Siteeraanpa itseäni heti kärkeen, huhtikuussa julkaisemassani "Elämäni aakkoset"-postauksessa kirjoitin näin:
"S - Suunnitelma. Olen tavoiteorientoitunut ja silloin mulla menee hyvin,
kun on joku suunnitelma, jota toteuttaa ja tavoite, jota kohti pyrkiä.
Mulla oli 5-vuotissuunnitelma, joka kulminoitui valmistumiseen ja
työelämään siirtymiseen. Sen jälkeen mulla ei ole ollut suunnitelmaa ja
olen ollut ihan tuuliajolla. Vihdoin tänä keväänä tajusin, etten voi
jatkaa näin ja otin ensimmäiset askeleet seuraavan, uuden suunnitelman
luomiseksi. Tästä lisää myöhemmin, jos hyvin käy, ja siksi pyydän: nyt
peukut pystyyn puolestani!"
Niinhän siinä sitten kävi. Maaliskuun viimeisinä päivinä lähetin yhteishaun sisään, toukokuun viimeisinä päivinä sain kutsun valintakokeeseen, kesäkuun tokana oli itse koe, jossa selvisin viimeiselle kierrokselle saakka ja hyvä ja vahva fiilis jäi. Kesäkuun vikana saapui sitten kirje:
Elokuun loppupuolella alan opiskella uutta tutkintoa ja toivottavasti saan elämään paljon uutta hyvää ja koen onnen hetkiä.
Kaikki ansaitsee toisen mahdollisuuden? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti