perjantai 24. toukokuuta 2013

saippuakauppias on palindromi

Pahoittelen, että kirjoitukseni toistuvat samanaiheisina tällälailla, mutta voihan saippua! Edellisen blogipostin jälkeen on tapahtunut vakava koukkuunjääminen :D

Maanantaina kävin tosiaan saippuatarveostoksilla ja sen jälkeen olen keittänyt saippuamassan per päivä. Aamulla alan tehdä päivän töitä ja ehdin puuhailla ehkä pari tuntia, kun huomaan ajattelevani saippuaa :D "Tänään voisikin kokeilla laittaa siihen tätä ja tuota ja voisikohan mun kaapeista löytyä jokin uusi ja erilainen muotiksi sopiva astia..." Käyn ihmettelemässä jo valmistuneita ja "kypsymässä" olevia, paloiksi leikattuja saippuoita ja nuuskimassa tuoksuvatko tuoksuaineet. Tai sitten kurkin pahvilaatikkoon, jossa maanantain jälkeen on ollut lähes non-stoppina saippuahalko jähmettymässä. Tai sitten vaan muuten fiilistelen, että onpa kiva harrastus tämä saippuanteko.

Eilen piti jo käydä ostamassa lisää öljyjä ja rasvoja, kun maanantaina ostetuista on jäljellä enää rapsiöljyä pari desiä. Ja kattilani ei muuten ole KOSKAAN ollut niin puhdas, kuin tämän viikon aikana :D Olen käyttänyt ihan tavallisia, ruuanlaitossakin käytössä olevia astioitani saippuanteossa, sillä kun ne joka kerta lopuksi pesee kuumalla vedellä ja astianpesuaineella hyvin, ei niistä ole mitään vaaraa. Suorastaan bonari, että kattilan pohjasta voi peilailla omaa kuvaansa kun saippua on putsannut sen niin kirkkaaksi :D

Täällä on nyt jo valmiina:
*oliivi-rosmariinisaippuaa
*kaneli-kahvisaippuaa
*vaniljasaippuaa
*oliivisaippuaa
*sekä sinisellä elintarvikevärillä värjättyä ja vaniljalla tuoksutettua saippuaa.

Tämän viimeisenä mainitun kanssa kävi hassusti. Omasta kaapista löytyi sinistä elintarvikeväriä ja koska olen kuitenkin aika nuukimus, en viitsinyt ostaa mitään muuta väriä saippuantekoon vaan päätin, että sininen saa kelvata. Olin keksinyt, että värjään massan siniseksi, laitan kivan "neutraalia" vaniljatuoksua sekaan ja jähmetän saippuan jääpalamuoteissa, niistä tulee sitten sellaisia pieniä söpöjä saippuoita, vaikka lapsille. Saippuamassan tehtyäni melkein valmiiksi aloin sitten lorotella pullosta sinistä väriä sekaan ja tapahtui jotain todella mielenkiintoisia kemiallisia reaktioita. Massa muuttui ensin sinisestä petroolinsiniseksi, sitten tummanruskeaksi, siitä violetiksi ja lopulta vaaleni vaaleanpunaiseksi. Tämä kaikki tapahtui vajaassa minuutissa. Seisoin hetken hoomoilasena kattilaa tuijottaen, päätin että "tämähän meni paremmin kuin hyvin" ja kaadoin mössön sydämen- ja kissanmuotoisiin jääpalamuotteihin. Hei, mieluummin vaaleanpunaisia kuin sinisiä sydän- ja kisusaippuoita!

Ovat olleet pian 48h jääpalamuoteissa ja arvelen, että viimeistään huomenna saan irrotella pienet saippuat muoteista kypsymään. Saippuahalot ovat jähmettyneet leikattavaan kuntoon alle 12 tunnissa, mutta näistä jääpalamuotteihin tehdyistä ehdin jo olla huolissani. Eivät tuntuneet kovettuvan millään vaan vielä eilen illalla kun painelin muotteja pohjasta, oli massa ihan pehmeää. Tänään aamulla näin valoa tunnelin päässä, kun kokeillessa pikkusydänsaippua tuntui jo selvästi jämäköityneen ja irtosi kokonaisena reunoilta, vain pohja (joka ei siis ole ilman kanssa tekemisissä) oli vielä pehmeä. Saman erän massaa riitti jääpalamuottien lisäksi myös muovikippoon jähmettymään ja sen sai leikattua neljäksi saippuapalaksi alle vuorokauden kuluttua. Tämä jämäköitymisongelma liittynee siis suoraan noihin jääpalamuotteihin.

Semmoisia siis tänne.
Tällä viikolla täällä on opittu/pohdittu, että
*saippuanteko on kiva harrastus
*miksi en ole aiemmin kokeillut?
*en taida enää tilailla Englantia myöten Lushin saippuoita
*tähän tosiaankin jää koukkuun, niin kuin saippuanettisivut varoittelivat
sekä *jos se olisi kannattavampaa ja siihen liittyisi pienempi riski, musta niin tulisi käsityöläisyrittäjä.
Tää on mun juttu.


(Älkää loukkaantuko palasten ulkonäöstä, kylmätekniikalla tehtyjen saippuoiden pitää antaa "kypsyä" 3-4 viikkoa [juhannukseen saakka] ennen kuin niitä on turvallista käyttää. Aion silloin siloitella ja siistiä palaset, ennen pakkaamista ja etiketöintiä.)

3 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Mä kokkailin saippuaa muutama vuosi sitten innolla myös, joten ymmärrän koukkuuntumisen täydellisesti. Taitaa olla jotain tuoksujakin vielä jäljellä, jos haluat tsekata, että oisko niistä vielä käyttöön?

Jo kirjoitti...

Mä muistelinkin, että sä teit myös saippuaa :) Toki kiinnostaa nuo tuoksut, jee!

annakristiina kirjoitti...

Ihan tosi hyvän näkösiä!! :) Mäkin saan huomenna mukaani ompelukoneen ja kyllä sitten taas iloksi muuttuu elämä ihmisellä. :)