisi Italiassa. Pitkän kaavan kauttahan se taas oli vedettävä. Pääruuaksi tagliatellea poro-nauta-metsäsieni-kermakastikkeessa ja juomaksi hyvä valkoviini. Jälkiruuaksi otin espressolla maustetun jäätelöannoksen. Voi luoja, että oli hyvää ruokaa ja vatsa nauroi tyytyväisenä. Ei tullut liian ähky olo, vaikka kylläinen olinkin ja oli vaan niin hyvä mieli, että teki mieli halata kaikkia. Lounaan jälkeen suunta takaisin Kolmen sepän patsaalle, jossa katusoittaja Giovanni Bassano edelleen lauleli ja soitteli kuin enkeli. Aurinko paistoi, oli lämmin, vatsa täynnä ja musiikki oli hyvää. Voi onni! Varmaan lähemmäs tunti ehdittiin kuunnella, ennen kuin kaveri halusi pitää tauon soitostaan ja ihmiset hajaantuivat. Annoin miehelle kaikki kolikot kukkarostani, harmi ettei ollut kuin 80 senttiä! Paljon paskemmastakin musiikista olen maksanut paljon enemmän.

Katusoitannan luota jatkettiin jälleen Lushiin sillä halusin näyttää sen ystävälle ja vaikka monenmonia purnukoita olisin tahtonut kotiuttaa, ei kuitenkaan tullut ostettua enempää Lush-kotiinviemisiä. Junani lähtöön oli vielä parisen tuntia aikaa, joten poikettiin vielä Lasipalatsin Cafe Javaan ja kiivettiin toiseen kerrokseen juomaan ja ihmettelemään ohi kiiruhtavia ihmisiä. Jotain keskusteluakin taisi olla, mutta suurimmaksi osaksi taisin vaan tuijottaa ikkunasta ulos ja hymyillä. Hirmu hyvä reissu oli ollut.

Vartin vaille seitsemältä minut saatettiin asemalle, heitettiin kiitokset ja tervehdykset ja nousin junaan odottamaan lähtöä. Matkalla kotiin koitin lukea kirjaa, mutta laskeva aurinko oli liian vetovoimainen. Ostin kärrymyynnistä kahvin, tuijotin ohi vilahtelevia maisemia auringonlaskussa ja olin onnellinen.

[sen verran pitkä postaus, että en jaksa oikolukea ennen julkaisemista. pahoitteluni kirjoitusvirheistä ja epäjohdonmukaisuuksista.]

Restlessness

Hyvää pääsiäisen jälkeistä aikaa!
Pääsiäisen ajan vapaat vietin yksin kotona ja oli hirmu mukavaa - tein kaikenlaisia omia juttuja kaikessa rauhassa ajan kanssa enkä kerrankin potenut huonoa omatuntoa siitä, että "tuhlaan aikaa" enkä tee jotain järkevämpää/hyödyllisempää/tuottoisampaa.
Eilen toisena pääsiäispäivänä kuitenkin sosiaalistuin sen verran, että perhe kävi lounaalla. Kokkailin meksikolaista broilerpataa ja oli pääsiäissalaattia, jälkkäriksi pyysin tuomaan mämmiä ja vaniljakastiketta. Parasta oli ehkä se, että ruokailtuamme äiti tahtoi tiskata ja soin hänelle sen ilon hyvin mielin, itselle kun tiskaaminen on mitä hirvittävintä pakkopullaa...

Tänään onkin saanut palata arkeen ja takaisin syyllisyyttä potemaan. Ei ole töitä tällä hetkellä näköpiirissä ja on jotenkin vaikeaa olla itsensä kanssa. Lenkille lähdin aamupäivällä ihan siitä syystä, että tuntisin tehneeni tänään edes jotain kunnollista. (Voisi ehkä olla hyvä idea käydä juttelemassa näistä itsensä syyllistämisen tunteista jollekin. Tai vaihtoehtoisesti muuttaa jonnekin ns. kehitysmaahan, jossa ei juosta kilpaa kellon kanssa eikä tuottavuus ole ihmisen elämän päätarkoitus.)

Nyt on tiistai ja odotan aivan mielettömästi jo perjantaita, jolloin lähden Helsinkiin. Kissa jää kotiin viikonlopuksi ja hoitaja on pyydetty paikalle. En vieläkään ihan tarkalleen tiedä, mitä viikonlopun aikana teen, mutta kivaa tulee ihan varmasti olemaan. Pääsen taas hotelliinkin, mikä saa tämän pikkubreikin tuntumaan ihan oikealta lomalta <3

Voi perjantai, kiirehdi!

