sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Äärimmäisen hidasta elämää

Heippa ja moi!

Mulla on ollut ihan tosi vähän sanottavaa täällä blogin puolella, niin kuin yleisestikin elämässä, viime aikoina. Ei oikein mitään tapahdu.

Jos jotain jännää tapahtuukin, mä en muista kirjoittaa siitä. Kävinhän mä esim. Kaupunginteatterissa veljeni ja raskaan musiikin ystävien kanssa katsomassa The Rocky Horror Show -musikaalin ja nautin suunnattomasti.

Vaan ei se siitä. Slow life-intoilijat vois tulla multa ottamaan oppia, olen ihan tapahtumattomuuden guru. Koskahan mulla on viimeks ollu kiire? En muista.

Kuva tältä illalta kertoo kaiken olennaisen.
Keitin iltani ratoksi kupillisen mausteisen kuumaa chai-teetä. Samalla ihmetellään virkatun rusettihiuslenkin prototyyppiä, tempaisin semmoisen aikaan teenjuonnin lomassa.
 Jos olisin menossa myyjäksi johonkin joulumyyjäisiin tänä vuonna, nämä olisi ihan näpsäköitä kavereita viime vuonna syntyneille rusettihiusklipselle. Vaan enpä ole menossa, kuin korkeintaan itse asiakkaaksi.

Mä kaipaan ihan hirveästi lomaa tästä slow lifestani. Friikun kotitoimistoihmisenkin tarvii päästä lomalle! Oon jopa suunnitellut weekend bagin, jonka aion ommella itselleni matkalaukuksi, kunhan keksin, että koska ja minne matkustan. Millä rahalla ja kenen kanssa.

Jouluviikosta on maailman helpointa ilmoittaa asiakkaille, että toimisto on kiinni maanantain ja perjantain. Sitten saan kokonaiset 9pv putkeen vapaata - osa toki kuluu joulunvietossa maalla. Silloinkaan ei siis taida päästä ihan koko maailmaa valloittamaan, mutta josko jotain actionia keksisi kuitenkin. Voi sitten hyvillä mielin sen jälkeen jatkaa taas kotitoimistolaisen arkea.

Semmoista siis täällä. Elonmerkki, että täällä ollaan ja ihmetellään. Näen tässä turhautumisessani valtavaa potentiaalia lähestyvän uuden vuoden toivomuslistaa ajatellen! ;)

2 kommenttia:

annakristiina kirjoitti...

Hitaus on hyvä. Mä ajelin tänään hiljaisuudesta kotoa kotiin ja iloitsin moneen otteeseen matkalla siitä että ihanaa AJATELLA kaikkia juttuja. Sit kun oli yhden jutun ajatellu, sai alottaa uuden. Ja ehkä vähän sekasinkin. Sit mä tulin tänne "sekaiseen" majatalooni eikä sekään ärsyttänyt lainkaan. Aattelin että no, täsä mää ny olen ja hyvä o.

Jo kirjoitti...

Täsä mää ny olen, se on kyllä hyvä pitää mielessä kaikissa tilanteissa :)