Heltsinki, tuo maamme pääkaupunki

Mä menen viikonlopuksi Helsinkiin ihan piakkoin!
Alunperin koko juttu meni niin, että pitkällisten aikataulusovitusten jälkeen menen 14.4. juhlistamaan kummitytön tammikuisia synttäreitä Espooseen.
Koska olen suuruudenhullu, päätin tehdä siitä kokonaisen eventin, että menen koko viikonlopuksi Helsinkiin ja näen samalla kaikkia sielläpäin asuvia kavereita, ketkä mut haluaa nähdä, ja teen muutenkin kaikkea sellasta kivaa mitä vain siellä voi tehdä.

Tarkat suunnitelmat on auki ja osa ihmisistä vielä kontaktoimatta, mutta ainakin:
- junailen Helsinkiin perjantaina 13. päivänä, epäonnea matkassa?
- tapaan kaverin, jota en ole nähnyt herraties koska viimeksi
- käyn Lushissa
- majoitun hotellissa
- saatan piipahtaa prkl klubilla
- junailen Helsingistä Espooseen
- lahjon kummityttöä lukemattomilla lahjoilla, joita olen hamstrannut kaappiin pitkin vuotta
- käyn yhden kivan kanssa lauantai-illalla jossain
- majoitun kaverimajoituksessa
- pyörin em. kivan kanssa kirppareilla sunnuntaina
- junailen takaisin kotiin väsyneenä mutta onnellisena

Däts the plään.

Hauskat jutut

Tämän viikon topit kronologisessa järjestyksessä:
1. Leffailta, Tron: Legacy (mitähäh?) ja Green Lantern (ooh...jooh!)
2. Pyykinpesukoneen asennus (vastahan muutosta on 13 kuukautta)
3. Leffassa: Vares - Uhkapelimerkki (viides tätä laatua, kuudes vielä tulossa kuulemma)
4. Shopping, shopping (päkiätyynyt korkokenkiin -50%, korvakorut ja rintarossi -75%, hiuslenksupussi -60%, lahjoja kolmelle ihmiselle kirjakaupan alesta [ei voi paljastaa täällä], housut -25%, Body shopin verigreippisuihkugeeli -37%, herkkuruokaostoksia ja Lumenen mustikkasuihkugeeli normaalihintaan :o!)
5. Lounas Greenzissä (naturel caesarsalaatti)
6. Lushin "Sonic Death Monkey"-suihkugeelin korkkaus suihkussa ja purkin kylkeä tavatessa havainto, että se sisältää cannabis sativaa.

Hauskaa on ollut myös tehdä töitä ja lähettää tänään laskuja kuun lopun kunniaksi.

Illalla kaverin läksiäiset kuppilassa, menenkin siis kuivaamaan tukkaani ja muutenkin valmistautumaan.

Maanantai-meh

Eilinen maanantai oli taas niin tyypillinen paluu arkeen, että voi vietävä.
Kaupassa käydessäni nappasin mukaan piristykseksi ihan hetken mielijohteesta 10kpl niput valkoisia ja violetteja tulppaaneja (2,95e/nippu).

Iltapäivällä kaveri kävi töiden jälkeen teellä ja syötiin samalla Rainbow-mozzarellapizzaa ja Dan caken pikkuruisia suklaacupcakeja. Se toimi samalla mun lounaana, joten varsinainen päivällinen venyi aika myöhälle pahan mielen päivän iltaan.

Ärsyttää kun kaikki valokuvat ylivalottuu, oli asunnon valoisuusaste ja kameran asetukset mitkä tahansa.

Anyhow. Tein superkasvisdinnerin, ihan reteästi vaan kaikkea mitä mieli teki:
- keitin kaurariisiä (piilossa soosin ja halloumin alla)
- paistoin halloumia öljyssä pannulla
- soseutin manteleita, kikherneitä ja intialaisehkoja mausteita soosiksi
- paahdoin pari siivua ciabattaa ja voitelin pestolla
- tein ihan perusvihersalaatin (jäävuorisalde, kurkku, kirsikkatomaatti) ja päälle sinihomejuustokastike (kaupan valmis)

Oli mun makuni mukaista ja kaikki meni. Jälkikäteen oli kylläinen mutta ei ollenkaan ähky olo, ja mietinkin, että sekasyöntiaikana olisin voinut tehdä vastaavan satsin, mutta olisin korvannut halloumin esim. broilerfileellä ja sen jälkeen olisi kyllä ollut ähky ja huono olo. Jänskää.

Tältä päivältä on työt ohi ja illemmalla menoa. Veli pitää pitkästä aikaa leffaillan ja olen luvannut tehdä pizzaa. Kyselin eilen osallistujien täytetoiveita ja melkein itku pääsi, kun kaikki mietti Facebookin chatti-ikkunoissa yhtä aikaa, että mikä olis kivaa, maistuvaista ja proteiinipitoista lakto-ovovegetäytettä. Oli liikuttavaa, että kaikki halus kasvispizzaa, ja vaikka tarjouduin tekemään lihapizzan, se torjuttiin suoriltaan. Oon saanut muutenkin tukea kasvishaasteen aikana ja kaverit on olleet kiinnostuneita kuulemaan miten on sujunut ja mitä olen syönyt.

Veli pyysi "Jo'n erikoista", täälläkin aiemmin mainostamaani mozzarella-pesto-kananmunapizzaa. Ensin arastelin sen ehdottamista muille, mutta sain taas yllättyä kuinka avomielisiä ja kokeilunhaluisia sekasyöjät voi olla. Se meni läpi heti ja menenkin tänään sitten vähän aikaisemmin veljeni luo, että paistan pizzan siellä ennen leffaillan alkua ja vältyn valmiin pizzan kuljettamiselta bussissa.

Nyt olisi hyvää aikaa puuhastella kotona pikkujuttuja ennen suihkua, kauppareissua ja leffailtaa. Later.

Dagen efter ja luovuuden kukka kukkii

Olin eilen juhlimassa ystäväni syntymäpäivää ja hirmuisen mukavaa olikin! Olin aluksi hieman epävarma, kauanko viihtyisin, ja olin miettinyt jo valmiiksi kotiin livistämistä heti kun siltä alkaa tuntua... Nähtävästi siltä alkoi tuntua aamuviideltä, eli pitkän kaavan kautta meni.

Tavattiin Shamrock cafessa ja aloitettiin päivällisellä. Shamrockin ruokalistalla on muuten tasan kaksi kasvisruokaa, havaitsin näin kasvishaasteeni aikana: kasvisburger ja kolmen juuston salaatti. Itse tilasin my way-pizzan, eli fantasiapizzan, eli valitsin täytteet itse. Mun pizzaan tuli kananmuna, pinaatti ja vuohenjuusto ja se oli aivan äärimmäisen hyvä! Ruokajuomana join chardonnayta ja jälkkäriksi lisää chardonnayta. Musta oli maailman huvittavinta kun maksoin laskun, joka kuului "viini 20e, my way 14,90e". Ai että ihan 20e kahdesta viinilasillisesta? No sehän passaa.

Siitä jatkettiin kaksille Rentoon höpisemään ja yhdentoista kieppeillä Iso Äffä kutsui. Mun ilta kului suurilta osin erään vanhan tutun kanssa kinastellessa - kyseinen nigerialainen on jo muutaman vuoden ollut sitä mieltä, että me kuulutaan yhteen! Tyyppi juhli eilen 2-vuotishääpäiväänsä Äffässä mua iskien. Vau. Laatutapaus, oikea catch! Mua harmittaa, että ainoa mies, jolta kuulee olevansa kaunis ja rakas, on naimisissa oleva hyypiö. Se oli eilen hirmuisen aggressiivinenkin, kinastellessa sen äänensävy oli välillä selkäpiitä karmiva ja kahdesti taas tarttui mua käsivarresta, mikä ei oo lainkaan sallittua. Pitää tarkkailla tilannetta, mitä se seuraavan kerran kohdatessamme tekee tai sanoo. En välttämättä kaipaa lisää draamaa...

Viimeöisen kellojen kesäaikaan siirron vuoksi valomerkki tuli tunnin aiemmin kuin normaalisti ja silloin oltiin vielä juhlakalun kanssa paikalla, muut oli jo lähteneet tahoilleen. Käytiin hakemassa mättöä, mä otin kasvishaasteesta johtuen falafelia, ja mentiin synttärisankarin keskustakämpille mussuttamaan ja avautumaan. Olisin saanut jäädä yöksi, mutta oma koti ja oma sänky on kuitenkin oma koti ja oma sänky. Lähdin siis viereiselle taksitolpalle viideltä uutta aikaa ja koko kaupunki vaikutti olevan aivan autio jo. Tolpalla ei ollut autoja odottamassa, mutta sain taksin lennosta oikeastaan heti ja pääsin kotiin nukkumaan. En edes halua ajatella paljonko rahaa meni ravintolaan, tuoppeihin rennossa, sisäänpääsyyn+narikkaan+drinkkeihin baarissa, falafeliin ja taksiin... Onneksi näitä iltoja on harvoin.

Tänään on pitkästä yöstä, kellojen siirrosta ja liian aikaisin valoisuuteen heräämisestä johtuen ollut todella vetelä päivä. Pelkäsin koko päivän krapulan yllätyshyökkäystä, mutta sitä ei tullutkaan. Päiväuni vain tuli iltapäivällä. Olen katsonut 2 tuntia Anthony Bourdainia, elokuvat Loma Roomassa ja Twilight sekä kaikennäköistä muuta randomia samalla kun olen ollut koneella, irkannut, pelannut Blocksia ja toiminut kissan nukkuma-alustana. Iltapäivällä eläin oli niin reporankana jalkojeni päällä, että kopsahti yhtäkkiä lattialle! Se tapahtui niin nopeasti, etten ehtinyt nähdä mitä tapahtui, mutta kaveri taisi vaan olla niin rentona, että putosikin vahingossa lattialle. Muskausta taisi hieman harmittaa, sillä tyyppi päästi harmistuneen kuuloisen "mähh!"-naukaisun ja löntysteli sitten eteiseen piiloon.

Otsikkoon viitaten tänään on siis ollut kaikkea muuta kuin luova päivä, mutta voin silti blogata luovuushaasteesta, nyt kun se on virallisesti ohi. Seuraavassa siis kuvat viidestä tuotoksestani ja hiukan niiden matskuista:

A:n hiuskoriste. Vanhaan mutta käyttämättömään mustaan pinniin liimasin rusetin, joka on vanhasta vaatteesta purettua mustaa pitsiä. Siihen päälle vielä kirppiksen nappipussista iso musta-hopeinen nappi. Tuli aika söpö ja saajansa näköinen koru :)

J:n Dammit doll, johon voi purkaa turhaumiaan joko pistelemällä neulalla tai hakkaamalla sitä esim. pöytää vasten. Ikean valkoista pellavaa, silmät kirppiksen nappipussista, suu ja sana dammit käsin kirjailtu, täytteenä ylijäämävanua viime vuosituhannelta.

Dammit doll

When you want to kick the desk or throw the phone and shout

Here's a little dammit doll you cannot do without

Just grasp it firmly by the legs and find a place to slam it

And as you whack its stuffing out, yell DAMMIT, DAMMIT, DAMMIT!

T:n pöllötyyny. Ihan hauska siitäkin tuli lopulta, vaikka aika hukassa sen kanssa olin. Kaikki kankaat Ikeasta, täyte ylijäämävanua muinaisilta ajoilta ja design todellakin ihan oma! :D

S:n kauppakassi ja vetoketjupussukka. Tämäkin kangas on Ikeasta, samaa kangasta, josta aikoinaan olen tehnyt itselleni verhot keittiöön. Vetoketju on jäänyt joskus jostain ompelulaatikkooni ja pääsi nyt lahjukseen. Toisessa kuvassa vielä samat tavarat toiselta puolelta kuvattuna, kuosi hieman vaihtelee.

Nähtävästi mulla ei olekaan koneella kuvia viidennestä tekeleestäni, hupsista. Se meni A:lle ja on myös kauppakassi. Samaa Ikean ruskeaa kangasta kuin pöllötyyny, ja Ikean valkoisesta pellavasta on siihen ommeltu tyylitelty Transformersien autobottilogo! Koitanpa muistaa ladata kuvan siitä toiste tänne.

Ompelin perjantaina aikani kuluksi vielä tuosta värikkäästä kankaasta itsellenikin (tai ehkä jollekin lahjaksi?) kauppakassin, kun kangasta vielä jäljellä oli. Hifistelin hiukan ja ompelin siihen ulkopuolelle pienen taskun ja liitin siihen taskun suuhun vielä nepparinkin, että taskun saa tarvittaessa kiinni. Jos muistan laittaa kuvan Transformers-kassista, laitan samalla kuvan tuosta ekstrakassista :)

To do -listoja ja pitäis, mutku...

Tänään aion puhtaaksikirjoittaa piiitkän to do -listani. Asetan itselleni aikarajat, mihin mennessä minkäkin asian tulee olla valmis. Nyt joku roti tähän kevääseen, jolloin pitäisi olla aktiivinen ja energinen! Pois apatia!

Lisähuomautus: (sisältää herkimpiä lukijoita järkyttävää materiaalia, lue omalla vastuulla)
Näin viime yönä unta, jossa pussailin auton takapenkillä Yö-yhtyeen Olli Lindholmin kanssa O_o Scarred for life, I tell you, scarred for life. (Ja se uni tuli mun omasta alitajunnasta, joten voin syyttää tästä vain itseäni.) MITÄ? MIKSI? MIKSI?